Tiedätkö missä kunnossa oma verkkopalvelusi on? Haasteita voi olla monia: tietoturva rapautuu, kapasiteetti loppuu kesken ja niin edelleen. Lue tämä 44-sivuinen pikaopas, niin saat käsityksen mitä osa-alueita modernin verkkopalvelun (esim. verkkosivusto, verkkokauppa tai verkkosovellus) kehittämiseen liittyy.

1. Teemu Malinen
Arvioi
verkkopalvelusi
taso itse
• Muistuttaako palvelusi tietoturva reikäjuustoa?
• Tuottaako palvelusi?
• Yskiikö palvelusi isoilla käyttäjämäärillä?
• Säästäisitkö riihikuivaa järjestelmiä yhdistelemällä?
• Antaako palvelusi luotettavan kuvan?

2. Sofokus – Vikkelä sähköisen
liiketoiminnan ammattilainen
Teemu Malinen
Teemu on Sofokus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Teemu on erikoistunut
ratkaisemaan organisaatioiden liiketoimintaongelmia verkkopalveluiden avustuksella.
Teemu on sarjayrittäjä ja osallistuu aktiivisesti useamman IT-yrityksen
kehittämiseen. Teemu on myös Varsinais-Suomen suurimman IT-yritysyhteisön, VSIT ry:n
varapuheenjohtaja.
Sofokus
Sofokus on liiketoimintaa edistäviin verkkoratkaisuihin erikoistunut ohjelmistotalo, joka
haluaa asiakkaansa menestyvän. Tyytyväisyystakuulla.
Palvelemme yrityksiä, oppilaitoksia, virastoja ja julkishallintoa. Yritys on perustettu
2000, yksityisomistuksessa ja kuuluu Soliditetin parhaaseen AAA-luottoluokkaan.
Copyright © 2012 Sofokus Oy
Teksti: Teemu Malinen / Sofokus Oy
Ulkoasu ja taitto: Aleksandra Forslund / Leimahdus Oy
Kuvitukset: Eppu Vainonen / Leimahdus Oy

3. Sisällysluettelo
1 Alkusanat 5
2 Miksi lukisit tämän oppaan? 6
3 Mikä on verkkopalvelu? 7
4 Tiedätkö missä palvelusi pyörii? 10
4.1 Oma palvelintila 10
4.2 Ulkoistettu palvelintila 11
4.3 Pilvipalvelimet 11
4.4 Pisteytys 12
4.5 Yhteenveto 12
5 Onko verkkopalvelusi kaltevalla pohjalla? 13
5.1 Sovelluskehys 14
5.2 Alustatuote 15
5.3 Tuoterunko 15
5.4 Avointa lähdekoodia vai suljettu ohjelmistotuote? 16
5.5 Pisteytys 17
5.6 Yhteenveto 17
6 Päältä kauniit kakut 18
6.1 Käyttöliittymän mukautuvuus erilaisille päätelaitteille 18
6.1.1 Mobiilikäyttöliittymä 19
6.1.2 Mukautuva suunnittelu (responsive design) 20
6.1.3 Mobiilisovellus 21
6.2 Visuaalinen suunnittelu 21
6.3 Käytettävyyssuunnittelu 23
6.4 Pisteytys 23
6.5 Yhteenveto 24

4. 7 Integraatiot 24
7.1 Master data 24
7.2 Single sign-on 25
7.3 Facebook sign-on 25
7.4 Ulkoiset rajapinnat 25
7.5 Pisteytys 26
7.6 Yhteenveto 26
8 Turvallisuus 27
8.1 Salasanat 27
8.2 SSL-sertifikaatti 28
8.3 Tietoturvan ylläpito 29
8.4 Pisteytys 30
8.5 Yhteenveto 30
9 Palvelun kehittäminen 31
9.1 Ohjelmistokehitys 32
9.2 Analytiikka 32
9.3 Hakukoneoptimointi 33
9.4 Konversio 34
9.5 Palvelun tärkeät peruselementit 34
9.6 Pisteytys 35
9.7 Yhteenveto 35
10 Sosiaalinen media 36
10.1 Kenelle sosiaalinen media sopii? 37
10.2 Entäpä riskit? 37
10.3 Jakonapit 37
10.4 Tykkääminen, seuraaminen ja kommentointi 38
10.5 Facebook-sivut 39
10.6 Pisteytys 40
10.7 Yhteenveto 40
11 Yhteenveto 41
12 Lähteet 42

5. 5
1. Alkusanat
Maailma muuttuu, Eskoseni. on kasvanut nopeassa tahdissa monimutkai- Verkkopalveluiden merki-
Olen vuosien varrella osallistunut kaikkeen nen kokonaisuus, vaikka ulospäin palvelut näyt- tys on kasvanut nörttien
kotisivujen näpräämisestä, verkkosovelluk- tävät jotakuinkin samalta kuin 90-luvun puolivä- näpertelystä pakolliseksi
siin pohjautuvien liiketoimintojen rakentamis- lissä. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa osaksi jokaisen organisaa-
projekteihin. Se on opettanut paljon. On ollut on tapahtunut uskomattoman paljon. tion toimintaa.
hauska huomata 1990-luvun alussa alkaneen Tämän oppaan tarkoitus on avata asioita
internet-innostuksen muuttumista pikkuhiljaa tavalla, joka ei vaadi vuosien teknistä kokemus-
ammatiksi. ta IT-järjestelmistä tai verkkopalveluista. Sinun
Verkkopalveluiden merkitys on kasvanut ei siis tarvitse olla pesunkestävä nörtti. Riittää,
nörttien näpertelystä pakolliseksi osaksi jo- kun osaat esittää oikeita kysymyksiä ja tarkas-
kaisen organisaation toimintaa. Koska verkko- tella relevantteja asioita. Sen jälkeen osaat ky-
palveluita yhä edelleen leimaa hiukan IT-kup- syä toimittajiltasi oikeita asioita.
lavuosilta periytyvä harrastelun leima, haluan Hyvin suunnitellulla verkkopalvelulla voit
todistaa, että kyseessä on ihan oma erikois- säästää puoli miljoonaa euroa riihikuivaa vuo-
alansa, jolla on ratkaiseva merkitys liiketoimin- den aikana. Esimerkkini perustuu todelliseen,
nallesi – toimialasta riippumatta. eräälle asiakkaalle toteutettuun ratkaisuun.
Tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen tiivis- Maailma todellakin muuttuu, lue tämä
tää asian osuvasti syyskuun 2011 Tietokone- opas ja muutu sen mukana.
lehden kolumnissaan: “Joskus väitetään, ettei
tietotekniikka enää anna yrityksille todellista Turussa 4.11.2012
kilpailuetua. Kaupan esimerkki todistaa aivan
päinvastaista trendiä: tietotekniikan tehokas
käyttö on kriittinen kilpailutekijä.” [1]
Ymmärrys verkkopalveluista on edelleen
yleisesti ottaen heikkoa. Se on hyvin ymmärret- Teemu Malinen
tävää, koska veljenpojan tekemistä kotisivuista Verkkopalveluguru
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 1. A l kus a n at

6. 6
2. iksi lukisit
M
tämän oppaan?
Kun mietit verkko­ alvelun
p Kun menet ruokakauppaan ostamaan kokkaus- nen ei vaadi IT-tutkintoa, vain hieman kärsivälli-
ostamista, saattavat hinta tarpeita, onnistut todennäköisesti täyttämään syyttä ja maalaisjärkeä.
ja laatu vaihdella hurjasti: ruokakorisi ihan mainiosti, vaikka et olisikaan Jos organisaatiollasi on jo verkkopalvelu,
voit saada kohtuuhinnalla kokki. Ei ole väliä onko juusto Arla Ingmanin voit käyttää tätä opasta arvioimaan, missä
hyvää tai kalliilla sutta ja tai Valion, molemmat ovat todennäköises- kunnossa se on. Verkkopalvelusi inventointi
sekundaa. ti laadukkaita ja hintaerokaan ei veny ihan saattaa herättää uusia ajatuksia siitä, miten
mahdottomaksi. kehittää palveluasi eteenpäin. Jos olet vasta
Kun mietit verkkopalvelun ostamista, saat- hankintaprosessissa, voit pyrkiä varmistamaan,
tavat hinta ja laatu vaihdella hurjasti: voit saada että saat varmasti sitä, mitä olet tilaamassa.
kohtuuhinnalla hyvää tai kalliilla sutta ja sekun- Kappaleiden loppuun olen laittanut leikki-
daa. Keskimääräisen ostajan on kertakaikkisen mielisen pisteytyskappaleen. Pisteytyksen avulla
hankalaa ostaa verkkopalveluita optimaalisella voit saada viitteitä verkkopalvelusi tilasta nope-
tavalla, koska se vaatii paljon ostokokemusta asti. Huomaa kuitenkin, että koska verkkopalve-
ja ymmärrystä asioista, jotka eivät välttämättä lu on käsitteenä laaja, pisteytys ei välttämättä
ole lainkaan tuttuja. jokaiselta kohdaltaan sovellu täydellisesti juuri
Tämä on opas tarkoitettu kaikille henkilöil- sinun verkkopalveluusi. Pisteytys-kohdan perim-
le, jotka osallistuvat organisaatiossaan verkko- mäisenä tarkoituksena onkin antaa ajattelemi-
palveluiden hankinta- ja kehitysprosesseihin. sen aihetta: mihin asioihin ammattimainen verk-
Oppaan esille nostamien asioiden ymmärtämi- kopalveluiden suunnittelija kiinnittäisi huomiota?
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 2. M iksi lu kisit tä m ä n oppa a n?

7. 7
3. ikä on
M
verkkopalvelu?
Jotta voisi arvioida omaa verkkopalveluaan, on sesta käyntikortista (kotisivuista) monimutkai- Kun mietit verkko­ alvelun
p
ymmärrettävä mitä se tarkoittaa. siin kokonaisuuksiin, joita käyttävät useat or- ostamista, saattavat hinta
Verkkopalvelu on yksinkertaistettuna mikä ganisaatiosi sidosryhmät ja joka on liitetty jopa ja laatu vaihdella hurjasti:
tahansa palvelu, jota voi käyttää tavallisella in- kymmeniin perinteisiin IT-ohjelmistoihin kuten voit saada kohtuuhinnalla
ternet-selaimella ja joka löytyy jostain verkko- toiminnanohjausjärjestelmään. hyvää tai kalliilla sutta ja
osoitteesta (esim. sofokus.com). Seuraavassa luettelen muutamia erilaisia sekundaa.
Verkkopalvelun laajuus ja monimutkaisuus verkkopalvelutyyppejä. On hyödyllistä ymmärtää
vaihtelee yksinkertaisesta yrityksen elektroni- millaisia verkkopalveluja organisaatiollasi jo on.
V e r k kopa lv e l u n a rv i o ija n pi k aopas | 3. M i k ä o n v e r k kopa lv e l u?

8. Verkkosivusto (verkkosivut, kotisivut, Blogi
8 nettisivut, internet-sivut, webbisivut)
Blogi on verkkopalvelu, johon yksi tai useampi
Verkkosivusto on nykyisin jokaisen organisaati- kirjoittaja säännöllisesti tuottaa sisältöä. Ero-
on peruskauraa. Sivuilta löytyy minimissään yh- tuksena vaikkapa kotisivujen uutiset-osioon,
teystiedot ja kuvaus organisaation toiminnasta. blogi sisältää yleensä epämuodollisempaa
Verkkosivustot ovat julkisia ja niitä voi selailla tekstiä ja kirjoitustapana on yleensä enem-
kuka tahansa ilman käyttäjätunnuksia. Verkko- mänkin kirjoittajan oma näkemys kuin yrityk-
sivustojen alustana on yleensä jokin julkaisujär- sen markkinoinnin muotoilema virallinen kanta
jestelmä (CMS, Content Management System). (vaikka kyseessä olisikin yritysblogi).
Portaali (verkkoportaali)
Portaali on verkkopalvelu, joka on ikään kuin
portti joukkoon erilaisia palveluita. Palvelut ovat
joko portaalin sisällä teknisesti tai se on vain
sivusto, joka kokoaa ulkoiset palvelut yhteen
paikkaan (kuten suomi.fi). Käytännössä portaa-
lilla viitataan helposti jos jonkinlaisiin verkkopal-
veluihin, joten kannattaa olla tarkkana mitä on
ostamassa.
Verkkokauppa (nettikauppa,
sähköinen kauppapaikka,
online-kauppa)
Intranet ja ekstranet (extranet)
Verkkokauppa tarkoittaa tietotekniikan keinoin
Intranetin voi ajatella olevan organisaation tapahtuvaa tavaroiden ja palveluiden tarjon-
verkkosivusto sisäiseen käyttöön ja ekstra- taa, kysyntää, myyntiä tai muuta kaupallista
netin organisaation sidosryhmille. Molempien asiointia. Verkkokauppa mielletään usein syno-
käyttäminen vaatii aina sisäänkirjautumisen. nyymiksi netanttila.com tyyppiselle B2C-kulut-
Organisaation näkökulmasta asian voi mieltää tajakaupalle. Verkkokauppa voi olla kuitenkin
yllä olevan kuvaajan mukaisesti, jossa ympyrän tyypiltään myös B2B (kuten tukun sähköinen
koko kuvaa kyseiselle kohderyhmälle saatavilla tilausjärjestelmä) tai C2C (kuluttajien osto- ja
olevaa tiedon määrää. myyntipaikka).
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 3. M ik ä o n verkkopa lvelu?

9. Varausjärjestelmä Toisin sanoen: jos haluat erikoistarpeisiin ra­
kennettavan verkkopalvelun, olet todennäköi­ 9
Varausjärjestelmä on helppo tunnistaa. Se on sesti hankkimassa räätälöityä verkkosovellusta.
verkkopalvelu, josta voi varata tuotteita. Usein
palvelusta voi varaamisen lisäksi myös ostaa Erilaisia verkkopalvelutyyppejä on lukemat­
lippuja. VR:n lipunvarauspalvelu (vr.fi) on tyypil- tomia ja termejä käytetään surutta ristiin. Tä­
linen esimerkki. män vuoksi määritelmien ei ole tarkoituskaan
antaa tieteellisen tarkkaa kuvaa, vaan riittävä
Wiki yleiskäsitys, jotta osaisit paremmin kuvailla
millaista järjestelmää olet hankkimassa. Esi­
Wiki on jäsenneltyä tietoa sisältävä sivusto, jon­ merkiksi perusverkkosivuston hankintahinta
ka sisältö tuotetaan yhteisöllisesti. Julkiseen voi olla 5 000–10 000 euroa, kun monimut­
Wikiin kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, sisäi­ kainen räätälöity verkkosovellus voi kustantaa
seen Wikiin vain ne, joilla on tunnukset. Wiki voi kymmenkertaisesti.
olla osana esimerkiksi organisaation intranet-
tai ekstranet-palvelua.
Verkkosovellus
Verkkosovellus on periaatteessa mikä tahansa
staattista verkkosivustoa dynaamisempi ohjel­
misto, jota voidaan käyttää selaimella.
Räätälöidyn verkkosovelluksen voi myös
miel­ ää olevan yleisnimi mille tahansa verkkopal­
t
velulle, jolle ei ole vakiintunutta määritelmää.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 3. M ik ä o n verkkopa lvelu?

10. 10 4. iedätkö missä
T
palvelusi pyörii?
Citrix kertoo, että sen Monelle on epäselvää, missä omat verkkopalve- 4.1 Oma palvelintila
tekemän tutkimuksen lut sijaitsevat. Pääasia toki on, että ne toimivat.
mukaan peräti 51 prosent- Silti on hyödyllistä tietää millaisessa ympäris- Tuttavallisemmin määriteltynä oma palvelintila
tia amerikkalaisista uskoo, tössä ne pyörivät ja kuka niistä vastaa ongelma- on ”oma kellari”. Vielä 10–15 vuotta sitten orga-
että myrskysää aiheuttaa tilanteissa. Vastuu nimittäin saattaa olla jaettu: nisaatiot haalivat innokkaasti IT-palvelut omaan
häiriöitä pilvi­palveluihin yksi toimittaja vastaa palvelinympäristöstä ja laitetilaansa ja omille palvelinkoneilleen. Nyky-
– ilmeisesti monet olettavat, toinen varsinaisesta verkkopalvelusta. ään erityisesti verkkopalveluiden osalta on usein
että pilvipalvelut sijaitsevat Palvelun sijainnin voi karkeasti jakaa seu- jo hankala keksiä hyviä perusteluita sille, miksi
konkreettisesti pilvissä. raaviin kolmeen vaihtoehtoon: ne kannattaisi piilottaa omaan kellariin.
1) Oma palvelintila Oman laitetilan ylläpito vaatii asiantuntevaa
Tietoviikon verkkosivut 2) Ulkoistettu palvelintila henkilökuntaa ja ylläpitoa. Tämä kaikki maksaa
1.9.2012 [2] 3) Pilvipalvelin melkoisesti. Verkkopalvelun tuottaminen ulkoa
käsin on nykyisin mahdollista järjestää tietotur-
vallisesti. Suorituskyvyn suhteen on kyse vain
investoinnin koosta ja verkkokaistakin tulee
yleensä esteeksi vain, jos liikutellaan todella iso-
ja tiedostoja, mutta silloin lienee kyseessä jotain
muuta kuin varsinainen verkkopalvelu (esimerkik-
si mainostoimiston sisäinen dokumenttipalvelin).
Mikäli sinun verkkopalvelusi pyörii edelleen
omassa laitesalissasi, niin kannattaa selvittää,
mitä palvelun ulkoistaminen vaatisi. Saatat huo-
mata, että ulkoistettuna palvelusi pysyy parem-
min pystyssä, vuosikustannus on pienempi ja
unesi laatu paranee huomattavasti.
Verkkopalveluiden osalta oman palvelintilan
ylläpidon aika alkaa olla auttamattomasti ohi.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 4. T iedätkö miss ä pa lvelusi pyö rii?

11. 11
4.2 Ulkoistettu palvelintila toimittajan intresseissä on hyödyntää palve- Koska palvelinresurssien
linresurssinsa mahdollisimman hyvin, palveli- käyttö web-hotelleissa
Ulkoistettu laitetila on organisaatiosi ulkopuo- mia saatetaan ”ylibuukata”, mikä saa aikaan on yleensä maksimoitu,
lella oleva ympäristö, johon voi asentaa verkko- sen, että palvelusi saattaa alkaa yskimään verkkopalvelun ylöspäin
palveluita. Tyypillisesti kyseessä on dedikoitu kuorman alla. Lisäksi yksi huonosti ohjelmoi- skaalaaminen ei välttä-
palvelin (vain omia palveluitasi varten), virtuaali- tu verkkopalvelu saattaa jopa kaataa koko mättä onnistu.
palvelin tai web-hotelli. hotellin. Virtuaalipalvelimia tämä ongelma ei
Virtuaalipalvelin eroaa dedikoidusta palve- tyypillisesti vaivaa. Koska palvelinresurssien
limesta siten, että sen kapasiteetti on jaettu käyttö web-hotelleissa on yleensä maksimoitu,
usean eri palvelun tai yrityksen kesken. Virtuaa- verkkopalvelun ylöspäin skaalaaminen ei vält-
lipalvelinratkaisut ovat nykyisin jo kypsiä, joten tämättä onnistu.
kapasiteetti joustaa tietyissä rajoissa hyvin ja Suosittelenkin web-hotellia sellaiseen tar-
ympäristöt ovat vakaita. peeseen, jossa käyttäjiä on vähän, verkkopal-
Ei ihme, että viime vuosina markkinoilla on velu on yksinkertainen, eikä palvelun merkittä-
vallinnut virtualisointitrendi. Omista palvelimis- vään ylöspäin skaalaamiseen arvioida olevan
ta halutaan päästä eroon ja palvelut halutaan tarvetta.
keskittää.
Virtuaalipalveluita voit vertailla vaikka lin- 4.3 Pilvipalvelimet
kistä: virtuaalipalvelinvertailu.fi.
Valtaosa yksinkertaisista verkkosivustois- Pilvi on yksi päivän muotisanoista. Pilvipalveli-
ta pyörii kuitenkin web-hotelleissa. Web-hotelli men voi tässä yhteydessä mieltää eräänlaiseksi
valitaan useimmiten silloin, kun hinta ratkaisee. kehittyneeksi erikoistapaukseksi virtuaalipalve-
Web-hotelli on yleensä selvästi halvin vaihtoehto, limesta. Tällä tarkoitan sitä, että pilvipalveli-
vain euroja tai kymppejä kuussa. Lisäksi sen saa men kapasiteetti skaalautuu (muuttuu) huomat-
yleensä käyttöönsä nopeasti ja vaivattomasti. tavasti laajemmin kuin virtuaalipalvelimen,
Halvan hinnan oheen voit saada jotain, käytännössä lähes rajattomasti. Sen vuoksi
mitä et alkuunkaan ajatellut tilaavasi. Koska pilvipalvelin on mitä kiinnostavin vaihtoehto,
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 4. T iedätkö miss ä pa lvelusi pyö rii?

12. kun mietit mihin kovasti suosiotaan kasvattava 4.4 Pisteytys
12 verkkopalvelusi kannattaisi asentaa.
Termi pilvipalvelin liittyy pilvipalveluihin. Kun olet selvittänyt missä ja miten verkkopal-
Joillekin pilvipalvelu saattaa olla terminä hä- velusi pyörii, voit laskea pisteesi yhteen:
märä, joten käydään se pikaisesti läpi. Pilvipal-
velu jaetaan kolmeen eri tasoon: IAAS (infra- Oma kellari: 1 piste
struktuurin vuokraus verkosta), PAAS (alustan Asiaan keskittyneen toimijan
vuokraus verkosta) ja SAAS (verkkosovelluksen laitetila: 2 pistettä
vuokraus verkosta). Dedikoitu palvelin: 1 piste
Kaksi ensin mainittua (IAAS PAAS) viit- Virtualisoitu palvelin tai
taavat mahdollisuuteen hankkia verkosta val- pilvipalvelin: 2 pistettä
mis palvelin, jolle toimittajasi voi asentaa sinul- Ei lainkaan ylläpitoa: -1 piste
le tehdyn verkkopalvelun. Oma ylläpito: 1 piste
SAAS taas viittaa valmiin verkkopalvelun Ulkoistettu ylläpito: 2 pistettä
vuokraamiseen verkosta. Selvitä, oletko hank-
kinut verkkopalvelusi SAAS:na. Jos olet, räätä- Pisteet yhteensä:
löintimahdollisuudet ovat todennäköisesti hyvin
rajoitetut. Mukavana puolena pilvipalvelun käyt- Maksimipisteet: 6 pistettä. Mikäli sait 4 pistettä
töönotto on yleensä nopeaa ja edullista. tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Lisää pilvipalveluista voit lukea seuraa- Jos sait 3 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
vista kansantajuisista oppaista: Kompozure: kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
kompozure.com/osaaminen/azuren-hyodyt
Turun Yliopisto: soft.utu.fi/saas
4.5 Yhteenveto
Vinkki
Mikä edellä mainituista vaihtoehdoista sitten
Huomaa, että sinulle voidaan tuputtaa lähes kannattaisi valita? Yhtä ja oikeaa patenttivasta-
mitä tahansa ”pilvipalveluna”, vaikka lopputu- usta ei ole, mutta jos pitäisi jokin nyrkkisääntö
loksella ei olisi aidon pilvipalvelun kanssa mi- antaa, se olisi seuraava: ulkoista verkkopalvelu-
tään tekemistä. si ja sijoita se pilvi- tai virtuaalipalvelimelle.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 4. T iedätkö miss ä pa lvelusi pyö rii?

13. 13
5. nko verkkopalvelusi
O
kaltevalla pohjalla?
Edellisessä kappaleessa käsitellyllä palvelun Ennen kuin siirryn käsittelemään erilaisia vaih-
sijaintipaikalla on merkitystä mm. palvelusi toehtoja, konkretisoin seuraavalla sivulla ole-
nopeuteen, saavutettavuuteen ja vikasietoisuu- van kuvan avulla, mille tasolle IT-ammattilaisten
teen. Toisaalta jos haluat muuttaa verkkopal- viljelemät termit suurin piirtein sijoittuvat. Kuva
velusi sijaintipaikkaa, se onnistuu yleensä am- ei pyri tyhjentävään ja tarkkaan esitykseen, ai-
mattimaisella suunnittelulla melko kivuttomasti. noastaan antamaan kuvan
Kyse on karkeasti yleistäen vain ohjelman ja siitä, kumpaa ääri-
sen tietojen siirtämisestä toiselle palvelimelle. päätä lähem-
Tässä kappaleessa käsitellään ohjelmisto- pänä tietty
pohjaa, jonka vaihtaminen ei ihan lennossa on- termi on.
nistukaan ja jonka valinnassa onkin siksi syytä
olla erityisen huolellinen.
Ohjelmistopohjan voi käsittää koostuvan
neljästä eri tasosta, joista ensimmäinen vaatii
eniten ohjelmointityötä ja viimeinen on yleensä
heti käyttöönotettavissa ilman ohjelmointia:
1) Sovelluskehys (framework)
2) Alustatuote (platform)
3) Tuoterunko (julkaisujärjestelmä tms.)
4) ilviohjelmisto (SaaS-palvelu,
P
Software-as-a-Service)
Viimeinen vaihtoehto on valmis lopputuo-
te, joka vaatii vain käyttöönoton. Esimerkkinä
pilviohjelmistosta on vaikkapa Salesforce.com.
Valmiit pilviohjelmistotkin ovat usein toteutettu
jonkinlaisen ohjelmistopohjan päälle.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 5. O n ko verkkopa lvelusi k a lteva l l a pohja l l a?

14. 14 Wosbee Lyyti
Magento GO Google Apps
MyCashflow Salesforce Pilviohjelmisto Basecamp Kotisivukone
webCRM
Clovershop Joomla! Wordpress OpenKM
Mediawiki eZ Publish Tuoterunko Redmine PrestaShop
SugarCRM Episever Megento Confluence
Plone SharePoint Typo3 Alfresco
Umbraco Drupal Alustatuote Liferay MODx
Zope DotNetNuke Hammerkit
Yii Django
Ruby on Rails Lift
Vaadin CakePHP
GWT Zend
Sovelluskehys .NET Struts
Spring Stripes
Wicket
Huom. putket vuotavat tai sokkeli rakoilee. Jos taas
aloitat tekemisen valmiin perustuksen pääl-
Koska oma verkkopalvelusi voi olla lähes mitä le, on talon valmistuminen paitsi nopeampaa,
tahansa, olen ottanut vapauden kärjistää ja myös varmempaa ja turvallisempaa.
yleistää rankasti, jotta asia pysyisi riittävän ym- Sovelluskehys on hyvä valinta, kun halu-
märrettävänä vähemmän tekniselle ihmiselle. taan maksimaalinen räätälöintiaste tai tarpee-
Vaihtoehtojen välisen teknisen vertailun suo- seen sopivaa ylemmän tason vaihtoehtoa ei löy-
sittelen jättämään sellaiselle verkkopalveluke- dy. Tyypillisiä esimerkkejä sovelluskehyksestä
hityksen ammattilaiselle, joka ymmärtää kaikki ovat Django, Spring ja CakePHP.
eri tasot syvällisesti. Usein IT-toimittajasi tekee puolestasi valin-
nan tällä tasolla. Tietyn sovelluskehyksen valin-
5.1 Sovelluskehys ta ei ole välttämättä projektisi tärkein päätös,
mutta yleisesti ottaen on parempi, että toimit-
Sovelluskehystä voisi verrata vaikka talon tajasi valitsee valmiin rungon kuin ohjelmoi kai-
perustuksiin. Jos aloitat talosi rakentamisen ken alusta asti itse. Muutoin projektisi epäon-
tyhjästä ilman ammattitaitoa, on riskinä, että nistumisen vaara saattaa kasvaa.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 5. O n ko verkkopa lvelusi k a lteva l l a pohja l l a?

15. 5.2 Alustatuote 5.3 Tuoterunko
15
Jos sovelluskehys on talon perustukset, niin Tuoterunko alkaa jo muistuttaa melko paljon
alustatuote voisi olla talopaketti. Alustatuote valmista taloa. Valitset vain lattiamateriaalit ja
sisältää siis enemmän valmiita asioita kuin so- seinien värit, niin talosi on muuttovalmis. Tyypil-
velluskehys, kun se kääritään ulos paketista. linen esimerkki on jokin verkkosivuston julkaisu-
Tyypillinen esimerkki on Drupal tai Microsoft järjestelmä kuten WordPress tai Episerver.
Sharepoint. Vaikka valmiina saattaa ollakin jo Jos sinulla on verkkosivusto, sen olisi hyvä
paljon toiminnallisuutta, niin tyypillisesti alus- pyöriä jonkun julkaisujärjestelmän päällä. Jos
tan päälle tehtyä ratkaisua pitää vielä rukata, näin ei ole, niin verkkosivuston uusimisen yh-
ennen kuin se on käyttövalmis organisaatiollesi. teydessä kannattaa yleensä korjata tilanne. Jul-
Alustatuote on tyypillinen ratkaisumalli, kun kaisujärjestelmä sisältää työkalut sivujen ylläpi-
haetaan hyvää kompromissia räätälöitävyyden toon kuten sisällöntuotantoon.
ja valmiiden toiminnallisuuksien välillä. Tämä on
tyypillinen tapa tuottaa esim. ekstranet-palveluja.
Alustatuote on tyypillinen
ratkaisumalli, kun haetaan
Projektikustannus kasvaa
Räätälöitävyys paranee
hyvää kompromissia rää-
tälöitävyyden ja valmiiden
Pilvi-
ohjelmisto
toiminnallisuuksien välillä.
projektikustannus pienenee
Tuoterunko
Käyttöönottoaika ja
Alustatuote
Sovelluskehys
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 5. O n ko verkkopa lvelusi k a lteva l l a pohja l l a?

16. 16
5.4 Avoin lähdekoodi vai suljettu • Kaupallisille tuotteille on yleensä mahdollista
ohjelmistotuote? löytää sertifioitua osaamista. Avoimella puolel-
la tämä saattaa olla vaikeampaa.
Vastoin yleistä luuloa Avoimen lähdekoodin ohjelmistolla tarkoitetaan • Avoin lähdekoodi takaa sen, että muutoksia
avoimen lähdekoodin ohjelmaa, jonka jatkokehitystä voi jatkaa kuka pystytään tekemään järjestelmiin (vrt. suljettu
ohjelmistot ja kaupalliset tahansa ammattilainen. Suljettua ohjelmisto- koodi ja lukkiutuminen tiettyyn toimittajaan eli
tuotteet voi useimmiten tuotetta voi kehittää eteenpäin vain ohjelmiston nk. ”vendor lock-in”).
integroida toisiinsa raja- oikeudet omistava taho. • n hyvin tiedossa, että avoimen lähdekoodin
O
pintojen avulla. Edellisestä seuraa väistämätön kysymys: tuotteisiin on olemassa jopa tuhansia valmiita
kumpi kannattaisi valita? Kuten yleensä tieto- lisäosia. Vähemmän puhutaan siitä, että lisäosi-
tekniikassa, yhtä oikeaa vastausta ei ole. Usein en taso on hyvin kirjavaa. Kaupallisella puolella
valintaa tuntuvat ohjaavan enemmänkin ”leiriy- lisäosien laatutaso on keskimäärin tasaisempi.
tyminen”, kuin todelliset tietotekniset faktat. • Vastoin yleistä luuloa avoimen lähdekoodin oh-
On hyvä havaita, että ratkaisutavoilla on jelmistot ja kaupalliset tuotteet voi useimmiten
sellaisia eroja, joita ei välttämättä olisi heti tul- integroida toisiinsa rajapintojen avulla.
lut ajatelleeksi: Organisaation näkökulmasta edellä mainit-
• voimen lähdekoodin tuote on lisenssimaksu-
A tua jakoa oleellisempaa on useimmiten ymmär-
ton, mutta siitä voi olla myös kaupallisesti tu- tää seuraavat perusasiat:
ettuja versioita (esim. Magento verkkokauppa). • linvoimainen avoimen lähdekoodin tuote on
E
• voimen lähdekoodin kehittäjäyhteisön koon
A lähtökohtaisesti hyvä ja turvallinen valinta.
ja aktiivisuuden perusteella voi usein arvioida • lobaalin IT-toimittajan tuote on lähtökohtai-
G
tuotteen jatkuvuutta. sesti hyvä ja turvallinen valinta.
• aupallisen tuotteen jatkuvuutta on vaikeampi
K • Pienen paikallisen IT-toimittajan oma suljettu
arvioida, ellei kyseessä ole globaali IT-toimitta- kaupallinen tuote voi olla riski. Riski voi reali-
ja (kuten Microsoft tai IBM). soitua esimerkiksi niin, että toimittaja lopettaa
• voin lähdekoodi ei automaattisesti takaa
A kokonaan toimintansa, eikä kukaan jatka tuot-
maksimaalista liitettävyyttä. Kaupallisessa teen kehittämistä. Mikäli tuotteen lähdekoodi
tuotteessa saattaa olla pidemmälle tuotteiste- ja muu dokumentaatio on saatavissa ongelma-
tut rajapinnat. tilanteessa, riski pienenee oleellisesti.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 5. O n ko verkkopa lvelusi k a lteva l l a pohja l l a?

17. 17
5.5 Pisteytys 5.6 Yhteenveto
Valitse yksi verkkopalvelusi ja tarkista onko palve- Ohjelmointikielellä, ohjelmistopohjalla tai kau- Ohjelmistosi ei juuri
lusi kehitys vakaalla pohjalla rastittamalla sopivat pallisuudella vs. avoimuudella ei ole niin suurta koskaan veny uusiin
vaihtoehdot ja laskemalla pisteet yhteen: merkitystä lopputulokseen kuin usein annetaan tarpeisiisi tai jos käytät
ymmärtää. yli kolme vuotta vanhaa
Törmäät jatkuvasti tilanteeseen, jossa Tietotekniikan (ja erityisesti verkkopalvelui- ohjelmistoversiota.
toimittajasi kertoo, että palvelusi ei taivu den) ollessa kyseessä ongelmalle löytyy aina
haluamaasi tarpeeseen: -1 piste tusina erilaista ratkaisutapaa. Tämä on hiukan
Palvelusi kehitys puksuttaa eteenpäin ja sama asia kuin pitääkö Nokian Lumiasta, Applen
venyy useimmiten vaatimuksiisi: 1 piste iPhonesta vai Samsungin Android-puhelimesta.
Palvelusi on toteutettu modernin sovellus- On kuitenkin muutamia oireita, joista voit
kehyksen päälle: 1 piste aavistella, että syvempi analyysi olisi paikal-
Palvelusi hyödyntää alustatuotetta tai tar- laan: ohjelmistosi ei juuri koskaan veny uusiin
peisiini soveltuvaa tuoterunkoa: 1 piste tarpeisiisi tai jos käytät yli kolme vuotta van-
Olet arvioinut pilviohjelmistojen käyttö- haa ohjelmistoversiota. Viimeistään kolmen
mahdollisuudet ja mahdollisesti jo hyödyn- vuoden jälkeen aika alkaa yleensä ajaa verkko-
nät niitä: 1 piste palvelutuotteen ohi, mikäli sitä ei ole päivitetty
Verkkopalvelusi teknologiapohja on maksi- asianmukaisesti.
missaan kolme vuotta vanha: 1 piste Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää miten va-
littu ohjelmistoratkaisu sopeutuu tulevaisuuden
Pisteet yhteensä: tarpeisiin mm. skaalautuvuuden, jatkokehitet-
tävyyden ja liitettävyyden osalta. Erityisen tär­
Maksimipisteet: 4 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä keää on toimittajan ammattititaito.
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 5. O n ko verkkopa lvelusi k a lteva l l a pohja l l a?

18. 18
6. äältä kauniit kakut
P
Optimitapauksessa Vaikka edellä mainitut asiat eivät kiinnostaisi 6.1 Käyttöliittymän mukautuvuus
verkkopalvelusi toimii piirun vertaa, niin yhdestä asiasta sinulla on erilaisille päätelaitteille
laitteesta ja ruudunkoosta takuulla mielipide: verkkopalvelusi ulkoasusta.
riippumatta sujuvasti. Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu kar- Käyttöliittymän mukautuvuus tarkoittaa verk-
keasti ottaen kahdesta osasta: visuaalisesta kopalvelusi kykyä reagoida käyttöön erilaisilla
suunnittelusta ja käytettävyyssuunnittelusta. laitteilla, kuten tavallisella tietokoneella, tablet-
Visuaalisella suunnittelulla tarkoitetaan titietokoneella tai älypuhelimella. Optimitapauk-
graafikon suunnitteluprosessia: hän suunnitte- sessa verkkopalvelusi toimii laitteesta ja ruu-
lee logon sekä määrittelee sopivat värit ja fontit. dunkoosta riippumatta sujuvasti.
Puhutaan palvelun ulkoasusta tai ilmeestä. Valitettavasti todellisuus on aivan toisen-
Käytettävyyssuunnittelussa keskitytään lainen. Jos et erikseen vaadi toimittajaltasi
saumattomaan käyttäjäkokemukseen eli toisin yhteensopivuutta erilaisiin käyttöympäristöihin,
sanoen mahdollisimman helppoon ja suju- on melko todennäköistä, että sivustosi ei toimi
vaan palvelun käyttöön. niissä. Tuen erilaisille päätelaitteille voi raken-
Ennen kuin sukelletaan taa muutamalla eri tavalla. Valitusta toteutus-
tar­kemmin visuaaliseen tavasta riippumatta, työmäärä kasvaa pelkkään
suunnitteluun ja käytettä- tavalliseen tietokoneen ruudun optimoimiseen
vyyssuunnitteluun, käsi- verrattuna.
tellään ensin molempia Perustapoja toteuttaa mukautuvuus eri-
yhdistävä oleellinen laisille laitteille on kolme: voit joko hankkia
asia; käyttöliittymän mobiilikäyttöliittymän, toteuttaa erillisen mo-
toimivuus erilaisilla biilisovelluksen tai koko sivu voidaan suunni-
päätelaitteilla (esimer- tella eri näytöille mukautuvaksi (responsive
kiksi älypuhelimilla). design).
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 6. Pä ä Ltä k au n iit k a ku T

19. 19
www.finnkino.fi
-verkkosivusto
kannettavan näytöllä
6.1.1 Mobiilikäyttöliittymä Mobiilikäyttöliittymä
m.finnkino.fi
Mobiilikäyttöliittymä on erillinen, riisuttu versio
täydestä työpöytäkäyttöön suunnittelusta käyt-
töliittymästä, joka on optimoitu toimimaan su-
juvasti pienellä ruudulla. Tyypillinen esimerkki
tästä on Finnkinon verkkosivusto.
Kokeile syöttää pöytäkoneesi selaimeen
ensin osoite finnkino.fi, lopputulos näyttää jota-
kuinkin yllä olevalta kuvalta.
Verkkopalvelulla on hyvin visuaalinen ja ri-
kas käyttöliittymä efekteineen. Avaa nyt selai-
meesi osoite m.finnkino.fi ja kokeile pienentää
selainikkuna älypuhelimesi ruudun kokoon. Lop-
putulos näyttää jotakuinkin kuten kuva oikealla.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 6. Pä ä Ltä k au n iit k a ku t

20. Mobiilikäyttöliittymään on valittu vain tärkeim- 6.1.2 Mukautuva suunnittelu
20 mät toiminnot ja nappeihin osuu kosketusnäy- (responsive design)
tölläkin.
Erillinen mobiilikäyttöliittymä on toimiva Erillisen mobiilikäyttöliittymän rakentamisen
tapa rakentaa mobiilioptimointi verkkopalve- tuomia haasteita ratkaisemaan on kehitetty uusi
lulle. Siinä on kuitenkin muutamia haasteita. tapa, mukautuva suunnittelu. Se on nopeasti
Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus joudu- suosiotaan kohottava trendi. Eikä syyttä, sillä
taan tekemään erillisenä työpöytäversiosta. mukautuvalla suunnittelulla pystytään toteutta-
Toisin sanoen se tuottaa enemmän työtä. Myös maan yksi ainoa käyttöliittymä, joka osaa muun-
päivitykset joudutaan tekemään kahteen eri tautua ruudun koon mukaan oikeanlaiseksi.
käyttöliittymäversioon. Seuraavassa on ruutukauppaukset keikkatori.fi
Erillinen mobiilikäyttöliittymä oli vielä jokin -palvelusta parilla erilaisella ruutukoolla.
aika sitten suosituin tapa rakentaa mobiiliyh- Lopputulos näyttää jotakuinkin vastaaval-
teensopivuus, kunnes vuonna 2010 keksittiin ta kuin Finnkinolla eri ruudun koolla, mutta ky-
mukautuva suunnittelu. seessä on vain yksi käyttöliittymä.
Keikkatori.fi
kannettavan näytöllä
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 6. Pä ä Ltä k au n iit k a ku T

21. Vaikka erillisen mobiilikäyttöliittymän hyödyntämi-
sessä ei ole mitään vikaa, povaan, että mukau- 21
tuva suunnittelu tulee tappamaan mobiilikäyttöliit-
tymät. Toimivan mukautuvan käyttöliittymän teko
vaatii enemmän suunnittelua ja erityistä osaamis-
ta niin graafikolta kuin palvelun tekniseltä toteutta-
jaltakin, mutta lopputulos maksaa vaivan. Jatkos-
sa päivitykset pitää tehdä vain yhteen paikkaan.
Vinkki
Koska mobiilikäyttö kasvaa hurjaa vauhtia (useita
prosenttiyksiöitä) joka kuukausi, niin suosittelen,
että uusi verkkopalvelu suunniteltaisiin ja toteutet- Keikkatori.fi
taisiin mukautettavuuden periaatteet huomioiden. mobiililaitteella
6.1.3 Mobiilisovellus optimaalisella tavalla. Tämän vuoksi kaikkiin
isoimpiin verkkopalveluihin (kuten sosiaalisen
Yksi vahvasti nouseva trendi on myös mobii- median palveluihin Facebook, LinkedIn ja Twit-
lisovellusten käyttö. Tämä tarkoittaa käytän- ter) on toteutettu mobiiisovellus kaikille yleisim-
nössä sitä, että palvelulle suunnitellaan ja mille alustoille.
toteutetaan erillinen mobiilisovellus Applen
iOS-, Googlen Android- ja/tai Windows Phone 6.2 Visuaalinen suunnittelu
-ympäristöön.
Koska kyseessä on ihan oman sovelluksen Visuaalinen suunnittelu antaa verkkopalvelulle
rakentaminen, niin investoinnin järkevyys kan- sen ominaisilmeen. Se vaikuttaa suoraan pal-
nattaa tarkoin harkita ennen toteuttamiseen velun luomaan mielikuvaa toimittajan ammatti-
ryhtymistä. Mobiilisovelluksen käytön aloittami- maisuudesta. Hyvännäköinen visuaalinen ilme
nen myös edellyttää, että käyttäjä lataa älypu- antaa luotettavan kuvan palvelusta ja edesaut-
helimeensa tai tablettiinsa erillisen sovelluksen. taa käyttäjän sitouttamisessa palveluun.
Hyvä puoli hienosti toteutetussa mobii- Visuaalisen ilmeen arviointi on subjektii­
lisovelluksessa on yleensä erinomainen käyt- vista, mutta päätasolla helppoa: onko ulkoasun
tökokemus. Koko sovellus latautuu nätisti ja tuottanut siihen perehtynyt taitava, verkkopal-
hyödyntää valitun päätelaitteen ominaisuuksia veluihin erikoistunut graafikko? Graafikoilla on
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 6. Pä ä Ltä k au n iit k a ku t

22. monenlaisia taustoja, joten osaamistasoa kan- Toisaalta todella hyvin tehty visuaalinen
22 nattaa selvittää ennen palvelun tilaamista: suunnittelu on pitkäikäistä ja uhmaa trendivaih-
• elvitä, mikä on graafikon kokemus nimen-
S teluita. Kaikkien trendien perässä juokseminen
omaan verkkopalveluiden ulkoasusuunnittelus- on muutenkin kyseenalaista liiketoiminnan
ta. Ikänsä loistavaa printtisuunnittelua tehnyt kehittämisen näkökulmasta, joten harkitse
graafikko ei välttämättä ymmärrä mitään verk- huolella.
kopalveluiden ulkoasusuunnittelusta. Jos olet epävarma ulkoasun toimivuudesta,
• yydä nähdä referenssejä ja arvioi miten graafi-
P suosittelen kysymään mielipiteitä palvelustasi
kon tyyli istuisi omaan verkkopalveluusi. käyttäjiltäsi. Mieluummin ihan uusilta käyttäjiltä,
Ole valmis joustamaan, • elvitä millaisia verkkopalveluita graafikko on
S jotka eivät ole vielä tottuneita palvelusi ulkoasuun.
jos graafikon argumentit suunnitellut. Verkkokaupan, verkkosovelluksen Jos alan ammattilainen ei ole tehnyt pal-
valitulle ratkaisulle ovat ja verkkosivuston ulkoasusuunnittelu eroaa velusi graafista suunnittelua, suosittelen läm-
loogiset ja hyvin toisistaan monessa kohdassa. Erityyppisissä pimästi investoimaan kunnon tekijään. Kun-
perustellut. verkkopalveluissa on myös useita vakiintunei- nollinen visuaalinen suunnittelu ei ole ilmaista,
ta käytäntöjä. Toisin sanoen käyttäjä odottaa hinnat ovat alkaen nelinumeroisia. Suhtautuisin
tiettyjen vakioelementtien olevan oikeilla pai- itse hyvin skeptisesti, mikäli minulle tarjottai-
koillaan ja toimivan tietyllä tavalla. siin verkkopalvelun ulkoasun suunnittelua esi-
Kun graafikko on valittu, on viisasta antaa merkiksi hintaan 350 euroa.
ammattilaiselle riittävästi liikkumatilaa. Kuten Jos visuaalinen suunnittelu kuulostaa si-
alussa totesin, jokaisella meistä on ulkoasusta nusta täysin turhalta, mieti hetki seuraavaa:
oma mielipiteensä, mutta raudanluja ammattilai- Ostaisitko itse susirumasta verkkokaupasta?
nen osaa perustella väri- ja tyylivalintansa. Ole
valmis joustamaan, jos graafikon argumentit vali- Vinkki
tulle ratkaisulle ovat loogiset ja hyvin perustellut.
Siirrytäänpä hetkeksi takaisin nykyisen Jos olet jo päättänyt uusia verkkopalvelusi, älä
verkkopalvelusi ulkoasun arvioimiseen. jätä hyödyntämättä graafisesta suunnittelusta
Jos ulkoasun on suunnitellut ammattigraa- saatavaa tehoa. Visuaalisen ilmeen virkistys tai
fikko, niin periaatteessa asia on kunnossa. Ul- uudelleensuunnittelu on yksi tehokkaimmista
koasun pitäisi olla ammattimaisen näköinen ja tavoista viestiä palvelusi käyttäjille, että palve-
ilmentää brändiäsi asianmukaisella tavalla. Sel- luasi on kehitetty.
vitä milloin ulkoasusuunnittelu on tehty. Jos sii-
tä on yli viisi vuotta, voi ulkoasun virkistäminen
tai uusiminen olla harkinnan arvoista.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 6. Pä ä Ltä k au n iit k a ku T

23. 6.3 Käytettävyyssuunnittelu • oimiiko verkkopalvelusi loogisesti ja intuitiivi-
T
sesti? Jos ei, palvelusi käyttöliittymä kaipaa 23
Käytettävyyssuunnittelu vaikuttaa suoraan pal- parantamista. Palautetta saat, kun houkut-
velusi käyttäjätyytyväisyyteen. Koska aihe on telet ummikon kokeilemaan palveluasi. Jos
varsin laaja, nostan esille vain muutaman asian: mahdollista, seuraa itse vierestä ja tarkkaile,
• ukautuuko verkkopalvelusi erilaisille laitteille
M sujuuko käyttö ongelmitta vai pysähteleekö
kuten tableteille ja älypuhelimille? Jos ei, niin käyttäjä mietiskelemään vähän väliä, miten
harkitse mukautuvaa käyttöliittymäsuunnitte- edetä?
lua tai omaa mobiilisovellusta. Lähtökohtaisesti käytettävyyssuunnittelus-
• iltä palvelusi näyttää, kun avaat verkkopal-
M sa on kyse hyvien käytäntöjen noudattamisesta Lähtökohtaisesti käytet-
velusi eri internet-selaimilla ja erilaisilla käyttö- ja sillä on suora vaikutus muun muassa verk- tävyyssuunnittelussa on
järjestelmillä? Harjaantunut ostaja osaa vaatia, kokaupan ostosten määrään. Käytettävyyden kyse hyvien käytäntöjen
että toimittaja testaa verkkopalvelun yhteen- kehittäminen on jatkuva prosessi ja siihen liit- noudattamisesta ja sillä
sopivaksi käytetyimmille selainversioille. Jos tyy oleellisesti myös esimerkiksi sivuston kon- on suora vaikutus muun
et pelkää järkyttyä, niin syötä verkkopalvelusi versio-optimointi, johon palaan myöhemmissä muassa verkkokaupan
osoite seuraavaan palveluun: browsershots.org. kappaleissa. ostosten määrään.
6.4 Pisteytys
Tarkista missä kunnossa verkkopalvelusi käyt- Palvelusi käytettävyyttä on testattu ja sitä
töliittymä on, rastittamalla sopivat kohdat: kehitetään säännöllisesti: 1 piste
Palveluasi on niin intuitiivinen käyttää,
Palvelusi visuaalinen ulkoasu ei ole että käyttäjät löytävät haluamansa lähes
­ammattigraafikon toteuttama: -1 piste aina ilman ohjeita: 2 pistettä
Palvelusi visuaalisen ulkoasun on tehnyt
web-suunnitteluun harjaantunut graafisen Pisteet yhteensä:
alan ammattilainen: 1 piste
Palvelussasi on erillinen mobiilikäyttö­ Maksimipisteet: 6 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
liittymä: 1 piste tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Palvelusi on toteutettu mukautetun suun- Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
nittelun periaattein tai sille on tehty oma kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
mobiilisovellus: 2 pistettä
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 6. Pä ä Ltä k au n iit k a ku t

24. 6.5 Yhteenveto Käytettävyyden parantaminen on jatkuva pro-
24 sessi, jossa tulisi huomioida erityisesti sivuston
Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu kah- optimointiin liittyvät asiat, jotta palvelusi käyt-
desta asiasta: visuaalisesta suunnittelusta ja täjät käyttäytyisivät toivotulla tavalla palvelussa.
käytettävyyssuunnittelusta. Optimaalisessa tilanteessa käyttäjä osaa käyt-
Visuaalinen suunnittelu on suositeltavaa tää verkkopalveluasi lukematta lainkaan käyt-
teettää graafisen alan ammattilaisella, joka on töohjeita. Tähän tilanteeseen pääsemiseksi on
keskittynyt verkkopalveluihin. Ammattimainen tehtävä yleensä rajusti töitä. Älä unohda tukea
ulkoasu antaa luotettavan kuvan palvelustasi ja mobiililaitteiden käyttäjiä. Mukautuva suunnitte-
sitouttaa käyttäjiä. lu on tässä suositeltava perustapa.
7. Integraatiot
Oikein suunniteltuna Integraatio tarkoittaa yksinkertaisesti kahden eri strategiasta löytyykin keskeisenä elementtinä
integroimisella voidaan järjestelmän kytkemistä tietoteknisesti yhteen. ulkoinen integraatiorajapinta.
saavuttaa merkittäviä kus- Tyypillinen esimerkki on toiminnanohjaus-
tannussäästöjä. Yleensä­ järjestelmän kytkeminen verkkokauppaan, jotta 7.1 Master data
integrointi vähentää tuotetiedon päivitys voitaisiin suorittaa keskite-
henkilötyötä ja eliminoi tysti yhdessä pisteessä. Tästä ”keskipistees- Master data tarkoittaa perustietojen tallen-
virhetilanteita. tä” tieto valuu muihin haluttuihin järjestelmiin tamista yhteen keskitettyyn paikkaan. Toteu-
automaattisesti. tustavasta riippumatta on hyvä pohtia, onko
Oikein suunniteltuna integroimisella voi- organisaation tieto tallennettu keskitetysti. Jos
daan saavuttaa merkittäviä kustannussäästö- esimerkiksi tuote- tai käyttäjätietoja joudutaan
jä. Yleensä integrointi vähentää henkilötyötä päivittämään useaan eri järjestelmään, olisi
ja eliminoi virhetilanteita. Kokonaan uusia lii- hyvä selvittää pystyttäisiinkö päivitykset kes-
ketoimintamahdollisuuksia voidaan saavuttaa kittämään yhteen paikkaan. Tällöin muut järjes-
avaamalla integrointirajapintoja esimerkiksi telmät kannattaa usein integroida tähän tiedon
kumppaneille. Monen isomman verkkopalvelun keskipisteeseen.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 7. I n tegr a atiot

25. 7.2 Single sign-on Verkkopalveluun jätetty kommentti voi näkyä
suoraan Facebookissa ja siten edistää palvelun 25
Single sign-on eli kertakirjautuminen on yksi tunnettavuuden kasvua.
tavoiteltu päämäärä ympäristössä, jossa sijait- Esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify lähet-
see erilaisia IT-ympäristöjä, joihin käyttäjän tuli- tää Facebookin kautta kirjautuneiden Facebook-
si päästä käsiksi. Käyttö helpottuu, jos käyttäjä kavereille tietoa tämän musiikin kuuntelusta.
pystyy tunnistautumaan useisiin eri palveluihin Moni muukin palvelu Facebookin lisäksi, esi-
yhdellä kirjautumisella. Tässä oppaassa en pu- merkiksi LinkedIn, tarjoaa omia käyttäjätunnis-
reudu aiheeseen kovin syvällisesti, sillä jokai- tusmekanismejaan, joita voi yleensä ottaa mel-
nen tapaus on syytä analysoida erikseen. ko vapaasti käyttöön muissa verkkopalveluissa.
Eräs tapa toteuttaa omassa verkkopal-
velussa kertakirjautuminen on OpenID, jolla 7.4 Ulkoiset rajapinnat
voidaan mahdollistaa kirjautuminen useisiin
eri palveluihin yhdellä käyttäjätunnuksella. Itse asiassa Facebook-kirjautuminen on osa
OpenID:tä tukee noin 50 000 verkkopalvelua Facebookin julkisesti palvelustaan ulospäin tar-
mukaan lukien esimerkiksi Google, Microsoft, joamaa rajapintaa. Tämä on mainio esimerkki
Yahoo! ja Facebook. siitä, miten verkkopalvelu voi tarjota uusia liike-
toimintamahdollisuuksia kumppaneilleen raja-
7.3 Facebook sign-on pintoja avaamalla.
Facebookille on etua siitä, että käyttäjien
Verkkopalveluiden osalta erityisen kiinnostava tunnistus muihin verkkopalveluihin tapahtuu
asia on isojen sosiaalisen median palveluiden sen rajapintojen kautta. Käyttäjä sitoutuu yhä
hyödyntäminen omaan verkkopalveluun kirjau- tiukemmin Facebookiin ja kertoo verkossa toi-
tumisessa. Moniin suurempiin verkkopalvelui- minnastaan entistä enemmän kavereilleen ja
hin (kuten tripadvisor.com) on mahdollista kir- siten myös Facebookille.
jautua sisään Facebook-tunnuksilla. Jopa koko liiketoiminnan ansaintalogiikan voi
Kun käyttäjä on jo kirjautuneena Face­ rakentaa ulkoisen rajapinnan varaan. Esimerk-
bookiin, Tripadvisor päästä hänet kirjautumaan kinä tästä on Maventan verkkolaskutuspalvelu.
suoraan palveluun. Käyttäjän kannalta tämä on Jos haluat omaan verkkopalveluusi tuen verkko-
miellyttävän vaivatonta, koska hänen ei tarvitse laskuille, on useimmiten järkevämpää integroida
luoda taas yhtä uutta, erillistä käyttäjätunnusta. Maventan kaltaiseen valmiiseen palveluun kuin
Lisäksi palvelu voidaan automaattisesti perso- rakentaa oma verkkolaskutustoiminnallisuus.
noida käyttäjälle sopivaksi. Maventan ansainta perustuukin siihen, että se
Facebook tarjoaa monia muitakin mahdol- maksimoi sen läpi menevien verkkolaskujen
lisuuksia rajapinnoistaan, kuten käyttäjäarviot. määrän ja ottaa siivun jokaisesta transaktiosta.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 7. I n tegr a atiot

26. 7.5 Pisteytys
26
Tarkista kuinka hyvin olet hyödyntänyt integraati- Palvelullasi on rajapinta ja tiedät mistä
on suomat mahdollisuudet: rajapintadokumentaatio löytyy: 1 piste
Sidosryhmäsi pystyvät tekemään integraa-
Mikä on integraatio? -1 piste tion palveluusi täysin itsenäisesti verkko­
Tieto, jota hyödynnetään useassa paikassa, pohjaisen rajapinnan kautta: 2 pistettä
pitää syöttää vain yhteen paikkaan:
2 pistettä Pisteet yhteensä:
Pääset hyödyntämään useita palveluita yh-
dellä kirjautumisella (single sign-on): 1 piste Maksimipisteet: 7 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
Palveluusi pystyy kirjautumaan sisään tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
jollain sosiaalisen median verkkopalvelulla Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
(esimerkiksi Facebook, Twitter, Google tai kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
LinkedIn): 1 piste
7.6 Yhteenveto Kannattaa myös miettiä voisiko tietyille sidos-
ryhmille (esimerkiksi kumppaneille) tarjota raja-
Integraatioiden hyödyntäminen on Suomessa pinta omaan verkkopalveluun. Monen ison verk-
lastenkengissään verkkopalveluiden osalta. Kan- kopalvelun strategia on rakennettu vahvasti,
nattaa arvioida voisitko omassa ympäristössäsi ellei jopa kokonaan, hyvin toimivien rajapintojen
toteuttaa integraatioita, joilla saavutettaisiin au- varaan.
tomaation kautta kustannussäästöjä.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 7. I n tegr a atiot

27. 27
8. Turvallisuus
”Jos organisaatiot jättävät ilmoitukset huomiotta ja nattaa jättää ammattilaiselle. Perusteellinen Ostaja ei todennäköisesti
pysyvät vanhentuneessa versiossa, ne altistavat kartoitus selvittää myös lähdekoodista löytyvät tunne verkkokaupassa
itsensä tällaisille murroille”, toteaa WordPressin turva-aukot päällepäin näkyvien lisäksi. asiointiaan turvalliseksi,
avainkehittäjä Mark Jaquith Wall Street Journa- Seuraavaksi annan muutamia yksinkertai- jos palvelullasi ei ole SSL-
lille Reuters-palveluun tapahtuneen tietomurron sia käytännön vinkkejä, joilla voit saada tuntu- sertifikaattia. Peloissaan
jälkeen. [3]
maa siihen, pitäisikö sinun olla huolissasi pal- käyttäjä kiikuttaa euronsa
Edellä kuvatun kaltainen esimerkki ei tar- velusi turvallisuudesta. kilpailijan turvallisempaan
koita sitä, että WordPress olisi alustana tur- puotiin.
vaton, vaan että turvallisuus vaatii jatkuvaa 8.1 Salasanat
panostusta.
Turvallisuus on elinehto jokaiselle menes- Salasanoihin liittyy useita tietoturvan kannalta
tyvälle verkkopalvelulle. Jos krakkeri pääsee oleellisia asioita. Osaan et voi juurikaan vaikut-
palveluusi ja levittää verkkoon käyttäjien tun- taa – kuten siihen, miten käyttäjät säilyttävät sa-
nukset ja salasanat, se voi olla lopun alku. lasanojaan – mutta onneksi on olemassa paljon
Ostaja ei todennäköisesti tunne verkkokau- asioita, joilla voit parantaa turvallisuutta.
passa asiointiaan turvalliseksi, jos palvelullasi Yksi usein laiminlyöty asia on salasano-
ei ole SSL-sertifikaattia. Peloissaan käyttäjä jen kryptaus tietokantaan. Tämä perinteisissä
kiikuttaa euronsa kilpailijan turvallisempaan IT-järjestelmissä itsestään selvä asia on usein
puotiin. retuperällä verkkopalveluissa. Salasanojen
Turvallisuuden perusteellinen arvioiminen kryptaamatta jättäminen on yleensä merkki
oman verkkopalvelun osalta on hankalaa ja kan- huonosta tietoturvasuunnittelusta.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 8 . t u rva l l isu us

28. Oikein tehtynä verkkopalvelusi kryptaa sala- Toinen salasanojen turvallisuuteen liittyvä seik-
28 sanat yksisuuntaisella algoritmilla ennen kuin ka ovat rajoitukset salasanojen luomisessa.
ne tallennetaan tietokantaan. Yksisuuntainen Tämä on monelle tuttua: tarvitaan esimerkiksi
kryptaus tarkoittaa, että salasanan tallennuk- vähintään kahdeksan merkkiä, josta osan pitää
sessa suoritetaan matemaattisesti nopea ope- olla numeroita tai erikoismerkkejä.
raatio, mutta purku on erittäin aikaa vievää. Käyttäjärekisteröinnistä voidaan tarkistaa sala-
Tietoteknisesti yksinkertaisella menetelmällä sanan vahvuus automaattisesti. Tällä voidaan
varmistat, että krakkeri ei saa palveluusi mur- estää se, että käyttäjät tekevät palvelusta hel-
tautuessaan salasanoja haltuunsa ainakaan pon murtokohteen, valitsemalla salasanaksi
suoraan selväkielisinä. vaikkapa ”password”.
Keikkatori.fi-palvelun
­salasanan vahvuuden
testaus
8.2 SSL-sertifikaatti Selaimessasi näkyy lukon kuva ja osoiterivin
alussa lukee HTTPS. SSL-sertikaatti aktivoi-
Toinen verkkopalveluihin usein liitetty asia on daan tyypillisesti vain silloin, kun liikutellaan
SSL-sertifiointi. SSL-serfikaatti on varmenne, jol- erityistä turvallisuutta vaativia tietoja, kuten
la salataan käyttäjän koneen ja verkkopalvelun maksuliikennettä.
välinen yhteys. Mikäli haluat antaa käyttäjällesi
luotettavan kuvan verkkokaupastasi, on SSL-ser-
tifikaatti mielestäni pakollinen.
On helppoa tarkistaa, toimiiko palvelusi
SSL-salatusti. Kun olet suorittamassa salausta Cailap.fi verkkokaupassa ostoksen
vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi maksamas- maksu on SSL-suojattu.
sa ostosta verkkokaupassa, selainrivisi tulisi
näyttää suurin piirtein oheisen kuvan mukaiselta.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 8 . t u rva l l isu us

29. 29
8.3 Tietoturvan ylläpito menpiteitä. Huomaa, että asianmukaiseen tieto- Jos tietokantaa, sovellus-
turvaan eivät suinkaan riitä pelkästään hosting- palvelinta tai tuoterunkoa
Ohjelmistot ovat kautta historian olleet luon- talon tekemät käyttöjärjestelmäpäivitykset. ei aktiivisesti päivitetä,
teeltaan sellaisia, että tietoturvan säilyttä- Jos käytössäsi on globaalin IT-toimittajan palvelusi alkaa pian
minen on ollut aktiivisen työn takana. Mur- tuote tai elinvoimainen avoimen lähdekoodin muistuttaa krakkerin
tautumismenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja ohjelmisto, todennäköisesti myös tietoturva- näkökulmasta Sveitsiläistä
kaikista ohjelmistoista paljastuu koko ajan uu- aukkoja havaitaan ja niihin tehdään aktiivisesti reikäjuustoa.
sia tietoturva-aukkoja. korjauksia. Jos käytössäsi on pienen toimittajan
Verkkopalveluiden osalta tilanne on monil- suljettu ohjelmisto, tietoturvan ylläpito ei ole vält-
ta osin vieläkin huolestuttavampi. Ensinnäkin tämättä kovin aktiivista.
verkkopalvelu näkyy usein julkisesti internetissä. Jos tietokantaa, sovelluspalvelinta tai tuo-
Toisin sanoen aivan kuka tahansa pääsee siihen terunkoa ei aktiivisesti päivitetä, palvelusi alkaa
käsiksi ja voi kokeilla, löytyykö palvelustasi tun- pian muistuttaa krakkerin näkökulmasta Sveitsi-
nettuja tietoturva-aukkoja. Toiseksi on ällistyttä- läistä reikäjuustoa.
vän harvinaista, että joku aktiivisesti tukkisi verk-
kopalvelun aukkoja tietoturvapäivityksillä.
Väittäisin, että jopa kymmeniä prosentteja
suomalaista verkkopalveluista on koko ajan mur-
tautumisalttiina vain sen takia, että kerran tilat-
tuun verkkosivustoon ei ole kukaan vuosikausiin
tehnyt asianmukaisia tietoturvapäivityksiä!
Suosittelenkin selvittämään verkkopalve-
lusi ylläpitäjältä, tekeekö hän säännöllisesti ja
erikseen pyytämättä tietoturvaa edistäviä toi-
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 8 . t u rva l l isu us

30. 30
8.4 Pisteytys
Tarkista missä kunnossa verkkopalvelusi tieto- Käyttäjien salasanat on tallennettu tieto-
turva on: kantaan kryptattuna: 1 piste
Palvelusi antaa käyttäjän luoda vain
Ei hajuakaan, milloin palveluuni on viimek- halutun turvatason täyttämiä
si tehty tietoturvapäivityksiä: -2 pistettä salasanoja: 1 piste
Palveluusi tehdään säännöllisesti kaikki
tarvittavat tietoturvapäivitykset: 1 piste Pisteen yhteensä:
Sinulla on verkkokauppa, mutta ei SSL-
sertifikaattia: -1 piste Maksimipisteet: 4 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
Palvelussasi on käytössä SSL- tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
sertikaatti: 1 piste Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
8.5 Yhteenveto Mikään tunnettu ohjelmisto ei ole murtautumi-
sille immuuni. Riskiä on kuitenkin helppo radi-
Turvallisuus on tärkeä elementti verkkopalvelu- kaalisti pienentää huolehtimalla säännöllisistä
si käyttäjälle. Joissakin palveluissa, kuten verk- tietoturvapäivityksistä. Varmista, että sinun
kokaupoissa, turvallisuus on yksi keskeisimmis- verkkopalvelusi ei päädy pääuutisiin tietoturvan
tä elementeistä. laiminlyöntien vuoksi.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 8 . t u rva l l isu us

31. 31
9. alvelun kehittäminen
P
Oletko koskaan kuullut menestyneestä kivijal- vuodeksi eteenpäin? Onko palveluusi asennet- On selvää, että eurot
kaliikkeen omistajasta, joka näyteikkunan ker- tu analytiikka ja kehitetäänkö palveluasi sen ovat kaikilla tiukassa,
ran sommiteltuaan, vain odottelee asiakkaiden perusteella säännöllisesti yhä paremmin vas- mutta­eikö lähes kaikessa
marssivan kauppaansa ostoksille? taamaan käyttäjiesi tarpeita? toiminnassa ole kyse siitä,
Verkkopalveluiden osalta edellä kuvattu ti- Verkkopalvelu mielletään yhä edelleen että koneisto viritetään
lanne on valitettavasti arkipäivää. On sitkeästi kertainvestoinniksi. On selvää, että eurot ovat tappiinsa, jotta saavutettu
elävä harhaluulo, että toimintaa tukevan verkko- kaikilla tiukassa, mutta eikö lähes kaikessa tulos olisi maksimaalinen?
palvelun rakentaminen olisi kertaurakka. toiminnassa ole kyse siitä, että koneisto viri-
Verkkopalvelu on kuin omenapuu. Kun is- tetään tappiinsa, jotta saavutettu tulos olisi
tutat puun, se vaatii ison ponnistuksen: joudut maksimaalinen?
kaivamaan ison kuopan, poistamaan saven ja Nykypäivän käyttäjä vaatii hyödyntämiltään
lisäämään multaa, jotta puu juurtuisi. Tämän verkkopalveluilta jatkuvaa kehittymistä.
jälkeen puuta pitää säännöllisesti kastella, lan- Tästä on paljolti kiittäminen isoja
noittaa, suojata pakkaselta tai auringolta ja niin amerikkalaisia toimijoita, jot-
edelleen. Vaivasi palkaksi puu kasvattaa yhä ka ovat opettaneet käyttä-
isompia ja mehevämpiä omenoita. Mitä enem- jät siihen (mieti vaikka
män hoivaat, sitä runsaampi sato on ja sitä Googlen verkkopalve-
isommaksi puu kasvaa. luita). Optimointi on
Aivan vastaavasti verkkopalvelua tulee ke- yleensä kannattavan
hittää ja optimoida myös pystyttämisen jälkeen, verkkoliiketoiminnan
jotta se tukisi toimintaasi optimaalisesti ja tuot- pohja. Se erottaa
taisi siihen investoituja euroja takaisin. Kuulos- välttävästi kannatta-
taa itsestään selvältä, eikö totta? van ja erittäin tuottoi-
Onko sinulla kirjallisessa muodossa tie- san kaupan toisistaan.
kartta (roadmap), jossa on määritelty tärkeim- Mutta mitä kannattai-
mät palvelusi kehitysaskeleet vähintään pariksi si kehittää ja miten?
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 9. Pa lvelu n kehittä mi n e n

32. 9.1 Ohjelmistokehitys Kuulostaa taas älyttömän yksinkertaiselta, ­­
eikö
32 totta?
Verkkopalvelun kehitys mielletään usein sy- Kuitenkin melko harvoin törmään toimi-
nonyymiksi tekniselle kehittämiselle, ns. oh- jaan, joka haluaa uuden verkkopalvelun ja on
jelmistokehitykselle. Ajatellaan, että käyttä- omatoimisesti karsinut toivelistaltaan kaiken
jät haluavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia. sellaisen, jota ilman käyttäjä pystyisi vallan
Kehityksen suunta on selkeä: lisää uusia mainiosti elämään.
ominaisuuksia. Ketterät kehitysmenetelmät ja jatkuvat be-
Jos asiaa kysytään käyttäjiltä itseltään, ta-versiot (perpetual beta) ovat onneksi tuoneet
Viilaa ensin ydin­ niin toivelistalla on yleensä helpompi ja sel- tavan kehittää verkkopalveluita niin, että vain
toiminnot, kehitä sitten keämpi peruskäyttö sekä nopeampi palvelu. välttämätön pyritään rakentamaan kustannuk-
vasta uutta. Luo palvelusi Kehityspanos ohjautuu siis käyttäjän näkökul- set minimoiden ja kehitys tapahtuu etupäässä
kehitykselle tiekartta masta väärään paikkaan. käyttäjien ehdoilla. Suosittelenkin kaikille läm-
toimit­tajasi avustuksella. Mikään tuntemani verkkopalvelu ei ole pimästi hankkimaan verkkopalvelunsa toimitta-
täydellinen. Toisaalta käyttäjille yleensä riittää, jalta, joka tuottaa palvelun pitkän mammuttipro-
että tärkeimmät ydintoiminnot löytyvät ja nii- jektin sijasta pieninä usein kehittyvinä versioina.
den toimivuus on hiottu sujuvaksi. Aina joku Ohjeeni ovatkin hyvin yksinkertaisia: kysy,
ilahtuu lisäominaisuuksista, mutta valtaosal- älä arvaa. Viilaa ensin ydintoiminnot, kehitä
le riittää toimiva ydin. Käsi ylös kaikki, joiden sitten vasta uutta. Luo palvelusi kehitykselle
mielestä Wordissa on jo liikaa toimintoja? tiekartta toimittajasi avustuksella.
Periaatteessa järkevä kehitys on ylätasol-
la yleensä seuraavan kaltainen: 9.2 Analytiikka
• unnista käyttäjän perustarpeet. Älä arvaa,
T
vaan kysy käyttäjiltä. Kuten edellisessä kappaleessa totesin, verk-
• arsi listalta nice-to-have toiminnot ja toteuta
K kopalvelukehitys on muutakin kuin uusien
ydintoiminnot, joita ilman käyttäjä ei voi elää. toimintojen ohjelmoimista. Olemassa olevan
• iilaa ydintoiminnot huippuunsa.
V optimoiminen huippuunsa on paljon helpom-
• ehitä säännöllisesti uusia toiminnallisuuk-
K paa, kun sinulla on käsitys siitä, mitä käyttä-
sia vastaamaan nousevia tarpeita, taklaa- jäsi puuhailevat palvelussasi. Tähän tarvitset
maan esiin nousevia haasteita ja pitämään analytiikkadataa.
kilpailijat takamatkalla. Otetaan esimerkiksi verkkosivusto. Aika
• iilaa uudet toiminnot huippuunsa.
V usein verkkosivustoprojektissa kanavoidaan
• oista kehitysaskeleet, kunnes palvelu täyt-
T paljon energiaa ulkoasuun ja tekstien sisältöön.
tää kaikki tarpeet ja toimii kuin hyvin rasvattu Edellä mainitut asiat ovat toki erittäin tär-
koneisto. keitä, mutta vain pintaraapaisu kokonaisuu-
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 9. Pa lvelu n kehittä mi n e n

33. desta. Tekevätkö käyttäjät haluamiasi asioita tointisi valuu joka tapauksessa enemmän tai
sivuilla? Kuinka moni poistuu suoraan etusivul- vähemmän harakoille. 33
ta? Löytyykö palvelusi hakukoneista relevan-
teilla hakusanoilla? Kaikki tämä on kriittistä 9.3 Hakukoneoptimointi
tietoa, jos haluat ulosmitata projektiin inves-
toimiasi euroja. Hakukoneoptimointi tarkoittaa pieniä parannus-
Sivujen optimoimiseen on monia työkaluja, toimenpiteitä, joiden johdosta palvelu löytyy ha-
joista yksi erittäin toimiva (vieläpä ilmainen) on kukoneista helpommin ja kohdennetummin. Tä-
Google Analytics. Google Analytics kerää auto- ten tämä osa-alue koskee erityisesti julkisessa Vinkki: Tiesitkö, että verk-
maattisesti talteen massiivisen määrän tietoa: internetissä näkyviä verkkopalveluita. Aihe on kopalvelusi sivulatausten
kuka sivuillasi liikkuu, mistä sivuillesi tullaan liian laaja tässä oppaassa kattavasti käsiteltä- nopeus vaikuttaa siihen,
ja mitä siellä tehdään. En keksi montaa syytä, väksi, joten pitäydyn muutamassa perusjutussa. kuinka hyvin sivustosi
miksi Analyticsia ei kannattaisi ottaa käyttöön Yksi perusasia on linkkien selkokielisyys. Se on löytyy hakukoneista?
joka ikisessä julkisessa verkkosivustossa. onneksi asia, joka on enää harvemmin uudem-
Tämän datan analysoinnin avulla on mah- missa palveluissa ongelmana. Asia on helppo
dollista kehittää palvelua niin, että yhä use- tarkistaa. Jos vaikkapa referenssisi löytyvät
ampi käyttäjä suorittaa haluamasi operaation linkistä, joka on muotoa yritys.fi/asiakkaat,
(esimerkiksi yhteydenottopyynnön tai oston niin asia on kunnossa. Jos taas sivun nimi on
verkkokaupasta), yhä harvempi poistuu sivuil- epämääräinen joukko merkkejä, pitäisi linkit
tasi löytämättä etsimäänsä tai yhä useampi ”selkokielistää”.
potentiaalinen asiakas ylipäätään löytää sivus- Toinen huomioitava asia on sivujen raken-
tosi miljoonien muiden joukosta. ne. Hakukoneet pitävät esimerkiksi siitä, että
Varmista siis, että sivustoosi on asen- käytät yhtä pääotsikkoa (H1), useita aliotsikko-
nettu ainakin jokin tiedonkeruuohjelmisto, ke- ja (H2) ja sivuja kuvaavia otsikoita (TITLE). Kan-
rättyä dataa analysoi ammattilainen ja tiedon nattaa myös pitää mielessään, että käyttäjät
perusteella tehdään säännöllisesti korjaavia silmäilevät verkkopalvelun sivuja. Sivujen tulisi
toimenpiteitä. Kääntöpuolena tässä asiassa siis tukea myös silmäilyä. Kuvaileva otsikointi
luonnollisesti on, että ammattilaisen työ ei ole on äärimmäisen tärkeää, jotta käyttäjä löytäi-
ilmaista. si nopeasti silmäilemällä haluamansa.
Toisaalta tuskin verkkosivustoasi on huvin Kolmas asia on sivujen sisältö. Sisällön
vuoksi rakennettu. Todennäköisesti haluaisit olisi hyvä pitää sisällään relevantteja avain-
saada enemmän myyntiyhteydenottoja tai li- sanoja mieluiten niin, että yhtä aihetta käsi-
sää tuoteostoja. Harva enää tekee tuhansien teltäisiin kattavasti aina yhdellä sivulla. Myös
eurojen investointia pelkän imagon parannuk- tekstin pitäisi olla sujuvaa ja oikeinkirjoitet-
sen vuoksi. Sitä paitsi ilman tätä työtä inves- tua, sekin edesauttaa sivustosi löytymistä.
V erkkopa lvelu n a rvioija n pik aopa s | 9. Pa lvelu n kehittä mi n e n