Tampere vuonna 2020: tulevaisuuspohdinnan tulokset

Tampere vuonna 2020
Tulevaisuuspohdinnan tulokset

5.2.2009

Sisältö
Tavoite .......................................................................................................................................... 3
Osallistaminen ............................................................................................................................. 4
Menetelmä .................................................................................................................................... 5
Tulokset ........................................................................................................................................ 6
Yhteenveto .................................................................................................. 6
Alle 26-vuotiaat ............................................................................................ 7
26-35-vuotiaat.............................................................................................. 7
36-45-vuotiaat.............................................................................................. 8
46-55-vuotiaat.............................................................................................. 8
56-65-vuotiaat.............................................................................................. 9
Yli 66-vuotiaat .............................................................................................. 9
Naiset ........................................................................................................ 10
Miehet ........................................................................................................ 10
Liikenne ..................................................................................................... 11
Kaupunkisuunnittelu .................................................................................. 78
Sosiaalipalvelut........................................................................................ 130
Elinkeinot ................................................................................................. 163
Ympäristö ................................................................................................ 195
Kulttuuri ................................................................................................... 237
Rakentaminen ......................................................................................... 269
Terveys .................................................................................................... 294
Liikunta .................................................................................................... 316
Opiskelu ................................................................................................... 340
Asuminen................................................................................................. 359
Hallinto ..................................................................................................... 378

Raportin on laatinut:
Ville Tapio
040 5909385
ville.tapio@fountainpark.com
http://www.fountainpark.com Sivu
2 / 379

Tavoite
Tampereen tulevaisuuden suunnittelutyö on alkanut. Tavoitteena on kuvata, millainen
Tampereen halutaan olevan vuonna 2020 ja asettaa kuvatun tahtotilan toteutumista
edistävät tavoitteet.

Työn tuloksena syntyy uusi kaupunkistrategia, jonka valtuusto hyväksyy elokuussa 2009.
Tehtävä ei ole helppo ja mahdollisia lähestymistapoja on lukuisia. Siksi halusimme heti
työn alkuvaiheessa osallistaa tamperelaiset yhteiseen tulevaisuuspohdintaan, jonka
tuloksia tullaan hyödyntämään koko strategiatyön ajan. Tulevaisuuspohdinnan toteutti
Sitran Kuntaohjelman tuella ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy.

Kaupunkistrategian uudistamisen edistymisestä tietodetaan kaupungin kotisivuilla:
http://www.tampere.fi/hallinto/strategianuudistaminen

Sivu
3 / 379

Osallistaminen
Tulevaisuuspohdintaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat avoimen verkkopalvelun
kautta. Verkkopalvelua mainostettiin kaupungin omien sivujen lisäksi useilla muilla sivuilla.
Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin 4 000 henkilöä, joista 1 490 osallistui ja
tuotti yli 2 200 pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta.

Ikä
Alle 16 3 0,2 %
16-25 174 11,7 %
26-35 374 25,1 %
36-45 352 23,6 %
46-55 302 20,3 %
56-65 211 14,2 %
66-75 64 4,3 %
Yli 75 11 0,7 %

Sukupuoli
Nainen 816 54,8 %
Mies 674 45,2 %

Kotikunta
Tampere 1192 80,0 %
Muu 298 20,0 %

Sivu
4 / 379

Menetelmä
Tulevaisuuspohdintaan osallistuneita pyydettiin sekä pohtimaan omia ehdotuksia
kaupungin kehittämiseksi että arvioimaan muiden osallistujien tekemien ehdotusten
tärkeyttä. Ehdotuksia tehtiin yli 2 200 kappaletta ja arvioitiin lähes 35 000 kertaa.

Sivu
5 / 379

Tulokset
Osallistujien tuottamat ehdotukset luokiteltiin 12 aihealueeseen ja yksittäisten ehdotusten
arvioinnit laskettiin yhteen aihealueittain. Seuraavissa kuvaajissa aihealueita kuvaavat
pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia aihealueeseen liittyy.

Pallon sijainti pystyakselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden
arviointien keskiarvon mukaan. Pallo on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä sen
aihealueeseen liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty.

Sijainti vaaka-akselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden
arviointien keskihajontaluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän
sen aihealueeseen liittyvien ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä).

Yhteenveto

Terveydenhoitoon liittyviä ehdotuksia pidetään yleisesti tärkeimpinä ja ne myös jakavat vähiten
mielipiteitä. Tamperelaisia puhuttavat määrällisesti eniten liikenteeseen liittyvät aiheet, joiden
tärkeydestä ollaan kuitenkin vahvasti erimielisiä. Myös kaupunkisuunnitteluun littyvät aiheet herättävät
paljon keskustelua ja jakavat selkeästi mielipiteitä.

Sivu
6 / 379

Alle 26-vuotiaat

26-35-vuotiaat

Sivu
7 / 379

36-45-vuotiaat

46-55-vuotiaat

Sivu
8 / 379

56-65-vuotiaat

Yli 66-vuotiaat

Sivu
9 / 379

Naiset

Miehet

Sivu
10 / 379

Luokat ovat listattu suuruusjärjestyksessä ja ehdotukset luokkien sisällä tärkeysjärjestyksessä.
Luokkien yhteydessä esitettävät graafisen kuvaajat kertovat kuinka suuressa osassa luokkaan
kuuluvista ehdotuksista on sisällöllisiä viittauksia muihin luokkiin.

Jokaisen ehdotuksen yhteydessä näytetään ehdotukseen liittyvien arviointien keskiarvo (asteikolla
0-100), arviointien keskihajonta (asteikolla 0-50) sekä yksittäisten arviointien määrä.

Liikenne

- Suoria junavuoroja myös itään (tärkeys: 93%, hajonta: 9, arvioinnit: 10)
Vaihtoruletti tai bussissa "mätäneminen" ei jaksa innostaa. Maantiekin on hidas ajaa itään. Missä viipyy Länsi-
ja Itä-Suomen suora juna?

- Kevyen liikenteen mahdollisuuksia parannettava (tärkeys: 92%, hajonta: 5, arvioinnit: 5)
Pyöräily Tampereen keskusta-alueella on tällä hetkellä kohtuuttoman hankalaa. Pyöräreittejä on erityisesti
talvella vähän, ja laadukkaita pyöräparkkeja ei ole käytännössä lainkaan. Tampere tekee miljoonainvestointeja
autojen pysäköinnin edistämiseksi esimerkiksi Hämpin parkin muodossa. Eikö joskus voisi riittää edes
murusia tästä summasta myös pyöräilijöiden eduksi? Kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa on myös
parannettava. Asfaltit ovat usein surkeassa kunnossa, mikä johtaa jopa pyöräilyonnettomuuksiin.

- Joukkoliikenne paremmaksi (tärkeys: 91%, hajonta: 11, arvioinnit: 29)
Raitiotie ja lähijunat on PAKKO saada Tampereelle! Uudet asuinalueet kuten Linnainmaa-Hankkio on pakko
pistää riippuvaisiksi raideliikenteestä, ei kumipyöristä!

- Ratikka raiteille jo nyt (tärkeys: 91%, hajonta: 13, arvioinnit: 13)
Raideliikenne on monelle ainoa houkutteleva joukkoliikennemuoto. Pitkän päälle myös halpa ja saasteeton.
Jahkailu asiassa loppukoon ja työt käyntiin.

- Seudullinen joukkoliikenne (tärkeys: 90%, hajonta: 12, arvioinnit: 17)
Tampereen seudulle tulee luoda seudullisesti suunniteltu joukkoliikennejärjestelmä. Yhdellä lippujärjestelmällä
tulee pystyä matkustamaan sekä linja-autoissa että junissa. Myöskin seudullinen joukkoliikenneinformaatio
tulee yhdistää yhdekssi kokonaisuudeksi.

- Raideliikennettä tarvitaan ehdottomasti (tärkeys: 90%, hajonta: 11, arvioinnit: 27)
Jos Tampereella ei viimeistään vuonna 2020 ole kunnollista lähijunaliikennettä (jota toivottavasti täydennetään
myös katuratikalla), ruuhkat, saasteet ja hitaissa busseissa jumittaminen ovat todennäköisesti pilanneet Sivu
kaupunkikuvan ja vieneet ihmisten hermot lopullisesti.
11 / 379

- Julkinen liikenne sujuvammaksi! (tärkeys: 90%, hajonta: 10, arvioinnit: 5)
Tampere voisi käydä ympäristötalkoisiin parantamalla julkisen liikenteen houkuttelevuutta. Bussien tulee
kulkea useampaan paikkaan ja tiheämmin, ja lippujen tulee olla edullisia. Etenkin lasten, nuorten ja
opiskelijoiden tulee saada matkustaa edullisemmin. Alennettu hinta saisi olla korkeintaan puolet
normaalihinnasta. Se on parasta asennekasvatusta, jolla on vähitellen vaikutuksensa myös ympäristöön!
Raideliikennettä ei tule sulkea pois. Myös lähikunnista tulee olla edullisia ja nopeita julkisia yhteyksiä.

- Hämeenkatu kevytliikenteelle & joukkoliikenteelle (tärkeys: 90%, hajonta: 13, arvioinnit: 15)
Henkilöautot pois Hämeenkadulta -> Tilaa riittää niin terasseilla istuskelijoille ja kävelijöille kuin omilla
kaistoillaan suhaaville pyöräilijöillekin.

- Julkinen liikenne yksitysautoilun edelle (tärkeys: 89%, hajonta: 11, arvioinnit: 19)
Esitän, että Tampere alkaa tosissaan kehittää sellaista julkista liikennettä, joka tekee yksityisautoilun
tarpeettomaksi mahdollisimman monelle. Kunnan rahoja ei pidä syytää parkkiluoliin ja yksityisautoilun
sujuvoittamiseen, vaan niillä pitää kehittää esim. raideliikennettä. Julkisen liikenteen käyttöön on ohjattava
myös lipun hinnoilla. Lipunhintojen korottaminen on järjetöntä ympäristöpolitiikkaa.

- Sujuva joukkoliikenne (tärkeys: 89%, hajonta: 14, arvioinnit: 18)
Raitioliikennettä ja lisää iloisia nyssejä! Vähemmän henkilöautoja!

- Julkinen liikenne (tärkeys: 89%, hajonta: 8, arvioinnit: 21)
Julkisen liikenteen reitistön miettiminen siten, ettei samaa reittiä kulje monta bussia ja vieläpä samaan
suuntaan samaan aikaan. Mieluusti helpottaisin myös esim. asuntoalueiden välistä liikennettä, nyt lähes kaikki
bussireitit on suunniteltu keskusta-lähiö -ajattelulla.

- Kuljetaan kiskoilla ja fillarilla (tärkeys: 89%, hajonta: 17, arvioinnit: 20)
Raideliikenneratkaisu on niin toimiva, että yksityisautoilla ei kenenkään huvita kulkea työmatkoja Tampereen
seudulla. Pyörätieverkosto ja keskustan pyöräilykaistat ovat vähintään Oulun tasoa!

- Joukkoliikennettä kehitettävä (tärkeys: 89%, hajonta: 13, arvioinnit: 27)
Olemassa olevaa linja-autokalustoa pitää uusia ympäristöystävällisemmäksi (esim. maakaasubussit),
raideliikenteeseen on panostettava sekä rakentamalla uusi kaupunkiraitivaunulinja sekä käyttämällä VR:n
rata- ja asemaverkostoa.

- Joukkoliikenteellä joustava Suur-Tampere (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 24)
Pikaratikka tms. pakollinen elävän ja kannattavan keskusta-alueen säilyttämisessä. Dynaaminen keskusta
houkuttelee palveluilla ja tarjonnallaan lähiöiden asukkaita vain jos välimatkoja supistetaan liikkumista
helpottamalla.

- Kevyen liikenteen mahdollisuuksia tulee edistää (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 7)
Tampere ei todellakaan ole mikään pyöräilijän tai jalankulkijan unelmakaupunki! Vähemmän parkkipaikkoja ja
mainoskylttejä jalkakäytäville, enemmän pyöräteitä ja pyöräparkkeja! Suurin ongelma taitaa kuitenkin piillä
ihmisten asenteissa, mihin pitäisi ehdottomasti puuttua. Autoilijat ovat keskustassa todella piittaamattomia
kevyestä liikenteestä.

- Pyörätiereitistön kehittäminen (tärkeys: 89%, hajonta: 15, arvioinnit: 21)
Tampereen pyörätieverkosto on luvattoman huono. Kaupungin keskustankin läpi olisi saatava väylät, joilla
polkupyörillä voi sujuvasti kulkea. Ajatukseni on, hyvät pyörätiet lisäävät pyöräilyä, esimerkiksi työpaikalle
kulkemista pyöräillen, ja se taas vähentää autoilua ahtaan keskustan läpi. Pyöräteiden kehittäminen
vähentäisi mielestäni keskustassa autoilua ja siten keskustan ruuhkia. Pyöräteiden kehittäminen tekisi
Tampereesta tätä kautta viihtyisämmän - ja vihreämmän. Tärkeintä olisi alkuun saada selkeä ja yhtenäinen
pyörätie tai tie, jolla pyörällä on sallittua ajaa kesät talvet kaupungin eri laidoilta keskustorille. Keskustorilta
olisi niinikään päästävä pyöräilemään suoraan Rautatieasemalle. Pyöräilijöiden pakottaminen autojen sekaan
on päätöntä, ja on ilmiselvää, että kukaan ei halua kulkea polkupyörällä autojen seassa. Tie on talvisin todella
liukas ja vaarallinen. Autoilijat ajavat viittäkymppiä ja ovat vihamielisiä pyöräilijöitä kohtaan - usein tuntuu, että Sivu
autoilijat yrittäisivät ajaa päälle. Tuskin autoilijatkaan haluavat, että pyöräilijät ajavat keskellä autotietä 12 / 379
liikennettä hidastamassa.

- Asenneilmasto joukkoliikennettä suosivaksi (tärkeys: 89%, hajonta: 10, arvioinnit: 13)
Ekologisista ja kansanterveydellisistä syistä vuonna 2020 ihmiset liikkuvat jalan, polkupyörillä ja
joukkoliikennettä käyttäen. Erityisesti ihmisen omin voimin liikkumista tulisi suosia, ja tässä on
asennekasvatuksen saralla paljon tehtävää. Yksityisautoilua tulisi vaikeuttaa, ei suosia; niissäkin tapauksissa,
missä oman auton käyttö on etäisyyksien vuoksi ymmärrettävää, parkkipaikat olisi sijoitettava keskusta-alueen
ulkopuolelle. Tampereen keskustaan voisi olla yksityisautoilta pääsy kielletty, tai ainakin sitä voisi rajoittaa
mm. tiemaksuin.

- Kehitetään voimakkaasti kevyen liikenteen reitistöä (tärkeys: 89%, hajonta: 12, arvioinnit: 17)
Sujuva ja yhtenäinen pyörätie verkosto helpottaa ruuhkia ja päästöjä ja tuottaa terveyttä ja virkistystä.

- Tampereen seudun pitkän tähtäimen liikenneratkaisut (tärkeys: 89%, hajonta: 11, arvioinnit: 12)
Tampereen ja sen naapurikuntien, aina Toijalaa ja Nokiaa myöten, tulisi tehdä päätös, joka on kestävän
kehityksen mukainen, kustannuksiltaan kohtuullinen ja ehdottomasti paras seudullinen liikenneratkaisu. Se
olisi lähijunaliikenteen verkoston rakentaminen. Ilokseni olen saanut kuulla, että suunnitteilla on
logistiikkakeskus Pirkkalan alueelle. Raskas ja osin vaarallinenkin, nykyisin Tampereen kaupungin lävitse
kulkeva tavaraliikenne voitaisiin siirtää kokonaisuudessaan sinne. Samalla nyt jo ruuhkautuneet kiskot
vapautuisivat seudullisen henkilöliikenteen käyttöön. Riittävän matkan päähän rakennettaisiin kunnolliset
pysäköintialueet, joihin lähijuniin siirtyvät matkustajat voisivat jättää henkilöautonsa ja taas palatessaan saada
ne käyttöönsä. Samankaltainen järjestelmä toimii erinomaisesti pääkaupunkiseudulla. Juna toisi eri puolilla
Pirkanmaata asuvat aivan Tampereen keskustaan, rautatieasemalle. Asialla olisi laajempaakin
taloudellista merkitystä. Pohjanlahden rannikkokaupungit (esim. Pori) voitaisiin yhdistää Pirkkalasta Venäjälle
johtavaan tavaroiden kuljetusketjuun, jolloin ruuhkat Suomenlahden rantateillä helpottuisivat ja satamia
voitaisiin hyödyntää täysitehoisesti. Nyt tämän hankkeen alulle panemiseen olisi hyvät edellytykset, kun maan
hallitus etsii järkeviä talouden elvytysratkaisuja. Milloin Pirkanmaan ja Satakunnan kansanedustajat
yhdistävät voimansa tämän hankkeen päätökse

- joukkoliikennekaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 15, arvioinnit: 19)
Tampereella on toimiva joukkoliikenne 2020. Käytössä on jokin raidepohjainen liikennejärjestelmä tärkeimpiin
asutusalueisiin suuntautuen, myös naapurikuntiin. Bussiyhteyksiä on parannettu siten, että on tiheät
vuorovälit, nopeat yhteydet ja mukavat bussit.

- Hämeenkadusta ratikkaväylä, kävelykatu ja pyörätie (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 24)
Hämeenkadusta tulee viihtyisä kaupunkikeskustakatu. Kadun keskellä kulkee kaksi pikaratikkaraidetta, niitä
ympäröivät puukujat ja reunoilla on kaistat pyörille ja kävelijöille. Sopivin välein on pyöräparkkeja, joihin
pyörän voi jättää kauppakäyntien ajaksi.

- Tampereen keskusta on autoton (tärkeys: 88%, hajonta: 16, arvioinnit: 16)
Tampere toimii esimerkkinä siinä, miten ympäristö huomioidaan todellisella toimenpiteellä. Suuren kaupungin
keskusta on autoton ja kaupungin asukkaat kuntalaiset viihtyvtä keskustassa.

- Joukkoliikenteen suunnittelu jo kaavoitusvaiheessa (tärkeys: 88%, hajonta: 10, arvioinnit: 19)
Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet rajataan pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten ne on silloin myös
suunniteltava, jotta saadaan aikaiseksi järkevät reitit ja riittävän tiheät vuorovälit.

- Tampereella on sujuva joukkoliikenne (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 26)
Tampere on vetävä asuinkunta ja mielenkiintoinen matkailukaupunki. Nykyaikaisen kaupungin ykköspalvelu
on kattava ja palveleleva joukkoliikenne. Riittävän usein ja tarpeellisin pysäkkivälein rakennettu bussi- ja
raideliikennetarjonta

- Joukkoliikennettä on kehitettävä (tärkeys: 88%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)
Sujuva ja edullinen joukkoliikenne on tasa-arvoista, elinympäristöllemme ystävällistä, mukavaa ja helppoa.

- Vihreä kaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 14)
Toivon, että Tamperetta kaikin tavoin kehitetään ympäristöystävälliseksi kaupungiksi. Sähkölaitos voisi toden Sivu
teolla panostaa ympäristöystävällisiin energiamuotoihin. Erityisesti tuulivoimaan, maalämpöön ja voisi aloittaa 13 / 379
myös tämän alueen kehittämistoiminna. Liikennelaitos voisi siirtyä käyttämään Eco polttoaineita. Pyörätie
verkko tulisi kehittää viimeisen päälle, myöskin sen huolto talvella. Nykyisin tuetaan yksityisautoilua,

keskustassa ja muualla. Tulevaisuudessa Tampereen keskusta olisi vapaa ysityisautoista. Korkeintaan
saastuttamattomat autot käyttöön. Julkinen liikenne niin edulliseksi ettei kannata yksityisautouilla ajella.
Metron voisi rakentaa lielahteen, teiskoon ja kaukajärvelle. Näissä liikenneasioissa hyvä kehittää alueellista
yhteistyötä. Pariisiin on hyvä tehdä tutustumiskäyni, siellä on todella rakennettu toimiva metr ja lähijunaverkko
ja busseilla pääsee nopeammin kuin takseilla henkilöautoilla kaistajärjestelyjen takia. Keskustaan kunnon
pyörätiet. Puistot ja vesialueet pidetään siisteinä. Roskia poimivat kaikki ja siisteyslupauksia kysytään jo kun
Tampereelle muuttaa . Palkitaan ihmisiä jotka pitävät huolta ympäristöstä. Otetaan käyttöön nopeat
laajakaistat ja langattomat verkot kaikille.Otetaan käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. Valoviikot
Led valoilla. Pidetään huoli että Kaupin ulkoilualue säilyy. Kaupunki tarvitsee vihreät keuhkot. Taloudessa
ollaan tar

- Joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 88%, hajonta: 11, arvioinnit: 24)
Joukkoliikennettä ja varsinkin yhteistyötä naapurikuntien kanssa tulisi kehittää.

- Julkinen liikenne ympäristökunnista paremmaksi (tärkeys: 88%, hajonta: 14, arvioinnit: 24)
Koska Tampereella asuminen kallista, joutuu muuttamaan ympäristökuntiin. Sieltä kulkeminen on taas
vaikeaa ja suhteessa kallista!

Bussiliikenne toimii nykyisin varsin hyvin. Sen tulevaisuus pitää turvata, mutta sen lisäksi tarvitaan
raideliikenteen kehittämistä.

- Polkupyöräily kunniaan (tärkeys: 88%, hajonta: 13, arvioinnit: 17)
Kaupungin keskusta-alueella polkupyöräily on henkilöautoiluun verrattuna ympäristöystävällisempi,
taloudellisempi, terveellisempi, hiljaisempi, hajuttomampi, luotettavampi sekä jopa turvallisempi ja nopeampi
liikuntavaihtoehto jos vain keskustan pyörätieverkosta tehdään sujuva ja yhtenäinen. Siksi Tampereesta tulee
Suomen paras paikka, jos täällä vain suositaan enemmän polkupyöräilyä.

- Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikenne bussien lisäksi (tärkeys: 88%, hajonta: 15, arvioinnit: 18)
Linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennettä tulee entisestään tukea ja kehittää. Sen tueksi tulee lisäksi tarjota
raitioliikennettä sekä lähiraideliikennettä. Keskustan halki ja asutuksen kannalta keskeisiin suuntiin kaupunkia
tulee rakentaa ratikkayhteydet. Lisäksi asutusta ja yritysalueita tulee jatkossa suunnata junaraiteiden varteen
siten, että yhä suurempi joukko Tampereen ympäristön asukkaista pääsee kulkemaan Tampereelle junalla.

- Kestävän kehityksen mallikaupunki (tärkeys: 88%, hajonta: 14, arvioinnit: 24)
Vuonna 2020 Tampereella asuu 30 000 asukasta enemmän kuin nyt. Uusi asutus Tampereella keskittyy
Vuoreksen jälkeen ns. "kantakaupungin" täydennysrakentamiseen: keskustaa jatketaan Ranta-Tampellan
rakentamisen jälkeen etelään; Viinikan ratapihan sekä Hatanpään ja Nekalan teollisuusalueiden tilalle tulee
keskustamaista rakentamista, eli asumista ja työpaikkoja sekaisin. Ratapihasta jää muistumaksi muutama
sivuraide, joiden kautta citylogistiikan tavaravirrat voivat kulkeat Sarankulman Logistiikkakeskukselle.
Keskustassa Amurin väljimpiä osia rakennetaan uudestaan keskustamaisemmaksi laadukkaalla
arkkitehtuurilla. Kaikki uudisrakennukset ovat passiivienergiataloja. Aiempia rakennustyylejä arvostetaan;
esim. 80-luvun viistetyt kulmat ja erkkerit ovat palanneet muotiin. Tampereen autoliikennehankkeet on pantu
jäihin Rantaväylän tunnelin valmistuttua. Kaikki liikennehankkeet ovat kevyen ja julkisen liikenteen
edistämistä, ja Tampereella pääseekin raitiovaunulla aina Vuoreksesta, Hervannasta ja Lentävänniemestä
keskustaan ja väliin jääville työpaikka-alueille. Ratikkapysäkit ovat huippuarkkitehtuuria, eikä vaunua
odotellessa tule kylmä. Rautateiden lähiliikenne on käynnistetty Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntiin ja
vanhat asemanseudut ovat elpyneet. Esimerkiksi Vehmaisten asema on rakennettu uudestaan
rautatieasemaksi lipunmyynteineen, posteineen ja kahviloineen vanhojen piirustusten ja perinnerakentamisen
keinoin ja sen ympärillä

- Bussiliikenteen kehittäminen (tärkeys: 88%, hajonta: 10, arvioinnit: 21)
Koska Tampere keskusta sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella, niin lähes kaikki bussireitit kohtaavat
Keskustorilla. Täällä siis pääsee vaihtamaan bussia Keskustorilla sen enempää reittejä miettimättä. Netissä
oleva reittiopas on tosin kätevä ja opastaa turistitkin oikeille reiteillä. Kuitenkin joku rengaslinjakin tarvitaan ja
varsinkin keskustassa saisi kulkea bussi ympyrälinjaa niin, että voisi hypätä bussiin ja ajaa vaikka pari
Sivu
korttelia. Se houkuttelisi jättämään auton kotiin ainakin silloin, kun ellei tarvitse kuljettaa taravaa. Ongelmana 14 / 379
tietenkin on se, että reiteillä pitää olla riittävästi matkustajia. Tähänkin on jo ratkaisu keksitty Länsinaapurissa,
jossa kannattamattomia bussilinjoja tehtiin kokonaan ilmaisiksi. Sen jälkeen ovat lähes käyttämättömät

maaseutulinjatkin olleet täysiä. Kun bussin käytöstä tehdään riittävän halpaa, niin kyllä tarpeeton autoilukin
vähenee. Tämä on ympäristöinvestointi, mutta ratkaisee myös liikenne- ja pysäköintiongellmia.

- Kattava bussiverkko (tärkeys: 87%, hajonta: 10, arvioinnit: 12)
Julkisella liikenteellä tulisi olla mahdollisimman kattava verkosto niin, että niin pitkälle kuin mahdollista
jokaisen kotikulmilta pääsisi kohtalaisin vuorovälein keskustaan.

- Paikallista raideliikennettä suurista lähiöistä keskusta (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 22)
Suurten asutuskeskittymien yhteyteen nopea raideliikenne- pikaratikka tai lättähattu (nimellä ei väliä)- esim.
Hervannasta ja Vuoreksesta suoraan keskustaan. Oma linjasto, ei tukeuduta VR:n kaukoliikenteen vanhoihin
rauteisiin. Myös tilavarauksia uusiin suuntiin, esim. Pirkkalasta ja Teiskosta järvien alitse keskustaan.Jotta 50-
100 sadan vuoden päästä voidaaan niitä toteuttaan.

- Liikenneyhteydet, kaupungin siisteys ja viihtyvyys (tärkeys: 87%, hajonta: 11, arvioinnit: 21)
Nämä kolme ovat yhteydessä kesksenään. Kaupunkiin tarvitaan hyvät liikenneyhteydet, hyvät viheralueet ja
harrastusmahdollisuudet esim. lenkkeilypolut ja metsiä, jotta kaupunki pysyy viihtyisänä.

- Parempi joukkoliikenne (tärkeys: 87%, hajonta: 15, arvioinnit: 16)
Ratikka liikennöimään keskustaan ja keskustan lähisiin paikkoihin.

- Julkisen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 87%, hajonta: 13, arvioinnit: 24)
Raide- ja muuta julkista liikennetta tulisi kehittää niin, että Tampereella ja sen lähikunnissa selviäisi
kohtalaisen vaivattomasti vaikka ilman omaa autoa. Linja-autovuoroja ja -linjoja tulisi olla mahdollisimman
monta. Myös lähijunavuoroja saisi lisätä. Raideliikenteessä tulisi yhteistyössä naapurikuntien kanssa palata
vuosien takaiseen suuntaan ja pyrkiä pitkän aikavälin tavoitteena järjestämään junavuoroja pysähtymään
esimerkiksi Sääksjärvellä ja muilla vanhoilla pikkuseisakkeilla.

- Nykyiset radat pitää ottaa myös lähiliikenteen käyttö? (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 13)
Otetaan mallia vaikka Espoosta, jossa kaukojunien kanssa samoille linjoille on otettu lähijunat. Ne ovat todella
nopea, miellyttävä ja suosittu kulkuväline. Esimerkiksi Massukylässä on vanha asema, joka varmasti olisi
suosittu työmatkalaisten käytössä (Janka, Ristinarkku, Hakametsä, Takahuhti, Messukylä), jos vaan juna siinä
pysähtyisi. Eikös sama rata vie lähelle Holvastia ja Kangasalaa - sieltä on paljon työmatkaliikennettä, joka
varmasti kiinnostaisi ihmisiä. Samoin Amurin, Pisapalan ja Lielahden asukkaat varmasti hyppäisivät junaan,
jos ko. tarkoitukseen rakennettaisiin/kunnostettaisiin seisakkeet. En tiedä, miksi lähiliikennettä ei ole. Eikö
kiskoille mahdu? Jos tunnelinkin rakentaminen on mahdollista, niin eikö kiskojen lisäämisen luulisi olevan
vähintään yhtä helppoa.

- Tehokas ja monipuolinen joukkoliikenne (tärkeys: 87%, hajonta: 13, arvioinnit: 20)
Jo nykyisin hyvässä mallissa olevaa joukkoliikennettä tulee kehittää entisestään, niin että ihmiset pystyvät
liikkumaan Tampereella vaivattomasti joutumatta turvautumaan oman auton käyttöön. Joukkoliikenteen
sujuvuus tulee olla sujuvaa ja maksut tulee pitää alhaisina jotta joukkoliikenne on houkutteleva vaihtoehto.

- Keskusta kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikente (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 17)
Tampereen keskusta tulee pääosin rauhoittaa yksityisautoilulta. Keskustaan tulee silti päästä sujuvasti myös
henkilöautoilla, mutta autot tulee keskustan alueella sijoittaa maan alle. Näin itse keskusta-alueesta saadaan
viihtyisä ja nykyistä hiljaisempi alue, jossa kaupunkilaisten on helppo kävellä, tavata toisiaan, poiketa
kaupoissa ja kahviloissa.

- Joukkoliikenne sujuvammaksi koko seutukunnan alueella (tärkeys: 87%, hajonta: 12, arvioinnit: 33)

- Tampereesta vihreä kaupunki (tärkeys: 87%, hajonta: 15, arvioinnit: 21)
Vähennetään keskustan yksityisautoilua ja kannustetaan ihmisiä käyttämään muita matkustusmuotoja

- Joukkoliikenteestä toimiva ja mielekäs liikennemuoto (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 28)
Vuoteen 2020 mennessä joukkoliikenteen tulisi sisältää bussit, junat ja ratikka. Järkevät bussien vuorovälit ja Sivu
reitit sekä hyvät kevyen liikenteen väylät kaikkialle kaupunkiin ovat ensimmäisiä askelia. Katuraitiovaunu voisi
15 / 379
tulla kuvioonmyöhemmin, kulkien aina TAYS:lta Pyynikille asti. Lisäksi lähijunaliikenne on toivottavasti
järjestettävissä vuoteen 2020 mennessä.

- Keskusta ihmisille (tärkeys: 87%, hajonta: 21, arvioinnit: 19)
Kaupungin keskustaa tulisi kehittää siten, että sinne on hyvä mennä ja että siellä viihtyy: - erilaisia toimintoja ja
tapahtumia - helppo mennä julkisilla kulkuvälineillä ja kävellen/pyörällä

- Raitiotieverkosto toteutuksen alle (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 20)
Tampereen raitiotieverkosto olisi saatava pikimmiten toteutuksen alle. Ratikkahankkeessa on neljä erittäin
merkittävää seikkaa: 1. Raitiotien kalusto ja väylät ovat erittäin pitkäikäisiä. Lisäksi se on tehokas ja edullinen
ylläpitää. Kustannuksien suhde käyttöikään, tehokkuuteen, houkuttelevuuteen ja ylläpitoon ovat eri
joukkoliikennemuodoista paras. 2. Raitioverkostolla päästäisiin jo nykyisellään keskelle erittäin suuria ja yhä
kasvavia matkustusmassojen alueita (Vuores-Hervanta-Hallila-Turtola/Muotiala-Kaleva-Tammela-Keskusta-
Amuri-Pispala-Hyhky-Niemenranta-Li - elahti-Lentävänniemi). Näin ei valitettavasti ole nykyisten RHK:n
raiteiden kohdalla (ajattelemattoman kaavoituksen johdosta). 3. Ratikka ei ole riippuvainen VR:sta,
Ratahallintokeskuksesta ja monesta eri kunnasta, kuten lähijuna. 4. Pormestariohjelmassa on periaatepäätös
ratikasta nyt viimein tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että asiassa on viimein vahvaa omaa näyttöä ja pohjaa esittää
hallituksen suuntaan. Aikaisemmin oli vain epäröiviä visioita, joilla ei tukieuroja tule. Mm. Espoon metro ja
Vantaan kaupunkirata ovat jo valtion tuen taakseen saaneet - Tampereella (ja Turussa) tilanne täytyy olla
sama. Valtio on viime vuosien puheissaan ollut myös hyvin raideliikennepainotteinen – tämä tulee näkymään
ja silloin on asialla oltava ajoissa. 5. Taantuman aikana suurien yhteiskunnallisten rakennushankkeiden
kustannukset ovat edullisia. Lisäksi niil

- raideliikenteen kehittäminen nyt, eikä vasta 2025 (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 33)
-toimiva, nopea raideliikenne keskustaan/keskustasta -jos toteutus maanpäällinen raideliikenne, niin autot ja
bussit pois kaduilta, kadut vain kevyelle liikenteelle ja raideliikenteelle -jos toteutus maan alla, niin
maanalainen osuus särkänniemestä aina kalevaan. yhteys pysäkeiltä suoraan liikekeskuksiin ja suuriin
kohteisiin -runkolinja Hervanta-keskusta-Tesoma/Lentävänniemi -raidelinjasto mahdollistaa auto ja
bussiliikenteen vähentämisen ydinkeskustassa (enemmän tilaa Ihmisille, vähemmän autoille)

- Kattava pyörätieverkosto (tärkeys: 87%, hajonta: 16, arvioinnit: 22)
Joka puolella kaupunkia (myös keskustassa) on voitava kulkea turvallisesti polkupyörällä, sillä ihmiset eivät
vaihda omasta autosta polkupyörään jos se on hiukankin hankalempaa kuin autolla kulkeminen.

- Lähijunaliikenne-raiteet käyttöön ja huomioidaan kaavoit (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 25)
Hyödynnetään ja laitetaan kaavoituksen painopisteeksi lähijunaliikenteen kehittäminen valmiille raiteille tai
rakentamalla esim Pirkkalan lentokentän suuntaan raide. Keskitetään esim. asuntotuotantoa jatkossa asemien
lähelle. Luovutaan Nurmi-Sorilan rakentamisesta tässä vaiheessa ja suunnitellaan ehjää kaupunkirakennetta
jossa hyädynnetään rataverkkoa ja täydennysrakentamista.

- Kevyenliikenteen olosuhteiden parantaminen (tärkeys: 87%, hajonta: 15, arvioinnit: 14)
Tampereen keskustaan tulee toteuttaa kattava ja yhtenäinen polkupyörätieverkosto. Asuntoalueilla
kevyenliikenteen verkkoa tulee tihentää ja yhtenäistää.

- Raideliikennettä aloitettava kehittämään jo 2010 luvulla (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 23)
Raideliikenne on saatava Tampereelle jo ennen 2020 lukua. Julkista liikennettä on muutenkin kehitettävä ja
suosittava yksityisen liikenteen kustannuksella. Liikennelaitoksen tulevaisuus turvattava.

- Liikenteen ympäristöhaasteisiin kannattaa sopeutua etuajas (tärkeys: 87%, hajonta: 14, arvioinnit: 23)
Hyvä kaupunki ei voi vuonna 2020 perustua laajamittaiseen bensiiniautoiluun. Sähköautot ovat jonkinlainen
lupaus, mutta liian epämääräinen eivätkä poista perusongelmaa eli ruuhkaantumista. Näköpiirissä on että
tulevaisuudessa yhteiskunnan täytyy sopeutua kuluttamaan vähemmän energiaa, ja tämä sujuu
kivuttomammin jos etunojassa panostetaan ratkaisuihin, jotka tukevat energiatehokkuutta. Sähkökäyttöinen
raidejoukkoliikenne (ennen kaikkea raitiotie kaupungin sisällä, mahdollisesti myös seudullinen lähijuna)
liikenteen runkona palvele tätä tarkoitusta hyvin ja lisäksi jäljelle jäävät bussilinjat tulisi konvertoida akku- tai
trolleybusseilla liikennöitäviksi.

- joukkoliikenteen maksut kohtuullisena (tärkeys: 87%, hajonta: 10, arvioinnit: 31) Sivu
2 euroa on sopiva hinta bussilipusta ja vaihto-oikeus tulee säilyttää
16 / 379

- Pirkanmaan raideliikenteen kehittäminen (tärkeys: 87%, hajonta: 17, arvioinnit: 20)
Tampereen kaupunki on painoarvoltaan merkittävä toimija, jolla on vaikustusvaltaa raideliikenteen
kehittämiseksi Pirkanmaalla. Toimiva lähijunaliikenne ja ratojen parantaminen Tampereen ympäristössä on
ehdottoman tärkeää ajateltaessa tulevaisuuden Tampereen ydintalousaluetta, joka ulottuu lähes 100 km
päähän Tampereen varsinaisista rajoista. Keskeisessä asemassa on aika, ei matka. Raidekapasiteetin lisäys
mahdollistaa liikennöinnin 100 km säteelle Tampereesta hieman yli puolessa tunnissa. Tampereen tulee
pystyä hyötymään pendelöinnistä ja ihmisistä, jotka työskentelevät Tampereella, mutta mahdollisesti asuvat
muissa kunnissa. Näissä kunnissa on tilaa asukkaille, mutta ei välttämättä samalla tavoin työpaikkoja kuin
Tampereella. Tampere ei voi kasvaa rajattomasti ja korkeakoulutetut perheelliset ihmiset haluavat usein omaa
tilaa enemmän kuin Tampere voi tarjota kohtuullisella hinnalla. Raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa
työmatkailun kaukaakin ja kiinnittää Pirkanmaan kuntia ja kaupunkeja entistä voimakkaammin Tampereeseen,
parantaen koko talousalueen kilpailumahdollisuuksia.

- Raideliikennettä kehitettävä (tärkeys: 86%, hajonta: 16, arvioinnit: 23)
Tampereella tulisi kehittää ympäryskuntiin ulottuvaa paikallisjunaliikennettä työmatkojen helpottamiseksi ja
yksityisautoilun vähentämiseksi. Paikallisjunayhteydet voisivat ulottua esim. Ylöjärvelle, Nokialla, Lempäälään
ja Kangasalle, tietysti matkan varrelle sopivin asuinalueiden välipysäkein. Liikennöinti voisi olla tiuhempaa
aamuisin ja iltapäivisin. Seutulipun tulisi sitten käydä sekä busseihin että paikallisjunaan. Nykyisessäkin
tilanteessa seutulippua voisi kehittää niin, että se kävisi myös nykyisiin junayhteyksiin esim. Nokia-Tampere ja
Akaa-Lempäälä-Tampere -väleillä.

- Lähiliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 20)
Tuoreena tamperelaisena ja pitkän aikaa Helsingissä asuneena ihmetyttää lähiliikenteen heikkous. Monet
ratkaisut olisi pitänyt tehdä jo kymmeniä vuosia sitten. Lisäraide pääradalle Ylöjärveltä Lempäälään,
syöttöliikenne asemille busseilla malliin Helsingin VR:n lähijunat. Metrojakin on tämänkokoisissa
kaupungeissa maailmalla esim. Lausanne. Yksi metrolinja Hervannasta länteen tai junanrata.
Raitiotieverkosto keskustan alueella. Asun Lentävänniemessä, täällä ja Lielahden alueella asuu varmasti 5000
ihmistä. Busseja menee 10-20 minuutin välein. Valtavat kerrostalojen parkkipaikat ovat aamun jälkeen tyhjinä,
ihmisten pitää mennä autoilla kun ei ole oikein muuta vaihtoehtoa. Toisin on Helsingissä, siellä julkinen
liikenne on toimiva ja hyvä, ei tarvitse käyttää autoa muuta kuin ympäristöalueilla. Tuskastuttavaa odottelua,
kun kaupungin läpi menee vain yksi pääväylä.

- Tehokas joukkoliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 28)
Bussin lisäksi tarvitaan ratikka ja lähijuna, jotta saadaan kattava, joustava ja nopea joukkoliikennejärjestelmä,
joka on kilpailukykyinen autoliikenteen kanssa. TASE 2025-ehdotus on toteutettava mahdollisimman pian.
Bussipysäkit ja ratikan ja lähijunien asemat tulee tehdä korkeatasoisiksi katoksineen, pyörä- ja
autoparkkeineen, kioskeineen.

Pikaraitiotie tai muu vastaavan joukkoliikennemuodon kehittäminen

- Joukkoliikenteen suunnittelu jo kaavoitusvaiheessa (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 17)
Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet rajataan pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten ne on silloin myös
suunniteltava, jotta saadaan aikaiseksi järkevät reitit ja riittävän tiheät vuorovälit.

- Junaliikenteen kehittäminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25)
Tampereella olisi hyvät mahdollisuuudet lähijunaliikenteen käyttöön. Ellei kaikkia pikkuasemia olisi ajan myötä
hävitetty. Tampereella menee rata melkein joka suuntaan. Esimerkiksi Ruutama, Siitama, Suinula, Messukylä
jne olisivat junalla hetken matkan päässä keskustasta, kun nyt hidas autolla kulku tekee niistä peräkyliä.
Pääradan liikenne on tietenkin jo nyt niin ruuhkaista, ettei lähijunille riitä ratakapasiteettia. Siksi junaliikenteen
hyödäntäminen edellyttää myös uusien raiteiden rakentamista. Kuitenkin pitkällä tähtäyksellä Tampereen
kasvu ja ympäristönäkökohdat edellyttänevät myös muita joukkoliikenneratkaisuja kuin bussiliikenteen

- Pyöräilyn edellytysten parantaminen tuo hyötyjä (tärkeys: 86%, hajonta: 20, arvioinnit: 21)
Pyöräilyn edellytysten; sujuvat ja laadukkaat pyörätiet, pyöräparkit, pyöräkeskus jne. ,kohentaminen
Sivu
Tampereella tuo kaupungille etuja ja lisää kaupungin viihtyisyyttä. Pyöräilystä ei aiheudu meluhaittoja eikä
17 / 379
pakokaasupäästöjä. Ilman melua ja pakokaasun täyttämää hengitysilmaa myös Tampereen ydinkeskustasta
saadaan viihtyisä ja houkutteleva. Lisäksi pyöräily on oivallista liikuntaa ja erityisesti hyötyliikuntaa, jolloin

tamperelaiset pysyvät pitempään työkykyisinä ja virkeinä. Polkupyörä on pieni ja kevyt kulkuneuvo, joten niitä
mahtuu yhden henkilöauton vaatimaan tilaan kymmenkunta. Polkupyörän peräkärryssä kulkevat isommatkin
tavarat, joten kauppakierroksellekin polkupyörällä voi lähteä.

- Joukkoliikenteen parantaminen (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 22)
Tampereen houkuttelevuutta pitää lisätä panostamalla liikenteeseen. Pikaraitiotie muodostaa tässä
olennaisen tekijän ja parantaa yksityisautoilumahdollisuuksia.

- Liikenne sujuvaksi. Ratikka , lähijunaliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 24)

- Paikallisliikenne toimivammaksi (tärkeys: 86%, hajonta: 9, arvioinnit: 19)
Tampereella vasrsinkin ruuhka-aikaan lähiöiden bussiliikenteessä on ongelmia. Bussit kulkevat hitaasti ja ovat
tupaten täynnä. Sujuva bussiliikenne on edellytys lähiöiden kasvulle tai etteivät ihmiet karkaa lähiöistä.
Esimerkiksi Kangasalta, Nokialta ja Pirkkalasta bussit kulkevatsujuvammin Tampereelle kuin Tampereeen
sisäisessä liikenteesännesä. Helposti lähiön ihmiset päättävät muuttaa mielummin
lähikuntiin.Bussiliikenteeseen muutoksia tai sitten vaihtoehtoisesti muita joukkoliikennemuotoja. Raitiovaunu?
Metro?

- Joukkoliikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 20)
Kaupungin tulisi todella panostaa joukkoliikenteeseen niin, että ihmiset keskustaan mennessään valitsisivat
mieluummin bussin tai vaikka pikaratikan oman auton sijasta.

- Ilmastomuutos ja liikenne (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 28)
Liikenteen prioriteetit kuntoon, jotta pystytään vastaamaan EU:n päästövähennystavoitteisiin. Päätös
pikaratikasta ja yhtenäiset ja kattavat pyöräilyreitit (erityisesti keskusta-alue) kaikkialle kantakaupungin
alueelle. Neliporrasperiaate kaiken liikennesuunnittelun lähtökohdaksi. Joukkoliikenteelle voimakasta
taloudellista tukea. Kuopiosta voi ottaa mallia. Tehdään Tampereesta Suomen ilmastoystävällisin kaupunki!

- Keskusta jalankulkijoille ja pyöräilijöille (tärkeys: 86%, hajonta: 17, arvioinnit: 19)
Keskustan elävöittäminen edellyttää parkkipaikkoja ja -taloja kaupungin laitamille. Tällä hetkellä keskustaa
hallitsevat henkilöautot. Jalankulkija joutuu joissakin valo-ohjatuissa risteyksissä jopa kulkemaan puolijuoksua
ehtiäkseen yli, sillä autoilijat eivät odota, jalankulkija kyllä.

- Toimiva joukkoliikenne! (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 28)
Lähiöt tulisi yhdistää elinvoimaiseen keskustaan toimivalla pikaratikalla. Itselläni on erittäin hyvät kokemukset
pikaratikasta mm. Dublinin kaupungista. Bussiliikenne on liian hidas epämukava vaihtoehto oman auton
käytölle! Lähiöihin oma asema jonne hyvät pysäköinti mahdollisuudet niin autoille kuin polkupyörillekin, niin
ainakin omalta osaltani loppuu autolla keskustaan ajaminen!

- Joukkoliikenteen tehostaminen (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 36)
Nykyään lähes kaikki linjat kulkevat keskustan kautta. Mielestäni kannattaisi selvittää olisiko
mahdollista/tarpeellista perustaa ns. rengaslinjoja, jolloin paikasta A voisi päästä paikkaan B menemättä aina
keskustan kautta. Matka-ajat nopeutuisivat ja turha matkustelu vähentyisi.

Joukkoliikenne niin helpoksi ja kattavaksi, ettei tule mieleenkään lähteä omalla autolla töihin tai kaupungille.
Hyvä tarjonta - aikataulut - 7/24 - eri kulkumuotoja. Toisaalta yksityisautoilu 'hankalaksi', että joukkoliikenne
kiinnostaa. Lähiöistä tai ympäristökunnista tuleville auto/pyöräparkit joukkoliikennepysäkille, mistä matka
jatkuu joukkoliikenteellä. keskustaan yksityisautoilukielto.

- Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25)
Kaupunkikuva, viihtyvyys ja asuinmukavuus paranee joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehittämällä ja
yksityisautoilua rajoittamalla. Puistot ovat parempia kuin parkkihallit! Lisää näkemystä, paneutumista ja tietysti
investointeja julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen verkoston kehittämiseen tarvitaan. Hämeenkatu
kävelykatuna olisi loistava pitkän tähtäimen tavoite. Työsuhdepolkupyörät kaikille kaupungin työntekijöille
Sivu
hyvänä esimerkkinä muille!
18 / 379

- Paikallisen raideliikenteen aloittaminen (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 18)
Paikallinen raideliikenne ainakin Herventaan, Ylöjärvelle ja Pirkkalaan tulee aloittaa mahdollisimman pian.
Tämä tarkoittaa luonnollisesti ns. oikoradan kiirehtimistä, jotta ratakapasiteettia vapautuisi henkilöliikenteelle.
Tutkimusten mukaan miehiä ei saa bussiin helposti, mutta juna kyllä käy. Siksi on oleellista parantaa
raideliikennettä. Toinen hyvä syy keskittyä raideliikenteeseen on sen ekologisuus. Junien hiukkas- ja
hiilipäästöt jäävät selvästi pienemmiksi kuin onnikoiden. Junaliikenteen kasvusta seuraisi myös Keskustorin
ja Hämeenkadun selvä rauhoittuminen, kun autoliikenne vähenisi.

Joukkoliikenteen kehittäminen pitäsi tapahtua yhdessä VR:n kanssa. Jo olemassa olevaa raverkkoa pitää
täydentää rinnakkaisraiteilla, jotta lähialueiden taajamia voidaan palvella lähijunilla. Onhan nykyiset raiteet jo
neljään eri suuntaan, mutta kapasiteetti on vähissä. Lähijunista pitäisi vastata VR:n, koska sehän sen osaa ja
saa tietenkin lipputulot. Kaupungin tehtävä on hoitaa syöttöliikenne sujuvasti. Pirkkalasta ja
Lentävänniemestä voisi kesäaikaan olla tarjolla myös vesiliikennettä keskustaan, esim Alarantaan ja
Mustalahteen. Aika monelle riittää lyhyt työmatka-aika keskustaan, jolla liikenne voisi olla kannattavaa.
Pirkkalan ja Lentävänniemen lähtöpaikan pitää voida tavoittaa polkupyörällä.

- Pyöräkaistat kuntoon (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 27)
Tampereelle pitäisi ehdottomasti saada kunnollinen pyöräkaistaverkosto! Pidemmällä tähtäimellä se on
kaikkien etu, sillä liikuntaa harrastavat ovat terveempiä sekä fyysisesti että henkisesti. Tämänhetkiset
pyöräilymahdollisuudet esim työmatkapyöräilijöille ovat säälittävän huonot.

- Joukkoliikennettä kehitettävä (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 15)
Kaupungin toimivuutta ja kaupunkikuvan eheyttä saataisiin pidettyä hyvällä tasolla, jos joukkoliikenne sujuu.
Tampereella työskentelevät eivät kaikki vain mahdu asumaan alle 5 km keskustasta omakotitalossa.
Kaupunkialueen väljyys tulee säilyttää siten, ettei keskustan alueelle ja lähialueille rakenneta uusia teitä eikä
omakoti- tai rivitaloalueita. Sen sijaan tulee mahdollistaa ihmisten työmatkat ja liikkuvuus joukkoliikenteella
lähikunnista.

- Lähiliikenteen tarjonta monipuolisemmaksi (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 15)
Lisäraide junanradalle, raidetieverkosto, raitiovaunut. Lisärata Hervannasta TAYS:n kautta länteen.

- Kävelykatuja, kevyen liikenteen väyliä (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 26)
Kaupungin keskustaa pitää kehittää ihmisten eikä autojen liikkumisen ehdoilla. Autojen vähentäminen
keskustasta antaa enemmän tilaa ihmisille ja heidän toiminnoilleen. Se myös rentouttaa tunnelmaa ja on
turvallisempi. Stressittömässä ympäristössä saattaa kommunikoida ja havaita myös tuntemattoman ihmisen.
Tällä hetkellä liikkuminen tapahtuu yksityisautojen ehdoilla. Monet kevyen liikenteen väylät ovat surkeassa
kunnossa, epäkäytännöllisiä ja joskus jopa vaarllisia (esim. pyöräteiden poukkoilo tien yhdeltä puolelta toiselle
puolelle). Vuonna 2020 lkeskustassa on helppoa ja turvallista liikua sekä jalan että pyörällä. Siellä pystyvät
liikkumaan myös vammaiset ja vanhat, pikkulapset ja vanhemmat. Kaduilla ja toreilla on niin paljon tilaa, että
ihmiset voivat jopa pysähtyä niille ja tyervehtiä toisiaan.

- Luodan kevyen liikenteen keskusta (tärkeys: 86%, hajonta: 17, arvioinnit: 9)
Parantamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden edellytyksiä keskustassa liikkumiseen luodaan ruuhkattomampi,
saasteettomampi ja elävämpi keskusta, jossa ihmiset viihtyvät. Hämeenkadusta tulisi tehdä
joukkoliikennekatu, ja sen sivukaduista kävely- ja pyöräilykatuja.

- Hämeenkatu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle (tärkeys: 86%, hajonta: 19, arvioinnit: 20)
Hämeenkadulla tulisi sallia vain joukkoliikenne, huoltoajo sekä kevyt liikenne.

- Hyvä taloudenhoito, vastuullinen, välittävä, kehittyvä (tärkeys: 86%, hajonta: 9, arvioinnit: 11)
Tampereen kaupunki huolehtii kaupungin taloudesta, resursseista, terveyden hoidosta, sosiaalipalveluista,
opetuksesta ja kasvatuksesta, vanhusten ja perheiden palveluista sekä erityisryhmien palveluista,
(erityispainopistealuuena: lapsiperheet, nuoret, opiskelijat ja ikäihmiset, työttömät ja yksinhuoltajat,
)osaamisen kehittämisestä, työvoiman saatavuudesta, ympäristöstä, energiasta, tutkimuksesta ja Sivu
kehityksestä, yritystoiminnasta ja sen mahdollisuuksista, liikenteestä, kaiken tavoitteena kuntalaisten
19 / 379
hyvinvointi. Koukkuniemen johtamista tarkistettava, tavoitteet ja resurssit sekä toimintatavat arvioitava ja
välittömästi korjattava epäkohdat. Ei enää konsultteja kaupunkiin tätä arvioimaan, vaan vanhusasiamiehen

vakanssi ja vanhusneuvoston asemaa on vahvistettava, apulaispormestarin tulee ottaa näiden
asiantuntijoiden ääni huom.( Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008). Lasten ja nuorten hyvinvoinnista
huolehdittava= panostus tulevaisuuteen. Kiinnitettävä huomiota konkreettisesti köyhyydessä elävien:
opiskelijoiden, työttömien ja yksinhuoltajien toimeentuloon ja perus- ja tukipalveluihin, neuvontaa ja ohjausta
lisättävä, perustettava esim. perhetyön keskus ym, kaupunki voisi antaa näille alle minimitoimeentulon eläville
esim. alennuksia bussilippuihin, virkistykseen, liikuntaan esim. uimahallilippuihin ym. ( opiskelijat, työttömät,
yksinhuoltajat), Rantatien ja Lielahden liikenteen suunnitteluun kiinnitettävä erityistä huomiot

- Lasten liikunta- ja harrastusmahdollisuudet (tärkeys: 86%, hajonta: 13, arvioinnit: 27)
Lapsille pitäisi tarjota liikunta- ja harrastuspaikkoja, joissa he voivat harrastaa omaehtoisesti ilman esim.
johonkin seuraan kuulumista. Jokaisessa kaupunginosassa tulisi olla tällaisia paikkoja niin, ettei harrastuksiin
osallistuminen edellytä bussilla liikkumista tai vanhempien autokyytejä. Harrastamisen kynnys pitäisi saada
mahdollisimman matalaksi.

- Hämeenkadusta viihtyisä ja kaunis (tärkeys: 86%, hajonta: 14, arvioinnit: 23)
Jätetään Hämeenkadulle vain yhdet autokaistat molempiin suuntiin, joita käyttäisivät bussit (ja taksit?). Eli
yksityisautot ja niistä aiheutuvat ruuhkat, turhat saasteet ja melu pois. Niin saataisiin leveämpi tila pyöräilijöille
ja kävelijöille. Mm. katuterassit, -kahvilat ja jätskikioskit voisivat levittäytyä paremmin nykyisille jalkakäytäville.
Asiakkaatkin viihtyisivät näillä paremmin kun melun taso olisi alhaisempi yksityisautojen puuttuessa.
Viihtyvyyttä voitaisiin lisätä mös uusilla istutuksilla. Kaupunki voisi vuokrata polkupyriä tai vaikka potkulautoja
turisteille. Tämä olisi uusi hieno eurooppalainen Tampere!

- Kevyen ja julkisen liikenteen renessanssi (tärkeys: 86%, hajonta: 15, arvioinnit: 25)
Tulevaisuuden Tampereen vetonaula on elinvoimainen ja ihmiskasvoinen keskusta-alue. Keskustaan on
helppo tulla esimerkiksi kävellen tai pyörällä ja kauempaa huokean ja toimivan julkisen liikenteen
kyyditsemänä. Henkilöautot ohjataan pääosin kehäteiden kautta keskustan ohi, jotta keskustassa olisi
mahdolisimman paljon tilaa ihmisille ja ajanvietolle. Henkiläautoilun vähentyessä myös Hämeenpuiston
reunoilta sen arvo kuntalaisten ja vierailijoiden vapaa-ajan keitaana voidaan ottaa käyttöön. Nythän tämä
Tampereen parhaisiin kuuluva miljöö mm. kirkkoineen ja pääkirjastoineen palvelee lähinnä läpi- ja
kauttakulkuliikennettä. Kärjistäen, ihmiset kuluttavat palveluja ja tavaroita, autot kuluttavat tilaa ja bensaa.
Keskustan kaupat sekä ravintolat ja muut ajanviettopaikat kukoistavat, koska tila on annettu takaisin ihmisten
käyttöön. Kesällä vihreät ja talvella tyylillä valaistut puistot ja viheralueet keskustassa ja sen välittömässä
läheisyydessä ovat kaupunkilaisten henkireikä. Yhteiset kaupunkitilat ja ajanvietemahdollisuudet lisäävät
yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tämä johtaa sosiaalisen pääoman kasaantumiseen, joka
näkyy esim. taloudellisen toiminnan viriiliytenä ja aktiivisempana kansalaisuutena.

- Kauniita viheralueita, järvien rannat virkistykseen (tärkeys: 86%, hajonta: 12, arvioinnit: 18)
2020 Tampere pitää edelleen huolta kauniista puistoistaan ja "rakentaa" Näsijärven ja Pyhäjärven rantoja
yleiseen virkistyskäyttöön. Rantoja pitkin pääsee kävellen ja pyörällä.

- Joukkoliikenne kuntoon (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 22)
Tällä hetkellä Vehmainen-Holvasti-Leinola -alueelta ei pääse suoraan Pirkkalaan kuin henkilöautolla. Se onkin
tehty houkuttelevan nopeaksi ja hienoksi ilmaston kustannuksella! Nyssellä on pakko mennä keskustan
kautta. Satunnaista käyttäjää lippujen hinnat hirvittävät! Matkakortin kertamaksulla pitää voida kulkea 20 km:n
matka töihin koko Pirkanmaan alueella kuntarajoista riippumatta!

- Joukkoliikenteen tukeminen (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 21)
Joukkoliikennettä olisi suosittava jatkossakin ja pidettävä sen hinnat kohtuullisina (myös opiskelijat
huomioonottaen). Näin Tampere osoittaa myös tukevansa ympäristönsuojelua.

- Lisää tukea joukkoliikenteelle (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 23)
Joukkoliikneteen asiakasmaksuja tuettava voimaakkaammin, jotta matkaliput olisivat aidosti kilpailukykyuisiä
henkilöautolle. Nyt liian kallista, ennemmin menen autolla kjuin bussilla. Nykyiset bussireiti Tampereella hyviä,
mutta jatkossa reittejä kehitettävä ja uusia joukkoliikennemuotoja otettava käyttöön, esim. pikaratikka
asukasmäärien kasvaessa ja kaupungin laajetessa.
Sivu
- Tampereesta kaupunkiseutu, jossa ei tarvita omaa autoa (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 15) 20 / 379
Tampereella tulisi päästä liikkumaan ilman autoa kohtuuhintaan, helposti ja nopeasti muutenkin kuin Hallilasta
Keskustorille. Omassa visiossani nopeat raidelinjat yhdistävät kehyskunnat sekä säteittäin Tampereen

keskustaan, että kehänä toisiinsa. Tässä tekstissä Hervantaa ja Ruskoa käsitellään kehyskuntina.
Raitiotiepysäkit/asemat lisäävät alueelisten keskusten vetovoimaa ja palveluita, vähentäen näin pitkien ostos-,
yms. matkojen tarvetta. Syöttöliikenteessä asema on välietappi, ei päätepiste, mikä parantaa suuremman
alueen sisäistä joukkoliikennettä. Kehärata voisi toimia ns. pikaratana, jolloin sen ei tarvitse ulottua
kaupunkien keskustoihin, vaan se ylittäisi tai alittaisi säteittäisradat. Liittymäkohdissa ei valtaosin tulisi olla
tarvetta lippuautomaattia ja vessaa kummemmille palveluille, koska se ei kuulu niiden funktioon, joka on
nopea vaihto tiheämmällä vuorovälillä llikennöiville linjoille. Kehäradan yksi mahdollinen linja on mukailla 3-
tietä tietyin poikkeuksin, koska asuinalueella suurinopeuksinen liikennöinti ei ole turvallisuussyistä mahdollista.
Pyöräparkit asemien yhteydessä olisivat lämmitettyjä ja turvallisia, ja Tampereen ydinkeskustassa toimisi
lainapyörien verkko, josta saisi bussilipulla ilmaiseksi käyttöön pyörän, jonka voisi palauttaa mihin tahansa
pisteeseen. Bussilipun käytöllä estettäisiin pyörien heitteillejättöä, varastamista ja parkit pidettäisiin turvallisina

- Liikenteen päästöjen vähentäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 22)
Joukkoliikenteen kulkuneuvot, bussit ja taksit sähköllä tai kaasulla toimiviksi. Etuja ekologisillle yksityisautoille
tymatkaliikenteessä, esim. reilu verovähennys.

- Hämeenkadun liikenne kuriin (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 32)
Hämeenkatu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. Tällöin terassit houkuttelevat enemmän ja
ilmansaasteet vähenee. "Suurkaupungissa" ei joka paikkaan kuulu henkilöautolla päästä

- Raideliikenne käyttöön Tampereen seudulla (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 15)
Tampereella ja koko seudulla tulle ottaa myös raideliikenne käyttöön. Raideliikenteen tulee perustua
kaupunkialueella katuratikkaan ja työssäkäyntialueella lähijunaliikenteeseen.

- Liikenneratkaisut ekologiselle pohjalle (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 26)
Olen usein tullut siihen lopputulokseen, että henkilöautoa ajavat henkilöt ovat rattinsa takana kaikkein
kiukkuisinta väkeä - milloin liikennevalot, milloin muut autoilijat tai jalankulkijat ovat syypäitä siihen, että kaikki
menee pieleen. Se, että autoilija joutuu odottamaan kolmekymmentä sekuntia liikennevaloissa, voi olla sillä
hetkellä maailman kamalin asia. On myös surullista katsoa sitä, kuinka iltapäivän ruuhkassa kymmenet autot
jonottavat paikallaan ja jokaisessa autossa on yksi henkilö. Jos suurin osa autoilijoista kulkisi bussilla tai
polkupyörillä, ei näitä kiukkuisia jonoja enää näkyisi. Yhä useampi autoilija pitäisi houkutella käyttämään
julkisia liikennevälineitä tai kevyttä liikennettä. Tässä pitäisi pystyä vaikuttamaan autoilijoiden korvien väliin,
sillä todella moni autoilija käyttää autoa vain tavan vuoksi tai siksi, että he kokevat sen olevan ainoa oikea
liikkumistapa, vaikka vaihtoehdot eivät oikeasti olisikaan erityisen hankalia. Joukkoliikennettä tulisi siis
kehittää houkuttelevaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lippujen hinnat eivät saa olla korkeat minkä
lisäksi reittien pitää olla monipuoliset. Työnantajia pitäisi saada entistä enemmän saada houkuttelemaan
työntekijöitään käyttämään joukkoliikennettä, esimerkiksi palkitsemalla ne työntekijät, jotka käyttävät
työmatkoissaan kevyttä tai joukkoliikennettä. Toisaalta myös kaupunki voisi palkita ne ty

- Raiteta pitkin torille, puistoon ja ihmisten pariin (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 26)
Tamperetta pitää kehittää kokonaisena kaupunkirakenteena, eli keskustan elävöittämisen pitää tarkoittaa
muuta kun sitä, että kilpailaan kehäteiden kanssa kauppakeskusten vetävyydestä ja parkkipaikoista. Keskusta
on keskusta, ja sen pitää olla koko kaupunkin keskusta. Tähän liittyen, raideliikenne, raideliikenne,
raideliikenne. Se on ainoa oikea tulevaisuuden vaihtoehto. Keskustan luonnollisin kehityssuunta on se, että
sinne saadaan lisää asukkaita. Paitsi uusien alueiden käyttöönotto (Tampella, Ratina yms.) pitää jo
olemassaolevaa kaupunkia kehittää enemmän kaupunkimaisempaan suuntaan. Tampere on täynnä
täydentämättömiä kortteleitä, vajaita kohtia 60-luvun blokkitalojen seurauksena. Sisäpihat on saatava korttelin
asukkaiden käyttöön, eikä autojen. Tampereen keskustan siäpihoilla on paljon tilaa kaupunkirivitaloille,
kaupunkiomakotitaloille ja uusille kerrostaloille. Katsokaa ilmakuvia! Kun keskustassa on ihmisiä tarpeeksi, on
pienillekin putiikeille ja palveluille sitä luonnollista kuluttajakuntaa. Hämeenpuisto pitää löytää uudelleen - sen
molempiin päihin on saatava vetävä akseli, ja olemassaolevia kiintopisteitä (TTT, kirjaston kohta) kehitetään
ravintolatoiminnalla yms. Torit voitaisiin päivittää. Maailma muuttuu. Purkamiseen on puututtava
äärimmäisen kriittisesti. Vanhat rakennukset ovat sitä historiaa, jota ei saada takaisin kun ne puretaan.
Jokaisella uudella alueella oleva vanha, pienikin

- Keskusta kevyelle liikenteelle (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 16) Sivu
Kuinka paljon helpompaa jo nyt on mennä keskustaan bussilla tai pyörällä kuin omalla autolla. Hämeenkadulla 21 / 379
pyöräily talvisaikaan pelottaa. Olisipa hienoa, jos koko keskusta olisi kevyen liikenteen aluetta, ja autoille
parkit sivumpana, josta sitten ratikalla pyrähtäisi helposti keskustaan!

- Tampereesta pyöräilykaupunki (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 23)
Tampereella polkupyörän käyttöaste on 9%, kun se pohjoisessa Oulussakin on 20%. Sujuvat, turvalliset ja
ympäri vuoden käytössä olevat pyörätiet keskustassa tekevät pyöräilystä houkuttelevan vaihtoehdon ja
vähentävät näin melu- ja saastehaittoja sekä lisäävät tamperelaisten hyvinvointia. Pyörätiet myös
Hämeenkadulle.

- Joukkoliikenteen ja kävelykatukeskustan kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 18)
Jokin raideliikennevaihtoehto bussien lisäksi käyttöön. Kapasiteetin lisääntymisen lisäksi jokin persoonallinen
raideliikenteen vaihtoehto (pikaratikka, raitiovaunut jne.) tuo kaupunkikuvaan urbaania ilmettä. Erottaudutaan
Turusta, jossa ei ole kuin busseja :)

- Tilaa ihmisille (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 19)
Tampereen kaupunkisuunnittelua on hallinnut autoilun mahdollistaminen. Soisin Tampereen olevan
ihmisystävällinen kaupunki, jossa kävelijät ja pyöräilijät olisi otettu kunnolla huomioon. Liikkumiseen jalkojaan
käyttävät tekevät palveluksen kaikille torjumalla ilmastonmuutosta, eikä näille ihmisille suoda yhtään
helpotusta tähän. Myös talvipyöräilyn pitäisi onnistua Hämeenkadulla. Tämä ei tietenkään tarkoita, että
liikuntavammaisten tulisi kärsiä - aivan liian usein kuitenkin täysin liikuntakykyiset puolustelevat omaa
autoiluaan sillä, että autoilu tulee mahdollistaa liikuntavammaisille.

- Julkisen liikenteen kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 18)
Niin kauan kun vuorotiheyksiä harvennetaan ja linjoja yhdistellään, ei yksityisautoilijoita saada julkisen
liikenteen käyttäjiksi. Y-vuorot takaisin käyttöön, lisää räätälöityjä työpaikka yhteyksiä! Näin ratkaistaisiine
esim. rantatien ongelmat. Pelkät bussikaistat ja -etuisuudet eivät riitä, niitä hyödyntämässä pitää olla riittävä
määrä linja-autoja!

Joukkoliikenne käyttäjille halvemmaksi.

- Joukkoliikenne on Tampereella Suomen parhaiten järjestetty (tärkeys: 85%, hajonta: 22, arvioinnit: 12)

- Yksityisautoilu on huomattavasti pienentynyt vuoteen 2020 (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 16)

- Pyörätiet: Pikaratikka: Keskustan/matkailu: (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 24)
Pyörätiet: Tampereesta pitää tehdä entistä vetovoimaisempi kaupunki. Omien asukkaiden liikkumisen
edistämisen lisäksi myös kaupungissa vierailevat turistit arvostavat varmasti joustavaa liikennöintiä paitsi
yksityisautoilla ja julkisilla kulkuneuvoilla, myös polkupyörillä. Viitaten lähes saman kokoiseen kaupunkiin,
Salzburgiin, jossa on jopa 180 km pyöräteitä, Tampereella pitäisi tehdä pyörillä liikennöinti joustavaksi ja
helpoksi. Se ei vaadi välttämättä suuria muutoksia ja investointeja, vaan selväsi eroteltuja ja toimivia
pyöräkaistoja olemassa oleville jalankulkuväylille. Lisäksi pyöräparkit ja pyörävuokraus näkyvälle paikalle.
Pikaratikka: Jollain tavalla julkiset kulkumahdollisuudet keskustassa ja yhteydet lähikuntiin ja eri
kaupunginosiin joustaviksi ja nopeiksi. Esim. Ylöjärven ja Tampereen välinen liikennöinti julkisilla
kulkuvälineillä on hankalaa. Pikaratikka-tyyppinen systeemi pitää saada toimimaan, jotta pienennetään
päästöjä sekä liikenneruuhkia ja helpotetaan ihmisten kulkemista ja työn tekoa. Keskustan elävyys:
Kaupungin keskusta pitäisi saada entistä viihtyisämmäksi ja kauniimmaksi. Paljon elämää, toreja, myymälöitä,
kulttuuria ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia aivan kaupungin keskustaan. Matkailun kehittämiseen olisi
satsattava. Yhteistyössä matkailun ja sen markkinoinnin toimijoiden kanssa olisi tehtävä yksityiskohtainen ja
kattava tavoitteellinen suunnitelma ja toteutus Tamper

- Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 25)
Bussilippujen hinnat eivät saa ainakaan nousta enää. Joukkoliikenteen käyttöä pitää suosia paitsi ruuhkien
vähentämisen niin yleisten ilmastotalkoiden vuoksi. Joukkoliikenne on yleisesti melko toimivaa, tosin itse
keskustan alueella asuvana en osaa yhteyksiä kauemmas arvioida.

- Rollikat ja ratikat tähän kaupunkiin! (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 21)
Tampereen joukkoliikenteen tulisi tulevaisuudessa perustua duoraitiovaunujen muodostamaan Sivu
runkoverkostoon, joka ulottuisi rautateitä pitkin aina naapurikaupunkeihin asti. Runkobussilinjat (joita ratikalla 22 / 379
ei voi/kannata korvata) muutettaisiin johdinautolinjoiksi, elikkä vanhat tutut rollikat palaisivat katukuvaan
ratikoiden kera. Jäljelle jäävän fossiilisilla polttoaineilla toimivan bussiliikenteen päästöjä ja ajokustannuksia

tiputettaisiin hybridibussien avulla. VR:n kanssa aloitettaisiin tunnin välein kulkevat taajamajunavuorot
Helsinkiin. Lisäksi taajamajunat parin tunnin välein Poriin/Raumalle ja kolmen tunnin välein
Haapamäelle/Mänttään. Lisäksi rakennettaisiin uusi rautatiesema Lielahteen, kohtaan jossa rata haarautuu
Poriin ja pohjanmaalle. Tällaisen ns. keskisen Euroopan tasoiseen joukkoliikenteen verkostoon tarvitaan
ehdottomasti ulkomaista konsultointia. Apua voisi kysyä joukkoliikenteen malliesimerkeiltä: Karlsruhe,
Freiburg, Saarbrücken, Strasbourg, Lyon ym....

- Kestävä kehitys - otetaan huomioon kaikessa päätöksest (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 20)
Sitoudutaan Aalborgin sitoumuksiin ja infotaan niin kuntalaisia, päättäjiä kuin palvelujen tarjoajia
kunta/yksityinen/kolmas sektori . Tarkastellaan kaikissa toimissa niin hankinnoissa, palvelujen ostossa
ensinnä sitä, että kestävän kehityksen asiat toteutuvat. Tampereen Ateria hankkii lähiruokaa entistä enemmän
ja palvelee päiväkoteja ja kouluja lähikeittiöperiaatteella jotta kuljetuksia saadaan vähennettyä. Kaupungin
ympäristö- ja luontoarvot ovat päätöksenteon pohjalla. Lisätään joukkoliikennetukea jotta lippujen hinnat eivät
nouse .

- Pitkän tunnelin rahat järkevämpään käyttöön (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 18)
Pitkä tunneli on järjetön, koska siihenhän ei saada liittymiä ja kustannukset ovat pois muusta rakentamisesta.

- Pikaisia ratkaisuja liikennekeskusteluun (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 15)
jahkailu ei auta vaan jonkun on otettava johto ja tehdä rohkeita päätöksiä. Olivat päätökset mitä hyvänsä,
kaikki eivät tule olemaan tyytyyväsiä ja sitten on ne ammattivalittajat erikseen. Joukkoliikenteeseen on
panostettava ja bussien lisääminen ei sinänsä tule vähentämään liikennettä. Toimiva raideliikennne
(paikallisjunaliikenne) Nokialta/Ylöjärveltä Lempäälään ja Kangasalle olisi pikaisesti ratkaistu jo olemassa
olevillakin raiteilla. Riittävästi pysäkkejä matkalle, eli paluuu vanhaanaikaan kun esim Kalkustakin pääsi junalla
kaupungille. Julkisen liikenteen hinnoitteluun tulisi myös kiinnittää huomiota. Raitioliikenteen kehittelyä pitäisi
vauhdittaa käytännön tasolla ja lakata haaskaamasta rahaa tutkimuksiin. Tuntuu, että päättävissä elimissä ei
ole riittävän rohkeita ja ammattitaitoisia, jotta tärkeitä asioita saataisiin konkretisoitua. Rantatien
tunnelisuunnitelma on suorastaan huvittava. Liikenteelle siitä ei ole mitään vastaavaa hyötyä. Kysessää ion
lähinnä kaupungin oman edun tavoittelu kalliiden tonttien kaupoilla. Jos raideliikenne saadaan kuntoon sekä
lähiliikennne, että kaupungin sisäinen ja se osataan markkinoida käyttäjille hyvin, niin tunnellia ei tarvita.

- Vauva tai vaari - Tampere on sinua varten (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 13)
Pienille lapsille riittää hoitopaikkoja. Vanhemmat voivat valita mieleisen hoitomuodon. Lapset pääsevät
lähikouluun. Koulut ovat kunnossa, siellä on turvallista ja erilaiset oppijat saavat oikeanlaista opetusta.
Erityislapsista pidetään huolta ja heille taataan koulupaikkoja erityiskouluissa. Nuoret saavat töitä ja pääsevät
jatko-opintoihin. Työttömyys on erittäin alhaalla. Vanhukset hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona.
Joukkoliikenne toimii ja pysyy edullisena. Tieliikenneverkosta pidetään huolta. Vanhoja rakennuksia
kunnostetaan. Virkistysalueet ja metsät säilytetään. Opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvät.

- Kaupunkijuna (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 25)
Kaupunkijuna olisi nopeampi, ympäristöystävällisempi ja kätevämpi kuin linja-autot. Vähentäisi toivottavasti
yksityisautoilua ja ruuhkia.

- Yhteisöllisyys keskiöön suunnittelussa (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 16)
- Panostetaan yhteisöllisyyttä edistävään rakentamiseen (talonyhtiön saunat ja yhteiset sosiaalitilat kunniaan)
- Keskusta kevyelle liikenteelle ja ratikoille, autot pois Hämeenkadulta - Entistä nopeampi junayhteys
Helsinkiin jotta asuminen Tampereella ja työskentely pääkaupunkiseudulla mahdollistuisi - Luodaan
kaupunkiin olohuoneita jotka mahdollistavat ei-kaupallisen kohtaamiseen myös kylmään ja pimeään aikaan -
Panostetaan tasa-arvoisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn esimerkiksi varmistamalla, että kunnalliset
peruspalvelut ovat laadukkaita. -

- Liikkumisen helppous (tärkeys: 85%, hajonta: 11, arvioinnit: 21)
Tampere on Suomessa keskeisellä paikalla liikkumisen kannalta. Tampereelle tulemisen/lähtemisen ja
läpikulkumatkailun tulee olla helpoa ja joustavaa. Siksi Tamperelainen matkailu tulis keskittää rautatien
kylkeen josta luodaan helpot linja-auto yhteydet sekä ulkopaikkakuntii kuin Tampereen sisälläkin. Lija-auton
lisäksi on sytä kartoittaa vakavasti kaupungin/ympäristökuntien sisäinen raideliikennevaihtoehto. Kun helpon
Sivu
saapumisen tueksi kehitetän laadukkaat kulttuuri/urheilu/taide tapahtumat ja infrastruktuuri on Tamereella 23 / 379
mahdollisuus kehitty entistäkin kiehtovammaksi kaupungiksi.

- Kevyt liikenne mahdollistettava keskustassa (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 30)
Tampereen keskustasta pitäisi pyrkiä tekemään mahdollisimman hyvä paikka liikkua ilman autoa. Sen vuoksi
varsinkin pyöräteitä olisi hyvä lisätä Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle.

- Pyöräily helpommaksi! (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 24)
Tällä hetkellä keskustaan on hankala tulla pyörällä, koska pyöräteitä on niukasti. Myöskään
polkypyöräparkkeja ei ole riittävästi.

- Polkupyörälläkin pitäisi pystyä liikkumaan... (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 28)
Ehdotukseni olisi, että päättäjät ottaisivat Tampereen huonon pyörätie tilanteen huomioon, kun aloittavat
suunnittelemaan parannuksia kaupunkikuvaan. Pyörätiet ovat paikoitellen todella surkeassa kunnossa ja jos
itse tie sattuu olemaan hyvä, niin yleensä katukivetys on yleensä aivan liian korkea (huomioikaa myös
rollaattoreilla liikkuvat vanhukset). Mm. suurin osa opiskelijoitsta kulkee pyörällä ja voisin työssäkäyvän
väestön nykyterveydentilan perusteella suositella samaa monille muillekin. Autoilla liikkuminen Tampereella
on helppoa, miksei siis pyörälläkin voisi päästä helposti paikasta toiseen.

- Elävä keskusta. (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 28)
Keskustorin alue ykstityisautottomaksi tai ainakin ruuhka verolliseksi, vain bussiliikenne sallittaisiin. Täten
keskustorin alue olisi enemmän jalan kulkeville ja tori aluehan on laaja joten siitä varmasti hyvällä
suunnittelulla voitaisiin tehdä miellyttävä/hyvännäköinen paikka josta turistitkin kertoisivat vielä kotonaan
kuinka mahtava paikka Tampereen ydinkeskusta on.

- Toimiva bussiliikenne (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 31)
suunnitellaan aikatauluja niin että asukkaiden valittaessa oma autro vai bussi niin valitaan kulkuvälineeksi
bussi.Polittaisliikennettä lisätään ja bussilipun hinta kohtuullinen.

- Tampereen ydinalueen katu- ja jalkakäytävät "Euro"-kuntoo (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 15)
Tampereen keskustan nykyinen infrastruktuuri liikennejärjestelyjen osalta on eri käyttäjätahojen kannalta
absurdi. On suunniteltava ja toteutettava luova ratkaisu siten, että moottoriajoneuvoliikenteelle, pyöräilijöille ja
jalankulkijoille on todelliset kulkutiet. Ei lapsellisia "liitumerkintöjä" vaan asiat kuntoon aikuisten oikeasti. On
mietittävä kokonaisratkaisu, millä esim. Hämeenkadun kokonaisleveys jalkakäytävineen saadaan
optimaaliseen käyttöön ( jalankulkijoiden osuus, puusto, autot ). Erinäiset turhat esteet pois ja suunnittelijoiden
hihat heilumaan. Pyöräily nykyisellä tavalla ei voi olla mikään ratkaisu. Jalankulkijoille on tehtävä matalalla
erotta- jalla pyöräilijöistä erottuva kaista kulkea. Pyöräilijät voidaan erottaa moottoriajoneuvoliikenteestä
muuttamalla puiden " asemointi " siten, että ne erottavat m-liikenteen ja pyöräilijät toisistaan. Suunnittelu on
ongelmallinen, mutta ei luovasta Tampereesta puhuttaessa mahdoton. Tietyt Hämeenkadun poikittaiskadut (
kuten Tuomiokirkonkatu ) tulee samalla saattaa Stockmannin kulman ohelle laajemminkin ( aiempien
suunnitelmien mukaisesti ) kävelykaduksi aina Suvantokatuun saakka. Sitä ei saa enää yksittäinen
ravintoloitsija estää.Päinvastoin. Järjestely saattaisi olla hänenkin pihvipaikkansa edun mukaista.
Kolmanneksi. Naistenlahden voimala tulee ajaa alas seuraavien kymmenen vuoden aikana ja rakentaa (
lienee suunnitelmissa ) nykyajan tiukoin ympäristövaatim

- Ympäristö (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 22)
Tampereella on kaikki edellytykset parhaaseen ympäristöön, joka on puhdas, kaunis, viihtyisä ja lähellä
kaupunkilaista. Ei pilata liikkumismahdollisuuksia ja puistoympäristöä megalomaanisilla hallihankkeilla, vaan
jätetään kaupunkiin vihreää. Joukkoliikenteen toimivuus vähentää melu- ja muuta saastetta keskustasta.

- Keskusta on ihmisille, ei autoille (tärkeys: 85%, hajonta: 17, arvioinnit: 27)
Keskusta on autoton. Vain bussit, taksit, invalidien autot sekä tavarantoimittajat saavat ajaa. Joukkoliikenne
on ilmaista. Puistoja joissa aktiviteettjä lapsille ja aikuisille, katukahviloita, terasseja, katumusiikkia,
teatteriesityksiä. Puita ja kukkaistutuksia. Toimivia roskakoreja tarpeeksi. Roskaamiseta ja kaduille
räkimisestä kunnon sakko, alaikäiset syljeskelijät ämpärin ja harjan kanssa pesemään omansa ja muidenkin
sotkut. Jalkakäytävien ja katujen väliset kynnykset poistettu tai luiskattu. Pyörille omat kaistat keskustaan.
Muuallekin kaupunkiin kunnollisia ja hyvinhoidettuja pyöräteitä lisää. Lisää puhtaanapitoa ja maisemanhoitoa.
Risukot roskat, vanhat autonjämät ym pois pihoilta ja parkkipaikoilta. Roskaamisesta kunnon sakko tai värikäs
Sivu
liivi päälle ja siivoomaan yleisiä paikkoja. Esim omakotitalojen omistajien pidettävä pihansa siistinä, ei enää
24 / 379
rakennusjätekasoja, autonromuja, jääkaappeja, pesukoneita, autonrenkaita. Mallia haetaan Ruotsista missä
ON siistiä.

- "Pikalinjoja" joukkoliikenteeseen (tärkeys: 85%, hajonta: 16, arvioinnit: 11)
Ehdotukseni mukainen käytäntö on käytössä esimerkiksi Köpenhaminassa, jossa tietyt linja-autolinjat
pysähtyvät tavallista harvemmin (eritisesti pysähtyminen on harvinaista keskusta-aluuella) ja siten nopeuttavat
matka-aikoja lähiöistä keskustaan.

- Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 85%, hajonta: 18, arvioinnit: 24)
Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen edistäminen parantaa ilmanlaatua, tamperelaisten kuntoa ja vähentää
ruuhkia. Se kuitenkin edellyttää sujuvia kulkumahdollisuuksia lähiöistä keskustaan ja mahdollisuuksia kulkea
myös keskustassa tuskastumatta autojen etuoikeuteen ja niiden aiheuttamiin ruuhkiin. Pyöräteiden kunto
tulisi olla sekä kesällä että talvella sopiva pyöräilyyn ja muuhun liikkumiseen. Liikoja liikennevaloja (ja
varsinkin ns. nappulavaloja) tulisi välttää, jotta sujuva kulku olisi mahdollinen. Keskustassa tarvittaisiin
parempia paikoja pyörille, ainakin telineitä, joihin pyöriä saa kiinni ja mahdollisesti katoksiakin. Paikkoja olisi
hyvä olla useammassa paikassa jotenkin kootusti, jotta pyörät eivät lojuisi siellä ja täällä. Parkkitaloja on hyvä
olla tiettyyn rajaan asti - liika rakentaminenhan vain vetää lisää autoja keskustaan - tosin parkkitalot on
parempi ratkaisu kuin tilaa vievät parkkiruudut keskustassa. Autojen pysäköiminen voi hyvin olla maksullista
tai vaihtoehtoisesti auton voi jättää johonkin kauemmaksi. Joukkoliikenne tulisi säilyttää riittävän tiheänä sekä
reitistöineen että aikatauluineen. Etuoikeus kulkemisen sujuvuuteen tulisi olla sekä joukkoliikenteellä että
kevyellä liikenteellä. Autoillekin on oma tilansa, mutta siihen mukaan maksullisuutta ja liikenteen ohjaamista
siten, että autot eivät tuki keskustan kulkureittejä.

- Järkeistetään yleistä liikennettä (tärkeys: 85%, hajonta: 12, arvioinnit: 14)
kaasu ja sähköautot, suunnitellaan omat linjat esim. kokaaja linjat kaupungin reunoilta ja rengaslija keskusta
alueelle.

- Toimiva julkinen liikenne eri kaupunginosien välillä (tärkeys: 85%, hajonta: 15, arvioinnit: 23)
Kaupungin kasvaessa, myös sen kaupunkimaisuus lisääntyy eli välimatkat pitenevät, ihmisiä on enemmän ja
liikennejärjestelyt ovat avainasemassa viihtyisyydessä. raideliikenne keskustaan, joka on viihtyisä ja
esteettinen

- toimivat liikennejärjestelyt (tärkeys: 85%, hajonta: 13, arvioinnit: 16)
Julkinen liikenne saatava toimimaan tehokkaasti. Liikennejärjestelyissä otettava huomioon myös kevyen
liikenteen väylät mm. ydinkeskustassa.

- Liikenneyhteydet kuntoon (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 18)
Varmistettava toimiva joukkoliikenne. Keskusta vaikka kokonaan kävelyalueeksi ja reunoille riittävästi
parkkitilaa. Läpikulkuliikenne ohjausti tunneleihin ja ohikulkuteille. Uusia asuinalueita suunniteltaesa tulee
varmistaa joukkiluukenne ja tiestö riittäväksi.

- Joukkoliikenteen parantamiseksi (tärkeys: 85%, hajonta: 14, arvioinnit: 24)
Paikallisbussien kertalippujen ja kuukausikorttien hintaa tulisi laskea. Tämä kannustaa ihmisiä yksityisautoilun
välttämiseen, ja näin säästämme luontoa sekä hermostuneita ihmismieliä aamu- ja iltapäiväruuhkissa.

- Toimiva kaupunki vaatii tehokkaan (raide)joukkoliikenteen (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 28)
Kaupungin keskustassa pitää olla säpinää, jotta ihmiset viihtyvät siellä ja jotta se on kaupallisesti
houkutteleva. Yksityisautolla ei tulla välttämättä keskustaan eikä kohdata ikinä toisia ihmisiä. Jotta
joukkoliikenne on houkutteleva tapa tulla keskustaan, sen pitää olla sekä nopea, kulkea tiheästi että olla
tavoitettavissa lyhyellä kävelyllä pysäkille. Raideliikenne (esim. pääosin omalla väylällään kulkeva moderni
nopea raitiotie) on ainoa tapa tuottaa tuollaista joukkoliikennettä taloudellisesti, ympäristöystävällisesti sekä
riittävän laadukkaasti. Keskustan joukkoliikennetavoitettavuuden kehittäminen johtaa myös siihen, että
työpaikat eivät hajaannu niin pahasti kehäteiden varrelle, mikä tarkoittaa nopeita yhteyksiä työpaikalle suurelle
joukolle ihmisiä ja sitä kautta parempaa elämänlaatua.

- Tampere maan parhaaksi pyöräilykaupungiksi (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22)
Oulussa pyöräilyn osuus henkilöliikenteen matkoista on n. 20%, Tampereen n. 7%. Oulu ei johtavasta
asemastaan voi kiittää ainakaan ilmastoa, vaan siellä on määrätietoisesti asiaan panostettu. Tampereen pitää Sivu
ottaa tavoitteeksi voittaa Oulu. Tähän tarvitaan useita asioita, erityisesti: - pyöräteitten lisääminen ja reittien
25 / 379
parantaminen - talvipyöräilyn edistäminen siten, että aurausjärjestyksessä suositaan pyöräreittejä -
kaavoitettava uudet alueet niin, että pyöräillen pärjää ja lisäksi pyöräily on mukavaa - hyviä, luotettavia

pyörätelineitä lisättävä keskustaan ja muihin tärkeisiin paikkoihin - työmatkapyöräilyn suosiminen Ouluun voisi
myös tehdä opintomatkan - millä keinoin siellä on onnistuttu noin hyvin?

- Toimiva kaupunki julkisen ja kevyen liikenteen avulla (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 31)
Kaupunkielämän koko toiminnan sydän on liikenne. Tampereen kaupungin rungoksi kannattaakin siksi luoda
julkisen ja kevyen liikenteen verkosto, jossa ihmiset viihtyvät, ja jonne ihmiset haluavat tulla. Matkalla voi
viihtyä jos liikkuminen on mukavaa ja helppoa. Pikartikan ja bussien pysäkit luodaan viihtymiskeitaiksi
tasokkaalla arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelulla. Myös elintarvikekauppojen tulee kuulua tähän verkostoon, ja
kaupungin kaavoitustoiminnan tuleekin panostaa jatkossa päivittäispalveluiden hyvään tavoitettavuuteen
keskustoissa ja asuinalueilla, missä ihmiset liikkuvat, eikä teiden risteyksissä, minne pääsee vain omalla
autolla. Yksityisautoja varten tarvittavat kadut ja paikoitusalueet hajottavat kaupungin pieniin osiin, joissa
ihmisten (myös meidän autoilijoiden) täytyy pyrkiä paikasta toiseen, liikkuminen on epämiellyttävää väistelyä
ja kiertelyä. Suuri autojen määrä tekee ympäristöstä epämiellyttävän sekä hankaloittamalla liikkumista että
tuomalla kaupunkitilaan melua, saasteita ja turvattomuuden tuntua. Pienhiukkaset on myös todettu yhdeksi
Euroopan pahimmista terveysongelmista ja ne vaikuttavat myös Tampereella.

Joukkoliikenteen tulee vähintään pysyä nykyisellä tasolla ja nykyisillä hinnoilla, sillä muualta Tampereelle
muuttaneena ymmärrän miten tärkeä joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus on.

- Paremmat mahdollisuudet pyöräillä (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 27)
Lisää pyöräteitä ilman jyrkkiä rotvalleja, pidetään kunnossa pyörätiet ja aletaan muodostaa kunnon
pyöräkulttuuria.

- Innostetaan kevyeen liikenteeseen (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 29)
Kävely ja pyöräily kunniaan. Keskustassa pitää olla hyvät kävely ja pyöräilymahdollisuudet. Keskustaan ja
alueiden välillä pitää päästä liikkumaan mukavasti pyörällä. Tehdään kampanja asiasta. Ihmiset eivät tiedä
miten hyvää moinen happihyppely tekee.

- Matkailuun panostettava (tärkeys: 84%, hajonta: 12, arvioinnit: 18)
Tampereelle tarvitaan sellaisia matkailua tukevia ja turistien elämän helpommaksi tekeviä palveluita ja
etuuksia, joita esim. Helsingissä ja Turussa on tarjolla. Esim. joukkoliikenteen ja museoiden/muiden
käyntikohteiden käyttö- ja sisäänpääsymaksut yhdistäviä"matkailijakortteja" tulisi olla helposti saatavilla, ei
vain TKL:n aukioloaikojen puitteissa!

Sujuvaksi ja laajemmaksi. Samaan suuntaan menevien linjojen aikatauluissa pitää olla välit, eikä kaikki
peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Lippuhinnat alhaisia ja vuoroja tarpeeksi. Siten saadaan matkustajia ja
katurakentamisessa päästään säästämään.

- Julkisen liikenteen tukia lisättävä! (tärkeys: 84%, hajonta: 27, arvioinnit: 12)
Julkisen liikenteen käyttäminen pitää saada yksityisautoilua kannattavammaksi. On suorastaan uskomatonta,
että on huomattavasti edullisempaa kulkea satunnaiset matkat yksityisautolla kuin julkisella liikenteellä.
Yhteiskunnan on tuettava julkista liikennettä niin paljon että sen käyttäminen näkyisi konkreettisesti
rahapussissa!

- Julkinen liikenne = hiomaton timantti (tärkeys: 84%, hajonta: 13, arvioinnit: 25)
Edellisistä ajatuksista koostettuna huomasi, että monet pitävät Tampereen joukkoliikennettä hyvänä asiana,
mutta sitä voisi myös kehittää huomattavasti. Useampia yhteyksiä, kohtuullisempia hintoja, varmempaa
palvelua kaikin puolin. Tietenkin kehittämisellä on hintansa, mutta sitä ei soisi siirrettävän lippumaksuihin.

- Kevyen liikenteen väylät kuntoon (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 26)
- Silta Tampellan ja Mältinrannan välille - Radan alikulku Satakunnankadun päähän - Pyöräily sallittava
Hämeenkadun jalkakäytävillä myös talvella. Jos on epäselvää saako siellä ajaa se herättää turhia tunteita ja
jopa vaaratilanteita. Luonnollisesti asiasta pitää jakaa oikeaa informaatiota käytöstavoista. Pyöräilijöiden pitää
Sivu
osata ottaa jalankulkijat huomioon ja toisaalta jalankulkijat eivät myöskään saa tuuppia pyöräilijöitä nurin tai
työnnellä sateenvarjoja pinnojen väliin. - Kulkuteiden pitää olla luonnollisia ja suoria. Ei jalan tai pyörällä
26 / 379

haluta tehdä ylimääräisiä lenkkejä. Jos jostain puuttuu luonnollinen kulkutie, niin siellä aletaan oikoa vaarallisia
reittejä.

- Joukkoliikenteen parantaminen (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 21)
Lähijunaliikenne ympäristökuntiin helpottaa ja nopeuttaa kulkemista

- Pyöräilyä suosiva kaupunki (tärkeys: 84%, hajonta: 15, arvioinnit: 32)
Tampereen tulisi suosia pyöräilyä - myös keskustassa. Pyöräily on autoilua ympäristöystävällisempää ja
meluttomampaa. Pyöräillessä saa myös liikuntaa. Pyöräilyn suosiminen edellyttää, että pyöräilijöille on
selkeät, riittävän leveät ja kunnossa pidetyt väylänsä - ei siis autojen tai kävelijöiden seassa vaan näiden
rinnalla omalla kaistallaan. Jos keskustassa tilaa ei muuten ole riittävästi, poistetaan kulkuoikeus autoilta.
Kulkuväylien lisäksi polkupyörille tulee olla myös riittävän suuret ja asianmukaiset pysäköintipaikat.
Rautatieasemalla tällä hetkellä olevat telineet esimerkiksi eivät todellakaan ole riittävät. Pyöräparkista tulee
löytyä sellainen teline, johon pyörän voi lukolla laittaa kiinni (valitettavasti muuten pyörä helposti varastetaan).

- Ennaltaehkäisy kaiken toiminnan tavoitteeksi (tärkeys: 84%, hajonta: 24, arvioinnit: 11)
Ongelmia on kallista ratkoa jälkeenpäin. Paljon halvempaa on ehkäistä niitä ennalta - oli sitten kyse
syrjäytymisestä, ympäristön tuhoamisesta, työttömyydestä tai sairaudesta. Ennaltaehkäisy pitäisi ottaa kaiken
toiminnan ensimmäiseksi lähtökohdaksi. Ennen kuin mietitään uusien vanhusten laitoshoitopaikkojen
rakentamista, tarjotaan kotona asuville ikäihmisille riittävästi tukea. Ennen kuin lapetaan lisää rahaa
erikoissairaanhoitoon, tehostetaan perusterveydenhuoltoa - ja vielä sitä ennen lisätään ravinto- ja
liikuntaneuvontaa. Ennen kuin rakennetaan uusia autoteitä, tiivistetään yhdyskuntarakennetta, kannustetaan
kouluja työaikojen porrastukseen, parannetaan liikenteen ohjausta, lisätään joukkoliikennevuoroja ja tehdään
pyöräilystä houkutteleva vaihtoehto ympäri vuoden.

- Raitio- ja raideliikenne työn alle (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 20)

- Kevyen liikenteen väylät tyylikkäästi (tärkeys: 84%, hajonta: 17, arvioinnit: 11)
Kevyt liikenne (kävelijät, pyörät) voisi kulkea ympäri vuoden (!!!) omia reittejään. Ei ole tarpeen kävelyttää tai
ajattaa ihmisiä ruuhkaisilla ja pakokaasuja täynnä olevilla katuosuuksilla (esim. Itsenäisyydenkatu). Pyörätiet
voisivat kulkea puistoissa ja niiden reuna-alueilla. Puistoteitä voisi muutenkin ohjailla järkevämmin. Miksi
kiertää ympyrää? Suurin osa ihmisistä kuitenkin mieluiten menisi suorinta reittiä ja usein kulmasta kulmaan.
Linnut vain katselevat kaarevia puistoteitä.

- Kevyt liikenne kuntoon (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 27)
Ympäristön kannalta pyöräily ja kävely ovat säästäviä tapoja liikkua paikasta toiseen. Näitä tulisi kaikissa
mahdollisissa tilanteissa suosia, ei vain rakentamalla reittejä, vaan myös kannustamalla ja opastamalla.
Kaavoitusasioissa pitäisi ottaa huomioon, että kaikilla asuinalueilla olisi oma, vaikkapa pienikin kauppa, jotta
sitä maitotölkkiä ei tarvitse lähteä hakemaan autolla marketista.

- Sujuvaa lähiraideliikennettä Tampereen seudulle (tärkeys: 84%, hajonta: 13, arvioinnit: 13)
Pirkanmaalla ja Tampereen seudulla on nyt toiminnan aika koskien koko seudun lähijunajärjestelmää. Ihmiset
tarvitsevat nopeat ja helpot yhteydet koko Pirkanmaalla sekä sisäisessä liikenteessä että muihin
kasvukeskuksiin. Työn perässä liikkuvien määrä kasvaa koko ajan ja yhä useampi on myös halukas
käyttämään joukkoliikennettä, jos se on mahdollista. Huomattavan palvelutason nousun lisäksi
lähijunahankkeet voisivat tuoda moniin Pirkanmaan ympäristökuntiin merkittävän määrän sellaisia uusia
veronmaksajia, jotka käyvät töissä esimerkiksi Tampereella. Lähijunaliikenne on erinomainen työkalu
työmatkaliikenteen sujuvoittamiseen ja maakunnallisten yhteyksien luomiseen. Lähijunaliikenne tukisi
työllisyyspoliittisesti sitä ajatusta, että koko Pirkanmaan tulisi olla rakenteellisesti yhtä työssäkäyntialuetta. Nyt
on toiminnan aika myös ympäristön vuoksi. Hallituksen liikennepoliittinen ministeriryhmä laittoi Tampereen
seudun lähijunaliikenteen vuoden 2011 jälkeen toteutettavien hankkeiden listalle. VR:n mukaan
lähijunaliikenne edellyttää sekä lisää seisakkeita, uusia raiteita että lisää kalustoa. Tampere-Pori -radalla
otettiin pitkään hiljaisena ollut Nokian asema uudelleen käyttöön muutama vuosi sitten ja matkustajien määrä
on ollut jatkuvassa kasvussa. Samoin Nokia-Tampere-Lempäälä -välille suunnitellussa pikaraitiotiessä ja
lähiraideliikenteen kehittämisessä on Tampereen kehityksen kannal
Sivu
- Liikenne ja joukkoliikenne (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 10) 27 / 379
Jos joukkoliikenne halutaan saada houkuttelevaksi siihen pitää panostaa. Tällä hetkellä aikataulut eivät pidä,
osa autoista kulkee täpö täysinä, osa linjoista ajaa "lyhennetyillä busseilla". Kun mikään ei toimi siirrytään

käyttämään omaa autoa joukkoliikenteen sijasta. Keskusta linjaa pitäisi miettiä. Silloin kun linja 25 toimi
keskusta linjana se oli hyvä. Nyt aikataulut tosi harvat. Linjat 17 ja 27 hoitavat Kalevan alueen liikenteen. Miksi
vain länsi Tampereen ruuhkia mietitään? Jos tunneli rakennetaan pitää miettiä myös itään suuntautuvaa
liikennettä. Itä Tampereelle on ruuhka-aikaan pitkät jonot. Esim. Kalevan Prisman risteys on aivan tukossa.
Aamuisin Keskussairaalan kohdalla jonot matelevat.

- joukkoliikenteen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 18, arvioinnit: 17)
Tampereen kaupungin pitäisi kehittää joukkoliikennettä monipuolisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.
Esim. lähijunaliikenne voisi olla hyvä ratkaisu.

- "Metromainen" pikaratikka. (tärkeys: 84%, hajonta: 20, arvioinnit: 23)
Tampereelle pitää saada tuo kauan kaivattu pikaratikka, joka kulkee pääosin omalla väylällään. Keskustassa
se tarkoittaa tunnelia. Sen pitää kuitenkin soveltua kulkemaan myös kadulla.

- Liikenteestä, asunnoista ja asenteesta sekä viihtyisyydest (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 14)
Ydinkeskusta autottomaksi, lisää parkkitaloja, -luolia tai mitä tahansa kohtuuhintaisia pysäköintipaikkoja
keskustan liepeille. Kyllä jokainen terve ihminen jaksaa lyhyen matkan kävellä. Liikenne ydinkeskustassa on
jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden kaaos, jossa läheltäpiti tilanteita sattuu päivittäin. Toki kyseessä
on myös asennevamma, jota korjaamaan pitää lähettää poliisit sakottamaan ja valistusta antamaan alkaen
päiväkodista ja koulusta. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja lisää, myös keskustaan. Kaikki eivät halua omistaa
eivätkä kaikki pystykään. Viihtyisyys tulee oman asenteen myötä, kun muistaa, että omat jälkensä on
siivottava. Kaikki kesäterassit jalkakäytäviltä pois, jolloin saadaan lisätilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Keskustori ei kaipaa muuta kuin viheristutuksia ja penkkejä. Kaikki kesätapahtumat jonnekin muualle, esim
Ratinaan. Ydinkeskustan ei tarvitse olla kaikkien olohuone, jossa eletään kuin omassa olohuoneessa.

- Parannetaan linja-autoliikennettä entisestään (tärkeys: 84%, hajonta: 11, arvioinnit: 14)
Busseja kulkee Tampereella kiitettävästi ja reittejäkin on pyritty parantamaan matkustajien toiveen mukaisesti.
Ehdotukseni on, että vuonna 2020 bussiliput olisivat halpoja hinnaltaan, pidempien reittien bussit kulkisivat
pikareittejä, mietittäisiin mahdollisia reittejä kaupunginosista toiseen ilman keskustan kautta kiertämistä (kuten
nyt on TAYS-Hervanta reitti) ja ennen kaikkea lopetettaisiin se samaa reittiä kulkevien bussien peräkkäin
ajaminen (se kun on niin turhaa resurssien tuhlausta kuin olla voi). Ja tietysit toivon, että busseissa on siirrytty
entistä ympäristöystävällisempiin malleihin.

- Kunnolliset ja toimivat pyöräreitit Tampereen keskustaan! (tärkeys: 84%, hajonta: 16, arvioinnit: 22)
Tampereella todella negatiivinen suhtautuminen pyöräilijöihin niin jalankulkijoiden kuin päättäjienkin osalta.
Kyseessä on kuitenkin ekologinen ja nopea kulkuväline, jolla kulkee keskustassa linja-autoakin nopeammin.
Samalla tulee myös päivittäinen hyötyliikunta-annos. Hämeenkadulla vaikea pyöräillä liikenteessä johtuen siitä
etteivät suomalaiset autoilijat osaa ottaa pyöräilijöitä huomioon. Myöskään koko matkalla sijoitsevat
bussipysäkit eivät helpota tilannetta.

- Pyöräteiden rakentaminen (tärkeys: 84%, hajonta: 14, arvioinnit: 26)
Pyöräily ei saastuta, kunto nousee, ei vaadi mootteriteitä eikä kallita kulkuneuvoja.

- keskustan pyöräily (tärkeys: 84%, hajonta: 19, arvioinnit: 19)
Keskustassa on tehty pyöräily lähes mahdottomaksi talviaikaan. Yhdistettyjen pyörä- ja jalkakäytävien
muuttaminen pelkästään jalkakäytäviksi talven ajan on vain rahasta kiinni, ei turvallisuudesta. Esim.
Itsenäisyydenkadulla saa tällä hetkellä pyöräillä kaikkein kapeimmassa kohdassa, joka on ainoa kortteli, jossa
ei ole kiinteistöä, jolle kadun hoidon voisi siirtää. Keskustan ja Kalevan alueen pyörätiet on pidettävä auki
talvellakin, sillä pyörä on näillä alueilla asuville nopein ja edullisin liikkumiskeino ja alueen talveksi suljetuista
väylistä suurin osa on riittävän leveitä talvipyöräilyyn, joten niiden aukipitäminen lisää turvallisuutta.

- Joukkoliikenneyhteydet, vihreää, kaupunkitapahtumia (tärkeys: 84%, hajonta: 11, arvioinnit: 23)
Tampereen keskustan tulisi olla turvallinen ja terveellinen ja viihtyisä. Yksityisautoilu pitäisi olla ydinkeskustan
osalta kokonaan kielletty (kun ei ole edes parkkipaikkoja), joukkoliikenne pitäisi saada vielä tehokkaammaksi
ja entistä edullisemmaksi. Ydinkeskustassa pitäisi olla enemmän kävelykatuja, enemmän puistoa, nurmikkoa
Sivu
ja puustoa ja pensaita, levähdyspaikkoja ja katukahviloita ja iltaisinkin tapahtumia. Valoilla, suihkulähteillä ja
julkisilla teoksilla luotaisiin lisää tunnelmaa. Keskieurooppalainen meininki koko ydinkeskustaan. Oulun 28 / 379
Rotuaarikin on kesällä viihtyisämpi.

Tampere vuonna 2020: tulevaisuuspohdinnan tulokset

Tampere vuonna 2020: tulevaisuuspohdinnan tulokset

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais de Ville Tapio

Mais de Ville Tapio (20)

Tampere vuonna 2020: tulevaisuuspohdinnan tulokset