2. 2
Uskohyväntekemiseeniskulauseen alla evankelis-luterilaisen
kirkon seurakuntien seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet ja
kirkkovaltuuston jäsenet valitaan jäsenvaalilla neljäksi vuodeksi
syksyllä 2014. Kirkon jäsen on 16-vuotiaana äänioikeutettu ja
18-vuotiaana vaalikelpoinen ehdokkaaksi
siinä seurakunnassa, jossa hän asuu.
Sosialidemokraatit haluavat kutsua kirkkoon kuuluvia jäseniään
mukaan kirkon toimintaan ja vaikuttamaan sekä paikallisesti että
laajemmin kirkon piirissä. Nyt valittavat luottamushenkilöt ovat
maallikkoäänioikeutettuja seuraavissa hiippakuntavaltuusto- ja
kirkolliskokousedustajavaalissa, joten paikallisilla valinnoilla
vaikutetaan välillisesti myös koko kirkon linjaan ja uudistumiseen.
Sosialidemokraattisetehdokkaattoimivatkirkossasenpuolesta,että
- kukaan ei jää yksin
- heikoimmista huolehditaan
- kaikki ovat kutsuttuja yhdenvertaisina seurakuntalaisina
Tule mukaan
rakentamaan
yhteisvastuun
kirkkoa!
3. ME
SOSIALIDEMOKRAATIT
AJATTELEMME
KIRKON ARVOTEHTÄVÄSTÄ
SIVU 4
KIRKON TEHTÄVÄSTÄ HYVINVOINTIVALTIOSSA
SIVU 5
KIRKON KANSAINVÄLISESTÄ TEHTÄVÄSTÄ
SIVU 5
KIRKON KULTTUURITEHTÄVÄSTÄ
SIVU 6
SEURAKUNTIEN VIESTINNÄSTÄ
SIVU 6
SEURAKUNNAN JA KUNNAN YHTEISTYÖSTÄ
SIVU 7
KIRKON KERHOTOIMINNASTA
SIVU 7
MAAHANMUUTOSTA
SIVU 8
VASTUUSTA LUOMAKUNNASTA
SIVU 8
TYÖELÄMÄSTÄ
SIVU 9
KIRKON HALLINNOSTA
SIVU 10
1.
2.
3.
4.
8.
9.
10.
5.
6.
7.
11.
4. KIRKON
ARVOTEHTÄVÄSTÄ
1”SUOMEN EVANKELIS-
LUTERILAINEN KIRKKO
ON KANSANKIRKKO,
JONKA KESKEINEN
TEHTÄVÄ ON
HENGELLINEN
TEHTÄVÄ.”
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
on kansankirkko, jonka keskeinen
tehtävä on hengellinen tehtävä. Siinä
työssä jumalanpalvelusten, julistus- ja
kasvatustyön rinnalla merkittävä ase-
ma on myös kirkollisilla toimituksilla:
kasteella ja konfirmaatiolla.
Kirkko auttaa ja tukee kaikkia ihmisiä
niissä elämänpiireissä, joissa he luonnostaan ovat. Kirkon oma keskei-
nen arvo, jonka se tuo yhä kovenevan kilpailun maailmaan, on armo.
Sen vastaanottamisesta nousee sekä toisten että myös
itsensä armahtaminen.
Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaista pelastusta sen
kansalaisille tarjotaan ja millaista he etsivät. Me torjumme uskonnon
käyttämisen ihmisten alistamiseen, hallitsemiseen
ja taloudelliseen hyväksikäyttöön.
Meille kirkko on armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuu-
den, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä.
4
5. 2Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa heikoista huolehtiminen on
ensi sijassa julkisen vallan velvollisuus. Kirkon diakonialle on taattava
mahdollisuudet huolehtia niistä, joita yhteiskunnan turvaverkot eivät
kulloisessakin tilanteessa tavoita.
Seurakuntien käytännön apu auttaa monia kaikkein heikoimmassa
asemassa olevia. Yksinäisyys ja juurettomuus ovat kipeitä asioita.
Surun ja vastoinkäymisten kohdatessa ketään lohdutusta kaipaavaa ei
jätetä yksin.
5
KIRKON TEHTÄVÄSTÄ
HYVINVOINTIVALTIOSSA
Jokaisen seurakunnan tulee toteuttaa kansainvälistä tehtäväänsä
evankeliumia levittämällä, tasavertaisia mahdollisuuksia edistämällä ja
rauhaa rakentamalla.
3 KIRKON
KANSAINVÄLISESTÄ
TEHTÄVÄSTÄ
6. KIRKON
KULTTUURITEHTÄVÄSTÄ
4Seurakunnat ovat tärkeitä kulttuurivaikuttajia alueellaan. Ilman nii-
den panosta suomalainen kulttuurielämä on paljon köyhempi. Val-
tiovallan tulee huolehtia siitä, että seurakunnilla on riittävät resurssit
lainsäädännön niiltä edellyttämien kulttuuritehtävien hoitamiseen:
mm. kulttuurihistorialliset rakennukset, hautaus- ja
hautausmaakulttuuri.
6
SEURAKUNTIEN
VIESTINNÄSTÄ
5Viestinnän on helpotettava seurakuntalaisten mukaan tuloa, hou-
kuteltava ylittämään seurakunnan matala kynnys. Avoin hallinto
edellyttää, että seurakuntalaiset saavat tietoa valmistelussa olevista
päätöksistä niin aikaisin, että he voivat niihin vaikuttaa. Jokaisen on
tunnettava olevansa tervetullut seurakunnan vapaaehtoistyöhön.
Maallikoilla on seurakunnassa tärkeä rooli. Kirkko on lähimmäisen
palvelija ja hyvän tekijä. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia.
7. SEURAKUNNAN
JA KUNNAN
YHTEISTYÖSTÄ6
Seurakuntien ja kuntien tulee olla ennakkoluulottomasti avoimia
yhteistyölle. Olennaista on yhteistyö koulujen kanssa sekä
sosiaalitoimessa.
7
KIRKON
KERHOTOIMINNASTA
7Kirkon kerho- ja nuorisotoiminta on osa suomalaista kirkollista
kulttuuria. Pyhäkoulut, lasten- ja nuorten kerhot ja partiotoiminnan
tukeminen ovat arvokas osa kirkon kasvatustyötä. Tämä työ tarvit-
see vahvan tuen jatkossakin.
8. MAAHANMUUTOSTA
8Maahanmuutto on rikkaus. Se lisää yhteiskuntamme monimuotoi-
suutta ja uskonnon merkitystä yhteiskunnassa. Seurakuntien tulee
olla avoimia maahanmuuttajille. Seurakunnat ovat hyviä yhteisöjä
ystävyyssuhteiden rakentamiseen.
Maahanmuuttajille on oltava oikeus tutustua suomalaiseen perin-
teeseen ja myös suomalaiseen uskonnollisuuteen. Seurakunnilla on
erinomaiset mahdollisuudet edistää paikallistasolla
uskontojen välistä keskustelua.
8
VASTUUSTA
LUOMAKUNNASTA
9Jokaisen seurakunnan tulee hakea kirkon ympäristödiplomia
ja pitää sen velvoitteista
kiinni. Energian kulutusta on vähennettävä sekä korjauksin että
kiinteistökantaa vähentämällä. Uusiutuvan energian käyttö
on asetettava ensisijalle.
9. TYÖELÄMÄSTÄ
10Seurakuntien tulee pyrkiä työl-
listämään vaikeasti työllistyviä.
Mahdollisuuksia sosiaalisten
yritysten käyttöön on hyödyn-
nettävä. Seurakuntien tulee
kantaa vastuuta nuorisotakuun
toteutumisesta.
Työnsä vuoksi yrittäjien ja epä-
säännöllistä työtä tekevien ei
ole aina helppoa olla mukana
seurakunnan normaalissa toi-
minnassa. Tämä tulee huomioi-
da toimintojen suunnittelussa.
Seurakunnat ovat monialaisia työpaikkoja ja niissä työn kehittämi-
seen ja työilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota. Kirkon julkisoikeu-
dellinen asema on seurakunnan työntekijöiden kannalta
turvaava tekijä.
Motivoituneet ja työssä jaksavat työntekijät välittävät kirkon sano-
maa ympäröivään yhteiskuntaan.
9
”TYÖNSÄ VUOKSI
YRITTÄJIEN JA
EPÄSÄÄNNÖLLISTÄ
TYÖTÄ TEKEVIEN EI OLE
AINA HELPPOA OLLA
MUKANA SEURAKUNNAN
NORMAALISSA
TOIMINNASSA. TÄMÄ TULEE
HUOMIOIDA TOIMINTOJEN
SUUNNITTELUSSA.”
10. KIRKON
HALLINNOSTA
11Nopean muutoksena maailmassa
nuorten näkökannat ovat arvok-
kaita päätöksenteossa. Niille on
annettava tilaa.
Seurakuntien hallinnon tulee
olla seurakuntalaisten toimin-
nan mahdollistaja. Seurakunnan
omistajuus kuuluu seurakun-
talaisille. Niinpä maallikkojen
merkitystä on edelleen edistet-
tävä: maallikko kirkko/seurakuntaneuvoston puheenjohtajana ja
kirkkoherran valitseminen kansanäänestyksellä on oltava ensisijai-
nen käytäntö. Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksiä on
helpotettava.
Käynnissä oleva seurakuntien rakenneuudistus toteutuessaan lisää
kirkon riippumattomuutta kuntarakenteesta. Se myös antaa seu-
rakunnille kirkossakäyntialueina hyvät mahdollisuudet vahvistaa
paikallisidentiteettiä ja lähidemokratiaa.
SDP - hyvän tekijöiden kansankirkollinen ääni
10
Ulkoasu ja taitto: Anneli Velho 5.5.2014
”SEURAKUNTIEN
HALLINNON TULEE OLLA
SEURAKUNTALAISTEN
TOIMINNAN
MAHDOLLISTAJA.
SEURAKUNNAN
OMISTAJUUS KUULUU
SEURAKUNTALAISILLE.”
11. 11
SEURAKUNTAVAALIT 2014
TULE MUKAAN RAKENTAMAAN
YHTEISVASTUUN KIRKKOA!
Vaalien tärkeät päivämäärät
31.5. Kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto valitsee
vaalilautakunnan 31.5.2014 mennessä.
1.8. Mennessä on pidettävä vaalilautakunnan ensimmäinen
kokous. Suositus on, että työ aloitettaisiin kuitenkin jo ennen
kesälomakautta.
15.9. Liity kirkkoon 15.9.2014 mennessä, jotta voit asettua
ehdolle seurakuntavaaleissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2014 klo
16.00.
9.11. Kun täytät 16 vuotta viimeistään 9.11.2014, sinulla on
äänioikeus seurakuntavaaleissa.
9.11. Kun täytät 18 vuotta viimeistään 9.11.2014, voit asettua
ehdolle seurakuntavaaleissa.
Ennakkoäänestys ma–pe 27.–31.10.2014
Vaalipäivä su 9.11.2014