Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.

1. HAJAUTUNUT YHTEISTYÖ JA
YHTEISÖLLISEN TYÖKULTTUURIN
ERI MUODOT
Miia Kosonen
KTT, tutkija, kouluttaja
Twitter: MiiaKosonen
Syyskuu 2014

2. Hajautunut yhteistyö
”Technology has its most
profound effect when it alters
the ways in which people come
together and communicate.”
- Peter Kollock & Marc Smith: Communities in
Cyberspace (1999)
”Communities already exist.
Instead, think about how you
can help that community do
what it wants to do.”
- Mark Zuckerberg

3. Hajautunut asiantuntijuus
 Osaaminen ja asiantuntemus ei ole enää
yksilön tai organisaation vaan verkostojen
ominaisuus!
 Painopisteen muuttuminen: verkosto- ja
yhteistyötaidot, kyky olla
vuorovaikutuksessa, keskustella, oppia ja
luoda uutta tietoa ajasta, paikasta ja
virallisesta statuksesta riippumatta
 Sosiotekninen ajattelu: ihmiset ja
viestintäteknologia rinnakkain, ei toinen
toisen kustannuksella

4. Avoin, verkottunut, aktiivinen oppiminen
Ongelmien
määrittely
Oppiminen
Vuorovaikutus
Ratkaisujen
tunnistaminen
Arviointi,
hyödyntäminen,
uusien ongelmien
tunnistaminen
Reflektointi
Lähtökohdat,
tavoitteet, osallistujien
roolit, motivointi
Monikanavainen
sisältöjen jakaminen,
keskustelu, iterointi,
konfliktien käsittely
Palaute, visualisointi,
kiteyttäminen

5. Hajautuneen yhteistyön muotoja
Monimutkaiset
tehtävät
=kompleksinen
verkosto ja
vuorovaikutus-suhteet
Yksinkertaiset
tehtävät
Konsortiot,
”eliittiryhmät”
Osallistujat
ennalta valittu
Parvet ja parvityö
Tilapäiset
online-ryhmät
Avoin,
itseohjautuva
Virtuaalitiimit
Online-yhteisöt
Mass collaboration

6. Parvet

7. Parvet
 ”Ryhmä, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen -
esimerkiksi idean, ongelman tai projektin - ympärille
osaamisen ja kiinnostuksen perusteella” (Janne Ruohisto, Intunex Oy, 2014)
 Tilapäinen yhteisö, hajautuu ongelman ratkettua
 Teknologiavälitteisyyden aste vaihtelee
 Erona ”perinteisiin” tiimeihin itseohjautuvuus ja tietoisempi
diversiteetti; irrottautuminen virallisista
organisaatiorooleista

8. Parvet
• Tekijät – haluavat ratkaista ongelman ja
osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn
• Avustajat – mukana pienemmällä
panostuksella, ei välttämättä aikaa
• Seuraajat – kiinnostuneita aiheesta ja
haluavat oppia, mutta eivät osallistu
itse.

9. http://tehokastietoyhteiskunta.fi/projekti/10

10. Pohdinta
Millaista on hyvä
parvijohtaminen?
Mitä onnistuminen vaatii
1) parven kokoonkutsujalta
2) osallistujilta?

11. Online-yhteisöt

12. Online-yhteisöt
 Pysyvämpi sosiaalinen rakenne, jonka
jäseniä yhdistää tietty intressi
 Vuorovaikutus jatkuvaa, kokemus
jäsenyydestä – yhteisöllisyyden tunne
 Muodostuu tietty ”sosiaalinen koodi”,
suhdeverkosto, normit, käytännöt ja kieli,
joka ei avaudu ulkopuolisille
 Yhteistyön näkökulmasta esim. kuluttaja- ja
harrastusyhteisöt ja user co-creation: uudet
ideat, tuoteparannukset, tuotteiden tai
palveluiden suunnittelu, testaus, arviointi

13. Online-yhteisöt
JOKAISELLA YHTEISÖLLÄ ON SOSIAALINEN VERKOSTO, MUTTA
JOKAINEN VERKOSTO EI OLE AUTOMAATTISESTI YHTEISÖ.
1. Profiilin perustaminen vs. 1. Profiilin perustaminen
2. Verkoston luominen 2. Osallistuminen
3. Sisällön jakelu 3. Kokemus yhteisöllisyydestä;
suhteet, identiteetti,
luottamus, normit
Sosiaalisen median verkostoprofiileja voi luoda kymmenittäin, mutta
yhdellä ihmisellä ei voi olla kuin muutama aktiivinen yhteisöjäsenyys –
enintään 5-7.

14. Verkosto vai yhteisö?
pitkäaikainen
Fokusoitu online-yhteisö,
esim. vertaistukifoorumit,
harrastusryhmät
Formaali pitkäkestoinen yhteisö,
esim. työyhteisön Yammer,
opiskelijavuosikurssin Fb-ryhmä
Hajautuneet
asiantuntijaverkostot, esim.
Sometu –ryhmä, #seoppi,
#finnedchat
Sosiaaliset verkostopalvelut,
esim. Facebook, LinkedIn
löyhä tiivis
Formaali lyhytkestoinen yhteisö,
esim. kurssin verkkoympäristö
lyhytaikainen
Fokusoitu kontekstisidonnainen
yhteisö, esim. parvet,
asiantuntijaryhmän Twitter-keskustelu
tietystä teemasta
Kontekstisidonnaiset ryhmät,
esim. seminaarien Twitter-feed,
tapahtumat ja kampanjat,
#kutsumua, #jaajotain
Satunnaiset
ryhmäkeskustelut, esim.
reaaliaikainen chat
Muokattu lähteestä http://slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-yhteisllisyys-5350399, Harto Pönkä (2012)

15. Esimerkki löyhästä kontekstisidonnaisesta ryhmästä: reaaliaikainen keskustelu
Sosiaalinen intranet –seminaarista 8.5.2014

16. Esimerkki hajautuneesta, pitkäaikaisemmasta asiantuntijaverkostosta Twitterissä, kts. myös
http://sometu.ning.com

17. Esimerkki formaalista pitkäkestoisesta yhteisöstä: organisaatio jakaa ja koostaa tietoa, rakentaa
imagoa ja lujittaa asiakassuhteita sosiaalista mediaa hyödyntäen, http://tietotyomaa.meteoriitti.com

18. Esimerkki formaalista lyhytaikaisesta yhteisöstä: wiki-tietopankki osana täydennyskoulutussarjaa,
http://someoppi.wikispaces.com

19. Online-yhteisöt
Aito yhteisö voi
syntyä vain
osallistujien
tarpeista, ei johdon
mahtikäskyllä!

20. Osallistujien tarpeet ja motivaatio
Information
Relationship
building
Social identity
Self-expression
Helping Others
Status and influence
Belonginess
Enjoyment
access to valuable information
learning opportunities
problem co-solving
forming productive relationships
networking
self-awareness of membership
demonstrating ability to solve problems
altruism
being gratified by providing valuable ideas/solutions
recognition by the firm, e.g. jurys rating content
recognition by the community, e.g. peer rating
sense of attachment to the 1) community
2) brand or 3) set of tasks
fun and playfulness
flow experience
Täydennetty lähteestä Porter, C.E. et al. (2011): How to foster and sustain engagement in virtual communities.
California Management Review, 53(4), 80-110.

21. Osallistumisen tasot
tekijät
osallistujat
opportunistit
lurkkaajat
Jakavat ja yhdistelevät tietoa,
tuottavat uusia ratkaisuja
Jakavat tietoa, kommentoivat
Pyytävät apua itselleen
Vain seurailevat
Ei-aktiiviset tilit nukkujat
1 %
9-19 %
80-90 %

22. Online-yhteisön peruselementit
IHMISET
Persoonallisuus
Motivaatio
Koettu yhteisöllisyys
Jäsenyyden elinkaari
Vahvat vs. heikot sidokset
JAETTU INTRESSI
Sosiaaliset suhteet
Informaation jakaminen
Kokemusten vaihtaminen ja tuen saaminen
VUOROVAIKUTUS
Normit
Luottamus
Sitoutuminen
Jaetut merkitykset
Yhteinen kieli
VIESTINTÄKANAVAT
Kaikille avoin vs. rajattu tai kahdenvälinen
viestintä
Yksi vs. monta kanavaa

23. Yhteisömanageri = kapellimestari, joka
fasilitoi ja ohjaa yhteisön toimintaa

24. Hyvä yhteisömanageri on…
Helposti
lähestyttävä,
empaattinen
Online-yhteisön
fasilitointi ja
aktivoiminen
Ulospäin
suuntautunut
Vahva viestijä
Omistautunut
Intohimoinen
Organisointikykyinen Valmentaja, coach,
mahdollistaja
Arviointikykyinen
Analytiikkaosaaja
www.somemonitor.com, mashable.com/2013/01/27/community-manager-qualities/, #cmadFI, http://cmad.fi

25. Yhteisöllisyys
Odotukset
yhteisöä
kohtaan
Toimiminen
osana
yhteisöä
Yhteisöllisyyden
tunne
- Jäsenyyden kokemus
- Identifioituminen ryhmään
- Vaikuttamisen tunne
- Sulautumisen kokemukset, ’flow’
- Kokemus tuen saamisesta
- Kokemus merkityksellisistä suhteista
Millaisia hyötyjä
yhteisössä
toimiminen tarjoaa?
Mihin tarpeisiin
yhteisö vastaa?
Miten osallistun ja
millainen on roolini
yhteisössä?
Suositukset
(word-of-mouth)
Brandi-uskollisuus
Yhteisö-uskollisuus

26. Sosiaalinen identiteetti
• Ihmiset määrittelevät itseään ja muita erilaisten ryhmäjäsenyyksien
kautta – identiteetit pohjimmiltaan aina sosiaalisia!
• Sitoutumisen ja luottamuksen ohella tärkeimpiä voimia, joka pitää
online-yhteisöjä koossa ja määrittää vuorovaikutuksen laatua
• Me-henki ja oman sisäryhmän suosiminen edesauttaa ryhmän
tavoitteiden saavuttamista
• Vrt. koulun liikuntatunnit ja ”jako kahteen”
• Mistä johtuu, että ryhmäidentiteetti muodostuu näissä tilanteissa
silmänräpäyksessä?
• Mitä hajautuneet yhteisöt ja parvet voisivat oppia tästä?
(Tajfel, 1979; Tajfel & Turner, 1986)

27. Online-yhteisöllisyyden rakentaminen
• Pysyvyys
• Selkeys
• Toimintavarmuus
• Muutokset pienin
askelin
• Läpinäkyvyys
• Jaettu ymmärrys
• Yhteiset tapahtumat
• Reilu peli
• Konflikteihin puuttuminen
• Palaute
• Nopea reagointi
• Tarinallisuus, ei
pelkkää
”faktatykitystä”
• Erottuvuus, selkeä identiteetti
• Yhteinen symbolijärjestelmä
• Yhteiset intressit
• Jäsenyyden vaihe
Jäsenet Tuki
Luottamus Rutiinit

28. Mass collaboration & crowdsourcing

29. Mass collaboration
 Suuri joukko ihmisiä työskentelee tietyn tavoitteen eteen
ilman hierarkista ohjausta
 Huomattavasti laajempi kuin virtuaalitiimi tai parvi,
kasvottomampi kuin online-yhteisö – identiteetti ei
ratkaise, vaan työn jälki ja yhteiset normit
 Klassinen esimerkki Wikipedia
 Myös laajat, avoimet joukkoistamishankkeet, jossa
osallistujat työskentelevät kukin tahollaan tietyn tehtävän
tai ongelman ratkaisemiseksi

30. ”Tutkimukset ovat osoittaneet, että joukkojen viisaus toimii. Jos tietyt
ehdot täyttyvät, joukko maallikoita on monissa asioissa osoittautunut
viisaammaksi kuin koulutetut asiantuntijat. Nämä ehdot ovat, että a)
joukon jäsenillä on oltava jotakin perustietoa kyseessä olevasta asiasta,
b) joukon jäsenet tulevat mahdollisimman erilaisista taustoista ja c)
joukon jäsenet saavat toimia itsenäisesti.
Tutkimuksissa maallikkojen ryhmät ovat arvioineet asiantuntijoita
tarkemmin, kuinka paljon lasipurkissa on karkkeja tai kuinka paljon ja
mitä tuotteita yritys X tulee myymään määrätyllä ajanjaksolla. Mitä
monipuolisempi valikoima yhteisössä on päitä, sitä monipuolisemmin
niissä on tietoja ja taitoja, joista kaikki hyötyvät.”
Jani Kaaro, HS.fi 7.1.2013
Crowdsourcing

31. Crowdsourcing
Talkoistaminen, joukkoistaminen, joukkovoiman hyödyntäminen
• Ei tietty yhteistyömuoto, vaan periaate ja johtamismalli, jota
voidaan soveltaa erilaisissa ongelmaratkaisutilanteissa
• Useita toteutusvaihtoehtoja:
 Avoimena tai valiten ennakkoon asiantuntijat, joille ongelma
osoitetaan
 Kilpailullinen tai yhteistyöhön perustuva
 Oma toteutus tai välittäjää hyödyntäen
• Riskeinä ”information stickiness”, haasteet osallistamisessa,
ideoiden toteuttamiskelpoisuus ja arvioinnin työläys
Afuah, A. & Tucci, C.L. (2012). Crowdsourcing As a Solution to Distant Search. Academy of Management
Review, Vol. 37, No. 3, pp. 355-375.

32. Crowdsourcing ja yhteistyömuodot
Monimutkaiset
tehtävät
Yksinkertaiset
tehtävät
Konsortiot,
”eliittiryhmät”
Osallistujat
ennalta valittu
Parvet ja parvityö
Avoin,
itseohjautuva
Virtuaalitiimit
Mass collaboration
Online-yhteisöt
Tilapäiset
online-ryhmät

33. Joukkoistamismalleja
Oma alusta
Kilpailu
InnoCentive
SAPiens
Bombardier YouRail
IBM Innovation Jam Kickstarter
Tapahtuma
Yhteisö
Välittäjä
Dell IdeaStorm GrabCAD

34. Kosonen M. (2014) http://tohtorilletoita.wordpress.com/2014/09/13/open-collaboration-and-crowdsourcing-compromised-
my-solutions-vs-our-solutions/

35. Lopuksi

36. Tavoitteellinen yhteistyö for realists
Me-henki, luottamus ja sitoutuminen
kuulostavat kauniilta, mutta yksinään
ne eivät johda mihinkään – ne voivat
päinvastoin saada aikaan tilanteen,
jossa vastuuta siirrellään
loputtomiin eikä kukaan tee mitään.

37. Tavoitteellinen yhteistyö for realists
Itsensä
johtaminen
Yhteistyön
johtaminen
• 3P’s:
priorisointi,
perspiraatio,
perslihakset
• ajanhallinta
• Realistinen tavoite
• Suunnan näyttäminen
• Kannustava palaute
• Saavutusten konkretisointi
• Kiertävä johtajuus

38. Kokemus on paras opettaja
”Tässä maassa on tekijöitä, jotka eivät neuvo
sivusta muita, vaan hyppäävät itse mukaan.
Kokeilevat. Ottavat selvää. Tutkivat. Yhdessä
toisten kanssa. Suomalainen koulu ja
opettajuus muuttuu vääjäämättä.”
Anne Rongas, kehityspäällikkö, Suomen e-oppimiskeskus ry.
http://opeblogi.blogspot.fi/2014/09/vaaralliset-ideat-ihastuttavat.html