Esitelmässä luodaan yleiskatsaus SOTE-uudistukseen, sen arkkitehtuuriin ja haasteisiin. Esille tuodaan myös keskeiset kehitystrendit, jotka on otettava huomioon kun varsinaisia palveluja uudistetaan.
4. Rakenteellisia haasteita
• Maakunnallisen järjestäjän ja tuottajan roolit
• Tilaaja-tuottaja-mallin soveltaminen
• Kilpailu ja kilpailuttaminen
• Palveluketjujen integraatio: eri toimijoiden yhteistyö ja
verkostoituminen
• Asiakkaan valinnanvapaus, valintakyky ja valinnan
mahdollisuudet
• Johtamistaidot ja johtamismallit
5. ”Toiminnallinen integraatio”
• Tavoitteena kustannusvaikuttavat selkeät
palvelukokonaisuudet
• Vaikuttavuuden määrittely ja mittaaminen
• Hyvinvointiarvon luominen ja laatu
• Kustannuslaskenta (toimintolaskenta,
vaihtoehtoiskustannukset)
• Tuotteistaminen: palvelujen ja
palvelukokonaisuuksien määrittely
• Sosiaalipalveluiden ja terveydenhoidon kytkös
6. Kehityssuuntia
• Sote-uudistusta on tehty rakenteellisesta ja
taloudellisesta lähtökohdasta
• Jatkossa on otettava huomioon muutokset:
• Järjestelmäkeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen
• Sairauden hoidosta toimintakyvyn kehittämiseen
• Digitalisaation avaamat mahdollisuudet järjestelmän
ohjauksessa ja palveluissa
7. Ihmiskeskeinen yhteiskunta
• Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä
• Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena kansalaisena ja
toimijana
• Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja vahvistaa
heidän toimintavalmiuksiaan
• Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri tahoille
PPP-kumppanuuden merkeissä (Public-Private-
People)
• Palvelujen tuottaminen yhdessä asiakkaisen kanssa
(co-production)
10. Asiakas
Palvelu-
henkilökunta
Front office
(Internet)
A
B C
Back office
tietojärjestelmä
Palvelujärjestelmän arkkitehtuuri =
henkilökunta + tietojärjestelmät
A = henkilökohtainen palvelu
B = itsepalvelu
C = etäpalvelu (B + C)
A.Hautamäki & K. Osanen (toim.): Yliopisto palvelu-
innovaatioiden kehittäjänä. 2011.