Todella tiivis paketti pienen yhdistyksen kirjanpidosta. Puuttuuko jotain olennaista - anna palautetta!

1. Yhdistyksen kirjanpito ja talous
Vesa Linja-aho
16. kesäkuuta 2011
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

2. Kirjanpito
Pakollista kaikille yhteisöille ja elinkeinotoiminnan
harjoittajille (oy, ky, ay, ry, tmi. . . ). Yksityishenkilöiltä ei
vaadita kirjanpidon pitämistä.
Ainoastaan ammatinharjoittaja saa pitää yksinkertaista
kirjanpitoa. Muilta vaaditaan kaksinkertaisen kirjanpidon
tekemistä.1
1
Joskus käytetään myös termejä yhdenkertainen kirjanpito ja
kahdenkertainen kirjanpito.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

3. Yksinkertainen kirjanpito
Tässä ei ole mitään vaikeaa: tulot (+) ja menot (-)
lasketaan yhteen, jolloin saadaan toiminnan tulos.
Nro Pvm Selite Summa
1 1.3.2011 Myyty konsultointia 1000,00
2 7.4.2011 Ostettu kannettava tietokone -700,00
3 30.11.2011 Puhelinlasku -50,00
Tulos 250,00
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

4. Kaksinkertainen kirjanpito
Yksinkertainen kirjanpito ei kerro, kuinka paljon rahaa
kirjanpitovelvollisella on, eikä myöskään mitään veloista,
saatavista ja omaisuudesta.
Kaksinkertaisessa kirjanpito kannattaa ajatella
tietokantajärjestelmänä, jossa rahasummia kirjataan eri
kenttiin.
Näitä kenttiä kutsutaan tileiksi. Ei mitään tekemistä
pankkitilin kanssa (paitsi että pankkitilikin on tili
kirjanpidossa).
Kaksinkertaisessa kirjanpidossa jokainen tapahtuma
kirjataan kahdelle eri tilille, toiselle plusmerkkisenä ja
toiselle miinusmerkkisenä.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

5. Yksinkertainen esimerkki kaksinkertaisesta
kirjanpidosta
Perustetaan uusi yhdistys
Otetaan 2000 euron laina pankista.
Kerätään 1000 euron edestä jäsenmaksuja.
Järjestetään tapahtuma, jossa kuluu 70 euroa.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

6. Yksinkertainen esimerkki kaksinkertaisesta
kirjanpidosta
Pankkitili, tilikauden tulostili sekä velkatili ovat tasetilejä, muut
ovat tulostilejä. Tulostilien loppusaldot lasketaan tuloslaskelmassa
yhteen, jolloin saadaan tilikauden tulos.
Pankkitili Jäs.maksut Tapaht.kulut Tilik.tulos Velat
D K D K D K D K D K
2000 2000
1000 1000
70 70
2930 1000 70 2000
1000 70 930
2930 930 2000
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

7. Tilitapahtumien kirjaamisen termistöä
Yhtä tilille tehtyä kirjausta kutsutaan vienniksi.
Kun kaksinkertainen kirjanpito kehitettiin 1400-luvun
Italiassa, ei silloin vielä tunnettu plus- ja miinusmerkkejä.
Siksi termistöön on vakiintunut termit debet (+) ja kredit
(-).
Käytetään myös termejä per ja an. Esimerkiksi edellisen
esimerkin ensimmäinen vienti voidaan lausua per
Pankkitili and Velat. Tai D Pankkitili / K Velat.
Jos kirjanpidon tekee excelillä, kannattaa debetistä ja
kreditistä höpinä jättää pois, ja käyttää plus- ja
miinusmerkkisiä vientejä.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

8. Edellinen esimerkki ilman erillisiä D & K
-sarakkeita
Pankkitili Jäs.maksut Tapaht.kulut Tilik.tulos Velat
2000 -2000
1000 -1000
-70 70
2930 -1000 70 -2000
1000 -70 -930
2930 -930 -2000
Jokaiselta riviltä lasketun summan tulee olla nolla. Jos näin ei ole,
jotain on sählätty!
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

9. Tuloslaskelma
Jäsenmaksut 1000
Tapahtumakakulut -70
Tilikauden ylijäämä 930
Tuloslaskelmassa näkyvät tulostilien loppusaldot. Näin saadaan
kuva tuloista ja menoista.
Rahoitustapahtumat, eli rahan siirtely pankkitilin ja
käteiskassan välillä, tai rahan lainaaminen sisään tai ulos ei
näy tuloslaskelmassa.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

10. Tase
Vastaavaa
Vaihtuvat vastaavat
Pankkitili 2930
Vastaavaa yhteensä 2930
Vastattavaa
Oma pääoma
Tilikauden ylijäämä 930
Vieras pääoma
Velat 2000
Vastattavaa yhteensä 2930
Jos vastaavaa- ja vastattavaa-puolen loppusaldot eivät ole
samat, jossain on sössitty.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

11. Mitä tase kertoo
Tase kertoo kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman.
Vastaavaa -puoli kertoo, mihin rahat on laitettu
(pankkiin, vai ovatko ne saamisina tai onko niillä ostettu
kalustoa ym.)
Vastattavaa -puoli kertoo, mistä rahat on saatu (onko ne
tienattu itse vai lainattu muualta?).
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

12. Yhdistyksen taloushallintoa koskevat tärkeimmät
säännökset
Yhdistyslaki
Kirjanpitolaki
Kirjanpitoasetus
Tuloverolaki
Työsopimuslaki
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

13. Aatteellisen yhteisön tuloslaskelmakaava
Varsinainen toiminta
1. Tuotot
2. Kulut
Satunnaiset erät
a) Henkilöstökulut
10. Satunnaiset tuotot
b) Poistot
11. Satunnaiset kulut
c) Muut kulut
12. Yleisavustukset
3. Tuotto-/Kulujäämä
13. Tilikauden tulos
Varainhankinta
14. Tilinpäätössiirrot
4. Tuotot
a) Poistoeron muutos
5. Kulut
b) Vapaaehtoisten
6. Tuotto-/Kulujäämä
varausten muutos
Sijoitus- ja
15. Tilikauden ylijäämä
rahoitustoiminta
(alijäämä)
7. Tuotot
8. Kulut
9. Tuotto-/Kulujäämä
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

14. Pienen kirjanpitovelvollisen tasekaava
Vastattavaa
A Oma pääoma
1. Osake-, osuus- tai muu
Vastaavaa vastaava pääoma
A Pysyvät vastaavat 2. Ylikurssirahasto
1. Aineettomat hyödykkeet 3. Arvonkorotusrahasto
2. Aineelliset hyödykkeet 4. Käyvän arvon rahasto
3. Sijoitukset 5. Muut rahastot
B Vaihtuvat vastaavat 6. Edellisten tilikausien
1. Vaihto-omaisuus voitto (tappio)
2. Saamiset; lyhyt- ja 7. Tilikauden voitto
pitkäaikaiset erikseen (tappio)
3. Rahoitusarvopaperit B Tilinpäätössiirtojen
4. Rahat ja pankkisaamiset kertymä
C Pakolliset varaukset
D Vieras pääoma; lyhyt- ja
pitkäaikainen erikseen
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

15. Oikeat ja riittävät tiedot
Kirjanpitolaki: "Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta".
Harva pieni yhdistys noudattaa pilkuntarkasti jokikistä
vaatimusta, jota periaatteessa pitäisi noudattaa.
Esimerkiksi kuinka monella yhdistyksellä on sidottu
tasekirja (veikkaus: alle kymmenellä prosentilla)?
Käytännössä pienen harrastusyhdistyksen kirjanpidon
tarkoitus on:
Kertoa riittävällä tarkkuudella, paljonko rahaa on, mistä
sitä saadaan ja mihin sitä kuluu.
Ehkäistä väärinkäytöksiä (= rahan pistämistä omaan
taskuun).
Keitä varten kirjanpito tehdään: jäsenet, rahoittajat ja
verottaja.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

16. Suoriteperusteinen vai maksuperusteinen?
Kirjanpidon voi tehdä joko maksuperusteisesti tai
suoriteperusteisesti.
Maksuperusteisuus tarkoittaa, että kirjanpitoon tehdään merkintä
vasta, kun rahaa siirrellään. Esimerkiksi jos tilataan yhdistykselle
kuoropaidat, niin lasku maksetaan ja kirjataan kirjanpitoon.
Suoriteperusteisuus tarkoittaa, että tapahtuma kirjataan
kirjanpitoon sillä hetkellä, kun maksuvelvoite syntyy (tai tavara
vastaanotetaan). Esimerkiksi kuoropaidat kirjataan velaksi heti, kun
ne saapuvat, ja jäsenmaksu kirjataan saataviksi heti, kun
jäsenmaksulasku lähetetään.
Tilikauden vaihteessa tulee merkittävän suuret erät oikaista
suoriteperusteisiksi.
Pienissä yhdistyksissä on usein kätevämpää käyttää
maksuperusteisuutta (→ vähemmän tapahtumia kirjanpitoon).
Tällöin pitää muuten huolehtia, että saatavat tulee perittyä ja velat
maksettua.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

17. Menojen jaksottaminen
Pienissä yhdistyksissä tämä tulee harvemmin vastaan.
Jos yhdistys, jonka vuosibudjetti on tavallisesti muutaman
tuhannen euron luokkaa, investoi 10000 euron hintaiseen
äänentoistojärjestelmään, antaisi tilinpäätös väärän kuvan
yhdistyksen taloustilanteesta, jos yhdistyksen tulos olisi
10000 euroa alijäämäinen.
Koska äänentoistolaitejärjestelmän voidaan olettaa
toimivan (esimerkiksi) 10 vuotta, voidaan meno jaksottaa
niin, että 10000 euron hankintameno jaksotetaan
tasaisesti seuraavalle 10 vuodelle.
10000 euron hankintameno kirjataan (aktivoidaan) ensin
taseeseen, ja seuraavan 10 vuoden ajan tehdään
vuosittainen 1000 euron poisto hankintamenosta.
Pikkuhankintoja ei kannata aktivoida taseeseen — siitä
on vain päänvaivaa, muttei mitään hyötyä!
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

18. Vaatimukset tositteelle (KPL 5 §)
Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun
tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Jos peruskirjanpidosta
ei ilmene eikä muutoinkaan ole selvää, miten liiketapahtuma on
kirjattu, tositteessa on oltava merkintä käytetyistä tileistä.
Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu
tuotannontekijä ja tulotositteesta luovutettu suorite.
Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen
luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen tai sen liitteen
avulla taikka muutoin.
Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on
mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen
tai muun vastaavan antama.
Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa
tositetta, kirjaus tulee todentaa kirjanpitovelvollisen itsensä
laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

19. Yleisiä virheitä pienen yhdistyksen kirjanpidossa
Kaikenlaista pikkusälää aktivoidaan taseeseen.
Käytetään kökköä kirjanpito-ohjelmaa tai tökeröä
Excel-viritelmää, jota seuraava taloudenhoitaja ei osaa
käyttää.
Haaskataan aikaa ja vaivaa jonkun pienen virheen
selvittämiseen (esimerkiksi jos käteiskassasta puuttuu
vitonen).
Rakennetaan monimutkaisia viritelmiä, jotka jäävät oman
onnensa nojaan, jos taloudenhoitajalla on kiire.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

20. Palkan tai työkorvauksen maksaminen
Olennainen asia: muodostuuko työsuhde vai ei.
Jos työsuhdetta ei muodostu, yhdistys toimittaa
ainoastaan ennakonpidätyksen.
Jos työsuhde muodostuu, tulee maksaa myös
sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut.
Jos teetettyjä työpäiviä on enemmän kuin 12 vuodessa,
tulee yhdistyksen ottaa tapaturma- ja
työttömyysvakuutus.
Se, että yhdistyksissä usein maksetaan pimeitä palkkioita, ei
tee asiasta laillista.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

21. Palkkaa vai työkorvausta?
Työsuhteen tunnusmerkit (työsopimuslaki)
"Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla
työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat
henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän
johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta
vastaan."
Käytännössä "johdon tai valvonnan alaisena" on usein
rajanvetäjänä. Esimerkiksi tilintarkastaja, luennon pitäjä
tai musiikkiesityksen esittäjä tai muu näihin rinnastettava
"pikkukeikka" ei täytä työsuhteen tunnusmerkkejä.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

22. Palkanmaksuun liittyvät ilmoitukset ja maksut
Suosittelen: palkka.fi
Jos ei makseta palkkaa, vaan ainoastaan esim.
kilometrikorvaukset, tulisi nekin ilmoittaa verottajalle.
Tämä usein unohtuu yhdistyksissä. Ilmoitusvelvollisuuden
taustalla on verottajan halu valvoa, ettei
kilometrikorvauksia, päivärahoja ym. laskuteta väärin
perustein.
Jos jotain korvataan kuitteja vastaan (esimerkiksi
junalippuja), ei sitä tarvitse ilmoittaa.
Ennakonpidätykset ja mahdolliset sosiaaliturvamaksut
tulee tilittää ja ilmoittaa verottajalle palkanmaksua
seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä.
Vuoden aikana maksetuista palkoista ja työkorvauksista
on tehtävä vuosi-ilmoitus verottajalle seuraavan
tammikuun loppuun mennessä.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

23. Yhdistyksen verotus lyhyesti
1990-luvulla verottaja ei käytännössä kiinnittänyt
huomiota pieniin yhdistyksiin.
Hämärämiehet huomasivat tämän. Kertomuksia on
monenlaisia: toisessa ääripäässä ovat ammattirikolliset,
toisessa taas tapaukset, jossa "Esan ja Pertsan
hupiyhdistys"teki muuttokeikkoja ja kävi rahoilla
etelänmatkoilla.
Jos yhdistyksellä on verotettavaa tuloa, tulee veroilmoitus
antaa. Samoin, jos verottaja lähettää
veroilmoituskaavakkeen, tulee veroilmoitus antaa.
Yleensä verottaja haluaa veroilmoituksen, jos yhdistys on
maksanut palkkoja.
Suositeltavaa luettavaa: yhdistyksen veroilmoituslomake
ja lomakkeen täyttöohje.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

24. Yhdistyksen verotus lyhyesti
"Yleishyödyllinen yhteisö"(jollaiseksi harrastusyhdistykset
käytännössä aina lasketaan), on vapautettu mm.
lahjaverosta ja perintöverosta.
Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen
elinkeinotulosta. Esimerkiksi, jos yhdistys pitää
nakkikioskia, niin tuotosta joutuu maksamaan 26 %
tuloveron (ja lisäksi arvonlisäveron, jos liikevaihto on yli
8500 euroa vuodessa).
Tuloverolaissa on erikseen määritelty, millaista toimintaa
ei pidetä elinkeinotulona.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

25. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä
1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista,
myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista,
tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä
edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-,
myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa;
2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi
palvelevista julkaisuista saatua tuloa;
3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten
hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä
saatua tuloa;
4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa,
vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa
huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai
opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai
tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa;
5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous

26. Mistä apua ja lisätietoa?
Finlex: Yhdistyslaki, kirjanpitolaki, kirjanpitoasetus,
tuloverolaki, laki elinkeinotulon verottamisesta.
Vero.fi: Verottaja vastaa kysymyksiin maksutta.
Suosittelen käyttämään kirjallista palvelua
http://www.vero.fi/fi-FI/palaute, niin ei tarvitse
tyytyä tyytyä virkailijan puhelimessa hätäisesti heittämään
arvaukseen.
Varo: verottaja neuvoo joskus väärin (ja yleensä
verovelvollisen vahingoksi).
Kirja: Samuli ja Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön
talous, kirjapito ja verotus.
Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous