Esitys Matti Vanhasen syntymäpäivillä 4.11.2015

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Professori Sirpa Kurppa,
Luonnonvarakeskus (Luke)
Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Älykäs kiertotalous
Teolliset symbioosit ja pilotoinnit
Lähiruoka ja kiertotalous
kasvavan
kaupunkikeskittämisen häviäjä,
voittaja vai kumppani?

2. © Luonnonvarakeskus
30.11.2015© MTT Agrifood Research Finland 2
Lähiruoka

3. © Luonnonvarakeskus30/11/2015
Reviewing Rural
Developments in
Europe3
Paikallinen / lähiruokatuotanto perinteenä
• riippuvainen paikallista
resursseista
• paikallinen vaihtelu
ilmeistä
• valuma-alue
määrittää
paikalliset
systeemirajat
• maan
viljavuus
määrittää
tuotannon
tason

4. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 4
Perinteinen paikallinen omavaraisuus
• lähes suljettu ravinnekierto
• lähes suljettu biologisten
resurssien ja energian
tuotantojärjestelmä
• vähäinen
resurssien
vaihto
tuotantoal
ueiden
välillä ja
vähäinen
ulkoisten
tuotantopa
nosten
käyttö
Pienvaluma-alueet ja
Itämeren valuma-alue

5. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 5
Lisäarvon tuotanto
keskittyy tuotantoketjun
loppuun!
• luonnon ja osaamisresurssien keskittäminen
• materiaalivirtojen yksisuuntaistaminen
• kasvata ulkoisten tuotantopanosten ja energian
käyttö
• kasvava sivuvirtojen ja keskittyvä
jätteiden tuotanto
• kuljetusintensiteetin ja ulkoisen energian
kasvava käyttö
Maatalouden alueellinen
erikoistuminen….
kasvintuotannon ja
kotieläintuotannon
eriytyminen
Paikallistuotannon siirtyminen keskittyvään
järjestelmään

6. © Luonnonvarakeskus30/11/2015
Reviewing Rural
Developments in
Europe6
Hyödyntämisen suhde luonnon-
sosiaalisen ja taloudelliseen pääomaan
• Luonnon resurssien käyttö rakennetuksi pääomaksi
• Luonnonsuojelualueet
• Kaukana kestävän käytön
näkökulmasta
Ekosysteemi
palvelut
Luonnon aineettomat
(esteettiset) palvelut
Luonnon pääoma
Sosiaalinen pääoma
Rakennettu pääoma
Luonnon resurssit

7. © Luonnonvarakeskus30/11/2015 7
Nollajäte ja hiilineutraalius kiireellinen tavoite!
Lisäarvon tuotanto
tulisi sijoittua
tasaisemmin ja
vuorovaikutteisesti läpi
tuotantoketjun.
Raaka-aineiden
hyödyntämiselle
saatava kilpailua
Päästöt saatava
hallintaan

8. © Luonnonvarakeskus
Ruokavalinnoilla on merkitystä!
• Viimekädessä todellinen, spatiaalinen, sesonkinen ja laadullinen
ruokavalintojemme monipuolisuus on perusta monimuotoisille
tuotantojärjestelmille ja luonnonresurssien käytön monimuotoisuudelle.
8

9. © Luonnonvarakeskus9
Resurssien niukkenemisella on
erilaistamisvaikutus kuluttajien piirissä

10. © Luonnonvarakeskus10
nutrigenomics-epigenomics
Gårdskulla gård
Jyrki Kuikka
Mäntylahdentie 32
Polvijärvi
Saarijärvi
nutriecology
Ihmisen mikrobiologinen elinympäristö
ja sen merkitys on alettu viime vuosina
ymmärtää entistä paremmin

11. © Luonnonvarakeskus
30.11.2015© MTT Agrifood Research Finland 11
Kiertotalous

12. © Luonnonvarakeskus
• Reduce – vähentää käyttöä
• Reuse – uudelleen käyttää
• Revive – elvyttää
• Recycle – kierrättää
• Redefine – tarpeiden uudelleenmääritys
• Re-imagine – uudet käyttömuodot
• Redesign – uudelleen muotoilu
• Replace - korvata
• Rebuild – rakentaa-koostaa uudelleen
• Remanufacture – uudelleen valmistaa
• Regenerate - uustuottaa
• Reform – uudelleen formuloida
• Reorganize – uudelleen järjestää
• Resilient: uusiutuva uusiutumiskykyinen
Kierrätyksen rikas ‘re’- maailma

13. © Luonnonvarakeskus30.11.2015 13
http://www.slideshare.net/janrotmans/finland-sitra-february2013?related=1

14. © Luonnonvarakeskus

15. © Luonnonvarakeskus
University of Surrey
The Product-Life Institute
Walter Stahel

16. © Luonnonvarakeskus
Selling Performance – suorituskyky markkinoilla
• procurement strategy of buying performance instead of goods –
kestävän palvelun osto tavaran sijasta
• selling performance has a strong environmental component because
it internalises the costs of risk and of waste and rewards
sufficiency solutions and systemic solutions -
ulkoisvaikutuksista ja riskeistä huolehtiminen jää myyjän
velvollisuudeksi ja on mukana hinnassa
• PONSSE Performance Packages are designed for improved basic
servicing or updating of forest machines. Performance Packages
can be used to update larger systems on forest machines, such as
the harvester head, crane or base machine, so that they are as good
as new. This helps to maintain the machine’s performance year in
and year out.
• Utility economy versus performance economy

17. © Luonnonvarakeskus
Lähiruoka - kiertotalous
• Ilman rinnakkaiseloa tilanne on pienessä ja kasvavassa
mittakaavassa kestämätön – riskialtis
• Monimuotoisuus ja kiertotalous ovat sidoksissa toisiinsa
sekä tuotannon että kulutuksen tasolla
• Kestävyyden dynamiikka (Holling 1986 )
17 30.11.2015Sirpa Kurppa

18. © Luonnonvarakeskus
Kasvava
kaupunki-
keskittäminen
18 30.11.2015Sirpa Kurppa

19. © Luonnonvarakeskus
Vaihtoehdot:
19 30.11.2015Sirpa Kurppa
Yhteisesti jaettu
kiertotalous
Suurkaupunki-
keskeisyys Taajama-
keskeisyys
Verkosto

20. © Luonnonvarakeskus
Brussels, 3.3.2010
COM(2010) 2020 final
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION EUROPE 2020
A strategy for smart, sustainable and inclusive growth
Europe 2020 puts forward three mutually reinforcing priorities:
• Smart growth: developing an economy based on
knowledge and innovation.
• Sustainable growth: promoting a more resource
efficient, greener and more competitive economy.
• Inclusive growth: fostering a high-employment
economy delivering social and territorial cohesion.
• http://ec.europa.eu/research/bioeconomy/pdf/201202_innovating_sustainable_growth_fi.pdf
2020 30.11.2015Sirpa Kurppa

21. © Luonnonvarakeskus
EU älykkään erikoistumisen
strategia
EU älykkään erikoistumisen strategia (3S
eli Smart Specialization Stretegy)
tavoitteena siirtyä sektoripohjaisesta
kehittämisajattelusta alueelliseen
kokonaisvaltaiseen kehittämisajatteluun.
 liikkeelle paneva voima olisi
löydettävä alueellisista
lähtökohdista ja yrittäjyydestä
 alueellinen yrittäjyys, osaaminen ja
yhteinen näkemys vahvuuksista ja
erityisesti vahvuuksien esiin
nostamisesta sekä uskallus
investoida yhteisten pyrkimysten
toimeenpanoon.
21 30.11.2015Sirpa Kurppa
http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home

22. © Luonnonvarakeskus
Vesi
22 30.11.2015Sirpa Kurppa
• pohjavesien osalta täysi omavaraisuus
• sadanta suurempi kuin haihdunta
• pieni kansallinen vesijalanjälki
(suhteutetaan veden saatavuuteen)
• sateen suhteellisen tasainen jakautuminen
DILEMMA!
• Rehevöitymien
• Pintavesien pilaantuminen
• Lähiruokatuotannon ja
kiertotalouden osalta
näkymä ilmeinen

23. © Luonnonvarakeskus23 30.11.2015Sirpa Kurppa
Puhtaus

24. © Luonnonvarakeskus
Maankäyttö - vihreä infrastruktuuri –
vihreä voimavara
• Vihreä infrastruktuuri on strategisesti
suunniteltu verkosto, jossa on
luonnontilassa olevia alueita, osaksi
luonnontilassa olevia alueita ja muita
ympäristöön liittyviä tekijöitä ja joka on
suunniteltu tuottamaan useita erilaisia
ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan
tässä tarkoituksessa.
• Prosentuaalisessa tarkastelussa
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin
vihreän infrastruktuurin kattavuus on
arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta.
• Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa
Suomelle erinomaisen
mahdollisuuden kehittää kestävää
ruoantuotantoaan kiertotalouden ja
hiilineutraaliuden tavoitteiden
mukaisesti.
24 30.11.2015Sirpa Kurppa

25. © Luonnonvarakeskus
Lähiruuan ja kiertotalouden
kytkentä arktisuuteen
• Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää.
Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen
leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa.
Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen
arktisessa strategiassa. Tässä selvityksessä arktisella
ruuantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60°
pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa
ruuantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen
pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa.
• Pohjoinen sijainti koetaan usein ruuantuotantoa
haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset
olosuhteet voisivat tuoda ruuantuotantoomme?
25 30.11.2015Sirpa Kurppa

26. © Luonnonvarakeskus
Ekologis-teknologis-taloudellinen viitekehys
– eli potentiaalit joita voitaisiin hyödyntää
26 30.11.2015Sirpa Kurppa

27. © Luonnonvarakeskus
Biotalouden perustuotantoon liittyvä tarvelähtöisyys
Biotuotannon perustason tilanne
• Raaka-ainetuotannon tulosennusteet ja
kannattavuus erittäin huono
• Kilpailukyky vallitsevassa kontekstissa (EU-
globaali) huono
• Raaka-ainetuotannon toimijarakenne
hajanainen ja vaikutusvalta huono
• Biotalousalan perusyrittäjyyden houkutte-
levuus huono mutta koulutustaso hyvä
• Biotalouden raaka-ainetuotannon vaikutus
ympäristöön kriittinen
• Tuotantopanosten hinta ”joustaa vain
ylöspäin” – tuotantopanosten kustannukset
energia ja ravinteet, vaikuttavat ratkaisevasti
kilpailukykyyn - pääosa niihin kulutetusta
rahasta valuu alueen ja Suomen
ulkopuolelle
• Sivubiomassoja syntyy melko paljon
• Kiertotalousvaatimusten toteuttaminen
erittäin moniulotteista
• Biotalouden perusraaka-ainetuotannon
likviditeetti huono
Biotalouden tuotteiden kysyntätason
tilanne
• ”Halpuuttaminen” on yleistrendi
• Biotalouden tuotteiden lisäarvo rakentuu
erijalostusvaiheiden myötä ja voimakas
lisäarvon kasvu hyväksytään
• Alkuperäismateriaalinen arvostus ja
arvotus heikko – raaka-aineiden käytön
resurssitehokkuus on huono – sivuvirtojen
hinta erittäin alhainen
• Biotalouspohjaisten kierrätykseen tulevien
materiasalien arvotus miinusmerkkinen – siis
niiden käsittelystä joudutaan maksamaan
• Arvo kasvaa materiaalihierarkian mukaisesti
ja siinä innovatiiviset jalostusketjun
asiakasläheiset innovatiiviset toimijat
keräävät nettohyödyn
• Tavalliselle kansalle kierrätyksen arvo
näkyy vain lopputuotteiden kautta
27 30.11.2015Sirpa Kurppa

28. © Luonnonvarakeskus
To
28 30.11.2015Sirpa Kurppa
Toteutuuko hallittu romahdus?

29. © Luonnonvarakeskus
Mikä muutos täytyy saada aikaan
Missä ?
1.Biotalouden perusraaka-aineiden
arvo täytyy saada nousemaan
2.Resurssitehokkuus ylös –
ympäristövaikutukset alas sekä
perusraaka-aineiden että erityisesti
sivuraaka-aineiden osalta
3.Tuotantopanosten ostoille
ratkaisevia säästöjä kierrätettyjen
tuotantopanosten ja oman
energiatuotannon kautta – samalla
korjaa myös alue- ja kansantalouden
tasetta
4.Toimijarakenne vahvaksi ja
houkuttelevuus ylös!
5.Biotuotteiden arvon julkisuuskuva
ylös ja markkinoita ulos
6.Yhteistyö matkailuun liittyvän
palvelutoiminnan kanssa win-win
periaatteen mukaiseksi
Millä tavoin ?
1.Biotaloustuotteiden jalostusketjujen
välille tulee saada kilpailua –
vaihtoehtoisia jalostusmuotoja täytyy
löytää ja niihin liittyvät prosessit laittaa
pystyyn – tarvitaan investointeja ja
osaamista
2.Perus- ja sivuvirtojen
jalostusprosessien kehittäminen
kustannustehokkaiksi (myös
ympäristöulkoisvaikutusten osalta
3.Kierrätysjärjestelmien vaihtoehdot
on selvitettävä tarkoin ja otettava myös
talousriskien hallinta (likviditeettikato)
huomioon – investointeja ja osaamista
4.Yhteistyörakenteiden ja osaamisen
nopea kehittäminen ”hands on” eli
hyvin konkreettisella tasolla
5.Tuotteiden arvon yhteiskehittäminen
asiakkaan kanssa
29 30.11.2015Sirpa Kurppa

30. © Luonnonvarakeskus

31. © Luonnonvarakeskus31 30.11.2015Sirpa Kurppa

32. © Luonnonvarakeskus32 30.11.2015Sirpa Kurppa
http://www.facilitationarena.com/dynaaminen-fasilitointi

33. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
30.11.201533
Sirpa.kurppa@luke.fi

34. © Luonnonvarakeskus34 30.11.2015