Aleksi Kopponen: Teollisuuden palkansaajat digitalisaatio 30.11.2016
1. Julkisten palveluiden digitalisaatio ja uudet
liiketoimintamahdollisuudet
Julkisen hallinnon ICT-osasto
30.11.2016 Aleksi Kopponen
Uuden työn tehdas
2. Strategiaistunnon linjaukset 26.9.2016
Tietoa kysytään vain kerran
rakentamalla yhteisen tiedon palvelut,
lisätään tiedon yhteiskäyttöä
Maakunta ja Sote uudistuksissa sekä
uudistetaan tiedonhallinnan
yleislainsäädäntöä (HE 5/2017) ja
tarpeen mukaan sektorilainsäädäntöä.
Sähköisen postilaatikon
käyttöönottaminen vuonna 2018.
Huomioidaan palveluiden turvaaminen
niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä
palveluita.
Hyväksytään keväällä 2017 tiekartta
niistä julkisista palveluista, joissa
asiointi tapahtuu lähtökohtaisesti
sähköisesti. (VM)
Paperiarkistojen digitoinnin
toimeenpanon aikataulu. (OKM)
Kustannussäästöpotentiaali
digitalisaatiossa. Tavoite 1 mrd.€.
Kunnat, maakunnat, valtio (VM)
Budjetoitiin liittyvät muutokset, jossa
digitalisaation määrärahat kootaan
yhdelle momentille. (VM)
Nopeita asiakaskokemusta parantavia
ratkaisuja hyödyntäen olemassa
olevia järjestelmiä + D9. (VM)
Sähköinen äänestäminen. (OM)
2
4. Näin Suomi digitalisoituu Kansalainen
YRITYS
1
2
3
• Parasta palvelua on asiointitarpeen poistaminen, sen jälkeen digitaalinen palvelu, joka näyttäytyy yhtenäisenä
käyttäjille.
• Asiakasta rasittavat päällekkäiset ja turhat sisäiset prosessit karsitaan ja ennakoivia palveluja lisätään aina kun
se mahdollista.
• Jos kansalainen ei pysty hoitamaan asiaansa itse, hän voi valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan asian puolestaan
tai hoitaa palvelunsa tuetusti.
• Tarvitaan vielä nykyistä enemmän poikkihallinnollisuutta ja uudenlaisia yhteistyön muotoja eri viranomaisten,
järjestöjen, lähiyhteisöjen ja yritysten kanssa.
• KaPA ja digitalisoinnin periaatteet tukevat toiminnan uudistamista.
Yhtenäisesti palveleva julkinen hallinto
• Tieto kysytään asiakkaalta vain kerran julkisen hallinnon palveluketjua varten.
• Vaikka kaikki tiedot eivät olekaan julkisia, niin ihmisillä on oikeus itseään koskeviin tietoihin.
• Avoimen tiedon avulla kehitetään uusia palveluja ja sovelluksia, lisätään hallinnon läpinäkyvyyttä, ja tehostaan
prosesseja.
• Tietojen käyttökelpoisuuden ratkaisevat sisältö, merkitykset ja ymmärrettävyys. Näiden säilyminen on
varmistettava läpi tiedon elinkaaren ihmisille ja koneille.
Avoimen, oman ja yhteisten tietojen hyödyntäminen
• Julkinen hallinto luo perustan, ekosysteemin, jonka avulla palveluntuottajat voivat toimia tehokkaasti.
• Ekosysteemi käsittää
• poliittisen,
• lainsäädännöllisen,
• toiminnallisen,
• semanttisen
• teknologisen tason.
• Julkisen hallinnon luoman ekosysteemin avulla palvelujen tuottajat sekä julkisella että yksityisellä puolella
pystyvät toimimaan ja kehittämään toimintaansa sekä luoda uutta toimintaa
• Ekosysteemejä luodaan eri tasoilla ja niiden yhteensopivuus on tärkeää
Julkinen hallinto palvelualustana, ekosysteemien mahdollistajana ja puitteiden luojana
5. Näin Suomi digitalisoituu
Kansalainen
YRITYS
OKM: Oppijan
verkkopalvelut, sähköinen
ylioppilaskirjoitus,
oppimisympäristöt ja
digiaineistot
YM: KIRA-digi, ARAn
prosessien digitalisointi,
eLupa/Vahti
STM: Omahoito ja
digitaaliset arvopalvelut
ODA, Virtuaalisairaala,
Omakanta, UNA-hanke,
Biopankit
OM: Demokratiapalvelut,
AIPA,- HAIPA,- ja ROTI-
hankkeet, ulosoton URA
VM: Hankintojen
digitalisointi, tulorekisteri
Katre, tullauksen
kokonaisuudistus, Veron
Valmis-hanke
MMM: Asunto-osakerekisteri,
viljelijätukien ja maaseudun
kehittämistukien digitalisointi,
Sähköinen
puukauppapaikka,
paikkatieto- ja karttapalvelut
VNK: Digitaalinen
valtioneuvosto, Yhteinen
asianhallinta,
Virtuaalityöpöytä,
Hankeikkuna
UM: Digitalisoitu
viisumitoiminta, mobiilit
passipisteet,
perheenyhdistämisen
sähköistäminen
PLM: Varusmiesten palvelut,
Vientivalvonta, Digitaalinen
taistelukenttä
SM: Kenttäjärjestelmä KEJO,
112 App, lupahakemusten
sähköistäminen
TEM: Yrityksen
palvelunäkymä,
Työmarkkinatori-
ekosysteemi, Luvat ja
ilmoitukset, Kemikaalitiedon
digitalisointi
• Parasta palvelua on asiointitarpeen poistaminen, sen jälkeen digitaalinen palvelu, joka näyttäytyy
yhtenäisenä käyttäjille.
• Asiakasta rasittavat päällekkäiset ja turhat sisäiset prosessit karsitaan ja ennakoivia palveluja lisätään
aina kun se mahdollista.
• Jos kansalainen ei pysty hoitamaan asiaansa itse, hän voi valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan asian
puolestaan tai hoitaa palvelunsa tuetusti.
• Tarvitaan vielä nykyistä enemmän poikkihallinnollisuutta ja uudenlaisia yhteistyön muotoja eri
viranomaisten, järjestöjen, lähiyhteisöjen ja yritysten kanssa.
• KaPA ja digitalisoinnin periaatteet tukevat toiminnan uudistamista.
Yhtenäisesti
palveleva julkinen
hallinto
Julkinen hallinto
palvelualustana
Avoimen, oman ja
yhteisten tietojen
hyödyntäminen
6. Näin Suomi digitalisoituu
Kansalainen
YRITYS
OKM: KOSKI, FINTO, KDK/PAS YM: Envibase, Monitor2020,
STM: Kanta, Kansa, OmaKanta,
Isaacus, Genomitietokeskus,
Biopankit, Palveluhakemisto
OM: Semanttinen Finlex,
Sähköisen asioinnin alusta,
Oikeusrekisterikeskuksen
rekisterit
VM: VTJ:n henkilötieto-osuuden
uudistaminen HETI-hanke,
Kuntatieto-ohjelma, Yhteinen
tiedon hallinta-hanke
MMM: Metsätietojen
standardointi,
Kalataloushallinnon avoin data,
avoimen tiedon latauspalvelut,
Kansallinen maastotietokanta-
hanke (KMTK)
UM: AHA-järjestelmät,
paikkariippumaton digitalisoitu
viisumitoiminta: Netvis ja Elvis;
perheenyhdistämisprosessin
sähköistäminen ja
ulkoistuspalvelut: MIGUM
SM: Tietojohtaminen mm.
Migrin älykäs virasto
• Tieto kysytään asiakkaalta vain kerran julkisen hallinnon palveluketjua varten.
• Vaikka kaikki tiedot eivät olekaan julkisia, niin ihmisillä on oikeus itseään koskeviin tietoihin.
• Avoimen tiedon avulla kehitetään uusia palveluja ja sovelluksia, lisätään hallinnon läpinäkyvyyttä, ja
tehostaan prosesseja.
• Tietojen käyttökelpoisuuden ratkaisevat sisältö, merkitykset ja ymmärrettävyys. Näiden säilyminen on
varmistettava läpi tiedon elinkaaren ihmisille ja koneille.
Yhtenäisesti
palveleva julkinen
hallinto
Julkinen hallinto
palvelualustana
Avoimen, oman ja
yhteisten tietojen
hyödyntäminen
7. Näin Suomi digitalisoituu
Kansalainen
YRITYS
VM: KaPA, avoin lähdekoodi,
Digitalisaation johtamisen
toimintamallii, Yhden luukun
malli, Digikunta, Valmis-
hanke, KATRE
OKM: Finonto,
Educloudalliance,
arkistoinnin kehittäminen,
Korkeakoulujen
hakujärjestelmä, Uudet
oppimisympäristöt ja
digitaaliset aineistot
SM: TUVE, yhteneväinen
palveluportaali,
YM: Ympäristöhallinnon
toimintamallityö
STM: Isaacus, OmaKanta,
Kanta, Sote ICT
palvelukeskus,
OM: AIPA, Finlex
MMM: Meta II, Metsään.fi,
Metsävaratiedon ja
kalataloushallinnon
kehittäminen, ASREK,
paikkatiedot, karttapalvelut
VNK: VN yhteiset toiminnot,
VN tilannekuva
UM: Palvelujen ja prosessien
määrittely
PLM: Varusmiesten
informaatiopalvelut,
Puolustushallinnon
digitalisaatioselvitys
TEM: Yrityksen asiakastieto-
ja tapahtumatietovaranto,
Yrityksen palvelunäkymä,
Luvat ja ilmoitukset ja
työmarkkinatori-
ekosysteemi, Alustatalouden
edistäminen
• Julkinen hallinto luo perustan, ekosysteemin, jonka avulla palveluntuottajat voivat toimia tehokkaasti.
• Ekosysteemi käsittää
• poliittisen,
• lainsäädännöllisen,
• toiminnallisen,
• Semanttisen
• teknologisen tason.
• Julkisen hallinnon luoman ekosysteemin avulla palvelujen tuottajat sekä julkisella että yksityisellä
puolella pystyvät toimimaan ja kehittämään toimintaansa sekä luoda uutta toimintaa
• Ekosysteemejä luodaan eri tasoilla ja niiden yhteensopivuus on tärkeää
Yhtenäisesti
palveleva julkinen
hallinto
Julkinen hallinto
palvelualustana
Avoimen, oman ja
yhteisten tietojen
hyödyntäminen
9. DigiNYT-ajatuskehikko, keskeiset uudistukset ja toimintaedellytykset
Kansalainen Viranomainen
Sote MaaS Ekosysteemi x Ekosysteemi y
Yhteiskunnan toimintamallien ja
rakenteiden uudistaminen
Alustatalous ekosysteemien mahdollistajana
Julkisen toimijan rooli
ekosysteemien rakentamisessa
YRITYS
1. Asiakas-
keskeinen
yhteiskunta
2. Voittavien
ekosysteemien
muodostuminen
Suomeen
4. Menestymisen
edellytykset
3. Uusien
asiakaslähtöisten
palvelu-
markkinoiden
mahdollistaminen
Keskeiset läpileikkaavat uudistukset, joilla rakennetaan asiakaslähtöinen ja digitalisoitu
yhteiskunta
• Kasvupalvelukokonaisuus / Kasvun agenda? (TEM), vastuu: Jussi Toppila
• Oppimisanalytiikan palvelumarkkinat (OKM), vastuu: Jarkko Moilanen
• Liikennekaari (LVM), vastuu: Kristiina Pietikäinen
• MaaS, robotisaatio ja massadata (LVM), vastuu: Kristiina Pietikäinen
• SOTE-tieto hyötykäyttöön -strategia (STM), vastuu: Anne Kallio
• Terveysalan kasvustrategia (STM, TEM, OKM), vastuu: Asta Wallenius (TEM)
• Maakunta- ja SOTE-uudistus (STM, TEM, VM), vastuu: Anna-Maija Karjalainen (VM), Maritta
Korhonen (STM)
• Tulevaisuuden kunta (Kunnat, VM), vastuu: Tanja Rantanen (Kuntaliitto)
Keskeiset toimintaedellytykset, joilla rakennetaan asiakaslähtöinen ja digitalisoitu yhteiskunta
• KaPAn täysimääräinen käyttöönotto, vastuu: Janne Viskari (VRK)
• Tiedon hyödyntäminen, Kallela (VM) ja Rastas (LVM)
• Tulorekisteri ja muut kärkihankerahoitetut hankkeet (VM), vastuu: O-P Rissanen,
• Reboot Finland (TEM), vastuu: Tapio Virkkunen
• Laajakaistan toimeenpano-ohjelma (LVM), vastuu: Kristiina Pietikäinen
• Tietoturva kansallisesti (LVM), vastuu: Timo Kievari
• Innovatiiviset hankinnat (TEM), Kirsti Vilen
Yhteiskunnan peruskyvykkyyksien
ja tuotannontekijöiden
vahvistaminen
Tyytyväiset kansalaiset ja yritykset
sekä tehokkaasti toimiva hallinto
10. 1. Asiakas-
keskeinen
yhteiskunta
2. Voittavien
ekosysteemien
muodostuminen
Suomeen
4. Menestymisen
edellytykset
3. Uusien
asiakaslähtöisten
palvelu-
markkinoiden
mahdollistaminen
1. Mitkä ovat
asiakkaiden todelliset
tarpeet?
2. Minkälainen
ekosysteemi
mahdollistaisi
tarpeiden täyttämisen?
3. Millä tavoin
yhteiskunnan tulisi
toimia, jotta
ekosysteemi olisi
mahdollista saavuttaa?
4. Mitä edellytyksiä
uudelle toiminnalle on?
5. Mitä yhteiskunnan
peruskyvykkyyksiä ja
tuotannontekijöitä
vahvistetaan?
6. Mitä yhteiskunnan
toimintamalleja ja
rakenteita uudistetaan?
7. Mikä on julkisen
toimijan rooli
ekosysteemien
rakentamisessa?
8. Tyytyväiset kansalaiset ja
yritykset sekä tehokkaasti toimiva
hallinto Kansalainen Viranomainen
YRITYS
DigiNYT-ajatuskehikko, imuohjaus
11. Digitalisaatio vähentää asiontitarvetta sekä
automatisoi hallintoa
11
Time
Asiointitarve
Sähköinen
asiointi
Kaikki
asiointi Automatisoidut
prosessit
Poistetut
turhat
asioinnit
Perinteinen
asiointi
Kansalaista ja yritystä häiritään
mahdollisimman vähän
Hallinnon prosessit on
digitalisoitu ja entiset prosessit
purettu
13. ”Replacing people” on mahdollista entistä
useammin
• Ihmisen toiminnan peruselementit: Tieto, ennustaminen,
päätöksenteko, toiminta, lopputulos
”Replacing people” muuttaa valtaa ja vastuuta
arvaamattomasti
• Kuka/mikä varmistaa ihmisten perusoikeuksien toteutumisen?
• Keskittyykö valta harvoille vai hajaantuuko ihmisille?
• Miten kansandemokratian vahvistuminen varmistetaan murroksessa?
”Replacing people” muuttaa rekrytoinnin –
ihminen on jatkossa toissijainen valinta
• Ensisijaisesti digitaalisessa palvelussa/hallinnossa tekoäly,
automaatio ja robotiikka ovat ensisijaisia valintoja
Kuvan lähde: http://www.pirawa.web.id/2010/11/relation-in-future-between-human-and.html
Kuvan lähde: http://cha-t.wikispaces.com/Responsibility+for+September,+2012
Kuvan lähde: http://techinfopluz.blogspot.fi/2011/02/robots-and-human-future-world.html
15. Digital Single
Market
Käyttökokemus / käyttöliittymäKonnektorit / APIt / data
Tietovarannot
KaPA luo yhteisen digitaalisen markkinapaikan kansalaisten ja eri alojen
palveluntarjoajien välille
Verkkopalvelut – Suomi.fi / Yrityssuomi.fi
Sähköinen
valtakirja
Palvelutieto-
varanto
Viestinvälitys-
palvelu
Asiointi-
valtuudet,
Katso
Ajanvaraus-
palvelu
Tunnistaminen
Avoindata.fiLiityntäkatalogi
Palvelualusta luo pelisäännöt ja mahdollistaa transaktiot
tarjoajien ja käyttäjien välille
Eurooppalaiset
Palveluntarjoajat
Eurooppalaiset
Käyttäjät
Sähköinen
allekirjoitus
Pelisäännöt
Palveluväylä
Tapahtumalokit ja
analytiikkamoottori
Resurssipooli
Tavoitteena löytää ekosysteemit, joilla menestymisen edellytykset Suomessa
Listataan potentiaaliset ekosysteemit ja niiden menestymisen edellytykset
Tavoitteena ekosysteemin positiivinen kierre
Miten vältetään riistoviljely?
Mitkä ovat keinot, jotka hyödyttävät Suomea globaalissa kilpailussa?
Täytyy koko ajan muistaa, että taho voi tulla ulkomailta ja syödä suomalaisen ekosysteemin
Työ tehdään Suomessa Suomea varten
Globaali tilannekuva pitää olla selvillä
Miten Suomi pärjää globaalisti tämän kuvan näkökulmasta?
TODO: Kimmo Hyrsky laittaa Aleksille bulletit asioista, jotka olisi hallituksen näkökulmasta hyvä olla isossa kuvassa mukana
Tavoitteena löytää ekosysteemit, joilla menestymisen edellytykset Suomessa
Listataan potentiaaliset ekosysteemit ja niiden menestymisen edellytykset
Tavoitteena ekosysteemin positiivinen kierre
Miten vältetään riistoviljely?
Mitkä ovat keinot, jotka hyödyttävät Suomea globaalissa kilpailussa?
Täytyy koko ajan muistaa, että taho voi tulla ulkomailta ja syödä suomalaisen ekosysteemin
Työ tehdään Suomessa Suomea varten
Globaali tilannekuva pitää olla selvillä
Miten Suomi pärjää globaalisti tämän kuvan näkökulmasta?
TODO: Kimmo Hyrsky laittaa Aleksille bulletit asioista, jotka olisi hallituksen näkökulmasta hyvä olla isossa kuvassa mukana