Espoon keskuksen historia -esitys. Koostettu vuonna 2003 Espoon aseman satavuotisjuhliin, kevyesti päivitetty marraskuussa 2012.
Teen tästä talven mittaan uuden version, kuvia minulla on käytössäni paljon enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten.
2. Espoon keskus oli aina 1960-luvulle
asti pieni kirkonkylä, joka eli
keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa.
Keskustassa sijaitsivat kunnantalo,
sairaala, vapaa-palokunnan talo,
koulu, pappila, kauppa, sekä
muutamia muita liikkeitä.
Kylän merkittävin työllistäjä oli
Lindholmin saha.
12. 1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksen
sijoittuminen Espoon historialliseen
keskukseen ei ollut itsestään selvää. Asiaa
puitiin pitkään niin valtuustossa kuin
lehtien sivulla.
Vuonna 1963 tehtiin ehdotus Espoon
jakamisesta neljään yhtä suuren alueeseen,
joissa tulisi olemaan jokaisessa noin 80 000
asukasta.
Vuonna 1965 tehtiin päätös hallinnollisen
keskuksen sijoittamisesta Muuralaan, radan
varteen. Tämä päätös varmistui vuoden 1968
yleiskaavassa.
13. Espoon keskuksen
kansainvälinen
suunnittelukilpailu
Espoon kauppala järjesti
arkkitehtuurikilpailun 1966-67
uuden hallinnollisen keskuksen
aikaansaamiseksi. Kilpailu-
ohjeissa todettiin, että Espoon
keskuksesta tulee kasvamaan
pääkaupunkiseudun länsialueen
tärkein hallinnollinen
keskus. Välittömällä vaikutus-
alueella asuisi 90 000 asukasta
ja hallinnollisella vaikutusalueella
320 000 asukasta.
15. Koko Espoon keskuksen lähialue olisi toteutettu pääsääntöisesti 3-4
-kerroksisina kerrostaloina. Kirkkojärvi olisi palautettu ja sen rannalle
olisi sijoitettu mm. Espoon kulttuurikeskus. Mikkelässä olisi ollut
korkeakoulukampus.
16. uusia
kerrostaloalueita
korkeakoulukampus Tuomarila
Suvela
Kaupunginkallio
19. navetta ja
kuusi
Suvelan rakentaminen alkoi nykyisen Kirstinmäen ja Kirstinharjun
kohdalta, jossa sijaitsi Kirstin tilan päärakennus ja navetta. Maisema
tulisi muuttumaan radikaalisti seuraavien vuosikymmenten aikana,
mutta tarkkailkaapa navetan päädyssä kasvavaa kuusta...
Kuva lokakuulta 1966.
20. navetta ja
kuusi
Rakennustyöt meneillään vuonna 1971.
21. kuusi
Sama maisema nyt. Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpi
ympäristön myllerryksen Kirstinharju 7: pihassa.
22. Suvelan alueella ei ollut juurikaan asutusta, alue oli
pääosin peltoa. Pientalovaltainen asutus alkoi Tuomarilan
suunnalla, nykyisten Kirstintien ja Suvelantien risteyksen
tienoilta. Kuva 1960-luvulta.
24. 1970-luvun loppua kohden rakentamisen tahti
hiljeni. Mm. Suvelan urheilukentän taakse
rakennettiin alun perin suunnitellun
kerrostaloalueen sijaan tiivis rivitaloalue.
28. Samaan aikaan Suvelan rakennustöiden kanssa alkoi virasto-
keskus muodostua rakennus rakennukselta. Ensimmäisenä
valmistui Kaupungintalo vuonna 1971, sekä virastotalo I 1975.
29. Espoon aseman seutua 1975. Kioskin takana
näkyvä vaalea rakennus, "Varubodenin talo",
purettiin 1980-luvulla.
34. Kirkkojärven asuinalue kasvoi
nykyiseen muotoonsa 1978-1984.
Asuinalue rakennettiin saviselle
peltomaalle.
Alueelle nimen antanut järvi oli
kuivattu Tarvontien
rakennustöiden yhteydessä jo
1950-luvulla.
Sen jälkeenkin järvi on
muistuttanut olemassaolostaan
kevättulvien aikaan.
35. saha Lagstadin kirkko
koulu
rautatieasema
Espoonjoki
Dahlin tila
36. Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta.
Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.
54. Suvela rakennettiin
valmiiksi pääosin jo
1970-luvulla. Tämän
jälkeen alueelle on
noussut yksittäisiä taloja.
Suurin rakennushanke
Suvelassa nähtiin vuosi-
tuhannen vaihteessa kun
Joupinmäen alueelle nousi
uusi kerrostaloalue
vanhojen pientalojen
paikalle.
63. Tämä esitys on koottu keväällä 2003 ja sen
ensiesitys oli Vanhan Rautatieaseman 100-vuotis-
juhlanäyttelyssä ”Koti, kirkko ja asema” osana
Unelmia toukokuussa –asukastapahtumaa. Esitys on
päivitetty syksyllä 2012.
64. Lähteet:
Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).
Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.
Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.
Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998).
Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi.
Keski-Espoo –seura. Espoo.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966). International
competition for the Centre of Espoo, Finland.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967).
Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish Architectual
Competitions: 8. International competition for the Centre of
Espoo, Finland. Suomen Arkkitehtiliitto.
Tapani Ryhänen (1991). Espoon aluekeskukset: Espoon keskus.
Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.
65. Valokuvamateriaali:
Esbo hembygsföreningen
Espoon kaupunginmuseo
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Miina Hagerlund
Tony Hagerlund
Juhani Saikkonen
Kuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten.
Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa.
Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen koostajalta.
tony.hagerlund@gmail.com
www.hagerlund.net