Jokaisella meistä on erilaisia sisäisen tietämisen tapoja, joita voi älykkäästi hyödyntää päättelyn tukena. Oleellista on kehittää omaa havainnointi- ja erottelukykyään, jotta oppii huomaamaan arvokkaan tiedon.

1. Procom
29.9.2015
Asta
Raami,
PhD

2. Intui&o
on
joukko
&etämisen
tapoja.
Tietyissä
&lanteissa
ja
oikein
käyte5ynä
ne
ovat
ylivertaisia
pää5elyyn
verra5una.
Intui&on
sijaan
voisimme
puhua
laajennetusta
älykkyydestä.

3. Tietoinen
pää5ely
5-­‐10%
Intui9o
90-­‐95%
Sisältää
erilaisia
prosesseja
kuten:
hahmontunnistusta,
asiantun9ja9edon
sanatonta
hyödyntämistä,
suoraa
9etämistä,
vaistoja,
automaa9ota
ja
assosiaa9oita

6. Talon
ostaminen
vaa9i
n.
6,6
miljardin
bi9n
prosessoin9a,
mikä
veisi
9etoiselta
pääKelyltä
noin
4
vuoKa.
(Dijksterhuis,
Aarts
&
Smith
2005)

7. Intui&o
on
ylivertainen
kun…
Tietoa
on
liikaa
Tietoa
on
liian
vähän
Samanaikainen
&edollinen
yli–
ja
alikuorma
AikakriiCsyys

8. Esimerkki
-­‐
Kuka
Pelastaa
Henkesi?
Amatööri
EksperC
Amatöörit
Eksper&t
Au5ajat
Arvioijat
5+
v.
5+
v.
pää5ely
intui&o

9. Kahneman:
Intui9o
toimii
sil9
“Intuitiosta
tulee
suuri
osa
päätöstemme
virheistä,
mutta
niin
myös
suuri
osa
oikeista
päätöksistä.
“
“Tietoinen
järkeily
ei
myöskään
ole
rationaalisuuden
timantti.
Se
on
kyvyiltään
rajallista,
kuten
ovat
myös
sen
tietovarannot.”
“Ajatteluamme
ja
tekojamme
ohjaa
ensisijaisesti
intuitio
ja
se
on
pääosin
oikeassa.”

10. Mitä
ajaKelua
tarvitaan
NYT?
Millaista
aja5elua
tarvitaan
NYT?
G.P.
Hodgkinson
and
I.
Clarke,
2007,
‘Exploring
the
cogni9ve
significance
of
organiza9onal
strategizing:
A
dual-­‐process
framework
and
research
agenda,’
Human
Rela;ons,
60,
243-­‐255.
AnalyyCnen
AnalyyCnen
Intui&ivinen
Intui&ivinen
Fakta-­‐
orientoitunut
(ei
metsää
puilta)
Isoa
kuvaa
ymmärtävä
(vain
isot
linjat)
Vähän
aja5elua:
reak9ivinen
tuuliviiri
Nyt
pyrimme
Nyt
tarve5a
+
+
–
–
Laajenne5u
älykkyys:
koko
kuva
+
ymmärrys

11. Monimutkaiset
ongelmat
Nykyisestä
laajenne.u
paradigma
Emme
osaa
kuvitella
Uusi
orastava
paradigma
Emme
osaa
kuvitella
Intui&o
laajentaa
ratkaisuavaruu.a
Nykyinen
Rajoi.unut
paradigma
Nykyinen
paradigma
määri.ää
ongelman
Määritys
rajaa
ratkaisuavaruuden
Intui<o
johda.aa
uuteen
paradigmaan
Intui<o
tuo.aa
uusia
ratkaisuja

12. Intui&o-­‐sanaa
käytetään
kuvaamaan…
Tiedon
eri
muotoja
(mm.
alitajuinen
9eto,
vaisto,
kehollinen
9eto,
itsen
ulkopuolelta
tuleva)
Erilaisia
prosesseja
(mm.
tunnepohjainen
toiminta,
automaa9o,
ei-­‐sanallinen
ais9minen)
Erilaisia
lopputuloksia
(mm.
oivallus,
tunne,
sanoma,
visio,
suora
9eto)

13. Intui9o
voi
tarkoiKaa
erilaisia
prosesseja,
erilaista
9etoa
Asiantun&juus
Alitajunnan
;etopankki
Hahmontunnistus
Arki-­‐intui&o
Assosiaa;ot
Fiilikset
Radikaali
visionäärisyys
Itsensä
kanssa
työskentely
Ykseys
kohteen
kanssa
Suora
&etäminen
Ylitajunta
VastaanoEaminen

14. Älykkäät
heuris9ikat
(Gigerenzer)
1.
Peukalosäännöt:
hyödyllinen
intui9o
2.
Nopeu5avat
päätöksentekoa
3.
Pitävät
toiminnallisena
4.
Yksinkertainen
usein
oikeampi
Epävarmuus?
Intui&o
voi5aa!
Gerd
Gigerenzer

15. Heureka!
-­‐kokemukset
Linus
Pauling
Hideki
Yukawa

16. Aikaansa
edellä
oleva
visionääri
Barbara
McClintock

17. “Ensimmäinen
intui;ivinen
havainto,
siitä
on
lyhyt
matka
flow-­‐;laan.
Aika
ja
paikka
katoaa.”
“Ylävatsan
pallean
möykky.”
“Pala
kurkussa.”
“EEä
painais
rintalastan
alapuolelta.”
“Kuin
ruudusta
tulisi
energiakenEä
itsen
ja
ruudun
välille.”
“Kahdesta
mielestä
tulee
yksi.
Molemmat
kuulee
melodian
pääsään
etenevän
samalla
tavalla.”
“Kuin
virtalähde-­‐ero
tunteessa.
Kun
intui;on
tulee
itsestä
se
tuntuu
omassa
sydämessä,
muEa
tämä
tuntuu
kuin
se
säteilisi
itseen
ulkopuolelta.”
Suuni5elijoiden
kuvauksia
omasta
prosessista

18. Suuni5elijoiden
kuvauksia
omasta
prosessista
“Tunne
joka
heräEää
eri
ajatuksia
kuin
muut
tapahtumat.”
“Kuin
katsoisi
bussin
ikkunasta
ulos
ja
maisema
kulkee.
Ja
vaikka
bussi
ei
pysähdy
niin
itse
pysähtyy
johonkin
kohtaan,
johonkin
kuvaan.”
“Vaikka
virtaa,
niin
pysähtyy
johonkin
mihin
kiinniEää
huomiota.”
“Tunnetasolla
pysähtyy
johonkin.”
”Tunne
joka
heräEää
eri
ajatuksia
kuin
muut
tapahtumat.”
“Voi
alkaa
itseä
vaikka
nauraEaa.
Teen
vähän
aikaa
jotain
muuta,
siEen
tunnistan
taas
’itkeEämisen’.”
“Ei
kun
mä
itken
aina.
Vaikka
sen
hyväksyy
niin
kyllä
se
oudolta
näyEää.
Tietokoneen
äärellä
varsinkin
on
hassua.”
“Tuntuu
hassulta
eEä
leikkaa
yksikseen
jossain
ja
siEen
alkaa
itkeEää.”

19. Intui9on
kokemuksia
suunniKelijoilla
”Mäkään
en
pysty
sanomaan
[miten
sanallistaa
intui;o].
Kun
panen
katseen
kauas
niin
näen
sen…
Pidin
itsestään
selvänä
eEä
kaikki
näkee,
vaan
eipäs
näekään,
kun
aloin
puhua
rakenteista.
Näen
ne
väreinä,
muotoina,
niitä
vois
muovailla,
piirtää
par;tuureiksi
–
näen
elämänkin
sellaisena.
Se
tulee
etukäteen
–
voiko
olla
teoksellakin
aura
–
se
on
sen
tyyppinen.
Tiedän
mitä
missäkin
pitää
olla,
ja
lähden
etsimään
niitä
asioita.
Unityönä
tulee
isojakin
asioita.
Tärkeää
on
ensimmäinen
fiilis
joka
tulee.
On
asialle
herkkä,
ei
lähde
manipulaa;osta
vaan
sitoutuu
emo;onaalises;.”
–
Design-­‐opeEaja

20. tunne
tunne
oikeasta
suunnasta
tai
lupaavuudesta
tunne epämukavuudesta
ajatusten välissä
pää tötteröllä
tietynlaiset kylmät väreet
kananlihalla
sisäinen varmuuden tunne
ympäristö vahvistaa asian useaan kertaan
sydän tietää
selkeys
kuin sytyttäisi valot huoneeseen
kirkas tuikahtava tähti
pieni sininen tähti
ohuita neuloja päänahkaan
tunteiden täydellinen puute
pieni ääni pään sisällä

21. Intui9on
kehiKäminen
vaikeissa
ongelmissa
ei
pääEelevä
äly
riitä
kehollinen
;eto
yhteisöllinen
oppiminen
jaeEu
asiantun;juus
”itsen
lukeminen”
ilo
mahdoEomat
tavoiEeet
lupaavuus
;etoisuus
rohkeus
uusien
kaukaisten
mahdollisuuksien
näkeminen
oivallus
pelkojen
vapaut-­‐
taminen
ryhmäintui;o
tuntemus
alitajunnan
”esteet”
vibat
itsen
laajentaminen
jakaminen
yhdessä
tekeminen
sanallistaminen
mielikuvitus
yhteistyö
idut

22. Laajennetun
aja5elun
käy5ö
Tiedon
kerääminen
ympäriltä
Tiedon
kerääminen
intui&on
ja
itsen
kauKa.
Ra9onaalisen
pääKelyn
o5aminen
mukaan
päätöksenteon
loppuvaiheessa
Lähteet
mm.
Nobelis<en
tutkimus:
Keller,
1983;
Larsson,
2002;
Shavinina,
2003,
2009.
Intui<otutkimus:
Monsay,
1997;
Boucouvalas,
1997;
Glöckner
&
WiKermann,
2010.
Intui<on
case-­‐tutkimukset:
Davis-­‐Floyd
&
Davis,
1997;
Raami
&
al.,
2008
Miten
tehdä
parempia
päätöksiä
nopeammin?
+
analysoin9
mm.
Exel,
nelikenKä,
painoarvot,
trendit
Ra9onaalisuuden
harha
–
intui9o
vaiku.aa
muEa
sitä
ei
tunnisteta,
eroteta
vinoumista
eikä
osata
hyödyntää

23. Sisäisen
löytäminen
Ulkoa
tukeminen
”Päälleliimatut”
työkalut
Ideoiden
generoin;,
analysoin;,
näkökulmien
lisääminen
ja
arvioin;
esim.
brainstorming,
six
hats,
ideaboksit,
lumipalloefek9,
kuvien
käyKö
jne.
Luovuuden
mekanismien
tukeminen
Intui;on
;etoinen
käyEö
ja
oman
asiantun;juuden
yliEäminen,
esim.
hahmontunnistus,
alitajunnan
hyödyntäminen,
hiljaiset
signaalit,
9edon
merkityksen
arvioin9,
suora
9etäminen
jne.
Miten
lisätä
radikaalia
innovoin&a?
Lähteet
mm.
Nobelis<en
tutkimus:
Keller,
1983;
Larsson,
2002;Shavinina,
2003,
2009.
Bisnestutkimus:
Crossan
&
al,
1999,
2011;
Dane
&
PraK,
2007,
2009;
Dane
&
al.,
2012;
Day,
2006
;
Mabey
&
Finch,
2008.
Intui<otutkimus:
Monsay
1997;
Raami
&
Mielonen,
2011;
Raami,
2013,
2014

24. Itsen
kanssa
työskentely
Ongelman
kanssa
työskentely
mm.
lisä9edon
hankinta,
aineiston
luokiKelu,
datan
analysoin9,
pääKelyn
tehostaminen,
laskeminen
jne.
mm.
intui9on
kauKa
9edon
hakeminen,
sisäinen
työskentely,
oman
fokuksen
siirtäminen,
heikot
signaalit
tai
ryhmäintui<on
hyödyntäminen
Miten
ratkaista
yhä
vaikeampia
ongelmia?
Lähteet
mm.
Nobelis<en
tutkimus:
Keller,
1983;
Larsson,
2002;
Shavinina,
2003,
2009.
Intui<otutkimus:
Monsay,
1997;
Boucouvalas,
1997;
Glöckner
&
WiKermann,
2010.
Intui<on
case-­‐tutkimukset:
Davis-­‐Floyd
&
Davis,
1997;
Raami
&
al.,
2008,
Raami
2014

25. Intuition kehitysmalli
©
Asta
Raami,
Samu
MIelonen

26. Intui9on
kehiKäminen
[Raami,
2015]

27. asta.raami@gmail.com

28. References
1/2
• Agor,
W.
H.
(1989).
Intui;on
in
Organiza;ons:
Leading
and
Managing
Produc;vely.
Newbury
Park,
Calif.:
Sage
Publica9ons.
• Bas9ck,
T.
(2003).
Intui;on:
Evalua;ng
the
construct
and
its
impact
on
crea;ve
thinking
[Hardcover]
[2003]
(Author)
Tony
Bas;ck.
Stoneman
&
Lang.
• Boucouvalas,
M.
(1997).
Intui9on:
The
Concept
and
the
Experience.
In
R.
Davis-­‐Floyd
&
P.
S.
Arvidson
(Eds.),
Intui;on:
The
Inside
Story:
Interdisciplinary
Perspec;ves
(pp.
3–18).
New
York:
Routledge.
• Bunge,
M.
A.
(1962).
Intui;on
and
science.
Englewood
Cliffs,
N.J:
Pren9ce-­‐Hall.
• Crossan,
M.
M.,
Lane,
H.
W.,
&
White,
R.
E.
(1999).
An
Organiza9onal
Learning
Framework:
From
Intui9on
to
Ins9tu9on.
The
Academy
of
Management
Review,
24(3),
522.
• Crossan,
M.
M.,
Maurer,
C.
C.,
&
White,
R.
E.
(2011).
Reflec9ons
on
The
2009
AMR
Decade
Award:
Do
We
Have
A
Theory
of
Organiza9onal
Learning?
Academy
of
Management
Review,
36(3),
446–460.
• Dane,
E.,
&
PraK,
M.
(2007).
Exploring
Intui9on
and
its
Role
in
Managerial
Decision
Making.
The
Academy
of
Management
Review
ARCHIVE,
32(1),
33–54.
• Dane,
E.,
&
PraK,
M.
G.
(2009).
Conceptualizing
and
Measuring
Intui9on:
A
Review
of
Recent
Trends.
In
Interna;onal
Review
of
Industrial
and
Organiza;onal
Psychology
(Vol.
24,
pp.
1–40).
Wiley.
• Dane,
E.,
Rockmann,
K.
W.,
&
PraK,
M.
G.
(2012).
When
should
I
trust
my
gut?
Linking
domain
exper9se
to
intui9ve
decision-­‐
making
effec9veness.
Organiza;onal
Behavior
and
Human
Decision
Processes,
119(2),
187–194.
Davis-­‐Floyd,
R.,
&
Davis,
E.
(1997).
Intuion
as
Authora9ve
Knowledge
in
Midwifery
and
Homebirth.
In
Looking
intuit:
A
Phenomenological
Explora;on
of
Intui;on
and
AEen;on
(pp.
145–176).
New
York:
Routledge.
• Day,
G.
S.
(2006).
Peripheral
vision:
detec;ng
the
weak
signals
that
will
make
or
break
your
company.
Boston,
Mass:
Harvard
Business
School.
• Dijksterhuis,
A.,
Aarts,
H.,
&
Smith,
P.
K.
(2005).
The
Power
of
the
Subliminal:
On
Subliminal
Persuasion
and
Other
Poten9al
Applica9ons.
In
R.
R.
Hassin,
J.
S.
Uleman,
&
J.
A.
Bargh
(Eds.),
The
new
unconscious
(pp.
77–106).
New
York,
NY,
US:
Oxford
University
Press.
• Dunne,
B.
(1997).
Subjec9vity
and
Intui9on
in
the
Scien9fic
Method.
In
R.
Davis-­‐Floyd
&
P.
S.
Arvidson
(Eds.),
Intui;on:
The
Inside
Story:
Interdisciplinary
Perspec;ves
(pp.
121–128).
New
York:
Routledge.
• Fischbein,
E.
(1987).
Intui;on
in
Science
and
Mathema;cs:
An
Educa;onal
Approach.
Dordrecht:
D.
Reidel.
• Gigerenzer,
G.
(2007).
Gut
Feelings:
The
Intelligence
of
the
Unconscious.
New
York:
Viking.
• Glöckner,
A.,
&
WiKeman,
C.
(2010).
Founda9ons
for
tracing
intui9on:
Models,
findings,
categoriza9ons.
In
A.
Glöckner
&
C.
WiKeman
(Eds.),
Founda;ons
for
tracing
intui;on:
Challenges
and
methods
(pp.
1–23).
Hove,
East
Sussex,
New
York,
NY:
Psychology
Press
&
Routledge.

29. • Kahneman,
D.
(2011).
Thinking,
fast
and
slow
(1st
ed.).
New
York:
Farrar,
Straus
and
Giroux.
• Kahneman,
D.,
&
Tversky,
A.
(1982).
Judgment
under
uncertainty:
Heuris9cs
and
biases.
In
D.
Kahneman
&
A.
Tversky
(Eds.),
Judgment
Under
Uncertainty:
Heuris;cs
and
Biases
(pp.
3–22).
Cambridge:
Cambridge
University
Press.
• Keller,
E.
F.
(1983).
A
feeling
for
the
organism:
the
life
and
work
of
Barbara
McClintock.
San
Francisco:
W.H.
Freeman.
• Klein,
G.
(2004).
The
Power
of
Intui;on:
How
to
Use
Your
Gut
Feelings
to
Make
BeEer
Decisions
at
Work.
Crown
Business.
• Larsson,
U.
(2001).
Cultures
of
crea;vity:
the
centennial
exhibi;on
of
the
Nobel
prize.
Canton,
MA:
Science
History
Publ.
• Mabey,
C.,
&
Finch,
T.
(2008).
Management
&
Leadership
Development.
Sage
s,
Paperback.
• Mielonen,
S.,
&
Raami,
A.
(2011,
May
1).
Kouluissa
tulisi
opeKaa
intui9on
käyKöä.
Helsingin
Sanomat,
p.
A2.
Helsinki.
• Mielonen,
S.,
Raami,
A.,
Keinänen,
M.,
&
Rouhiainen,
L.
(2009).
Designer’s
Highly
Personal
Experiences
of
Intui9on
-­‐
Modeling
for
Developing
Intui9on.
In
IASDR
2009
Proceedings,
18-­‐22
September
2009.
Seoul:
COEX.
• Monsay,
E.
H.
(1997).
Intui9on
in
the
Development
of
Scien9fic
Theory
and
Prac9ce.
In
R.
Davis-­‐Floyd
&
P.
S.
Arvidson
(Eds.),
Intui;on:
The
Inside
Story:
Interdisciplinary
Perspec;ves
(pp.
103–120).
New
York:
Routledge.
• Raami,
A.
(forthcoming
2015).
Intui;on
Unleashed.
Doctoral
disserta9on,
Aalto
University.
• Raami,
A.
(2013).
Experiences
on
Developing
Intui9ve
Thinking
among
University-­‐level
Teachers.
In
Proceedings
of
the
Interna;onal
Conference
2013
of
the
Design
Research
Society
Special
Interest
Group
on
Experien;al
Knowledge
(pp.
345–
357).
Loughborough
University
,
UK.
Raami,
A.,
Celen,
R.,
&
Pun9la,
P.
(2008).
A
case
study
of
intui9on
and
design:
Building
a
tool
for
parents
of
premature
babies
and
the
nursing
staff
who
care
for
them.
In
Undisciplined!
Design
Research
Society
Conference
2008.
Sheffield
Hallam
University,
Sheffield,
UK,
16-­‐19
July
2008:
Design
Research
Society.
• Raami,
A.,
&
Mielonen,
S.
(2011).
Kokemuksia
intui9ovalmennuksesta
–
Intui9on
implisiixsestä
oppimisesta
koh9
9etoista
kehiKämistä.
Aikuiskasvatus,
31(4),
167–174.
• Raami,
A.,
Mielonen,
S.,
&
Keinänen,
M.
(2010).
Designers’
Experiences
of
Intui9on:
Coaching
Intui9ve
Skills
as
part
of
Crea9ve
Design
Process.
In
Melbourne,
Cumulus
Working
Papers.
(pp.
52–57).
Aalto
University,
School
of
Art
and
Design.
• Shavinina,
L.
V.
(Ed.).
(2009).
Scien9fic
Talent:
The
Case
of
Nobel
Laureates.
In
Interna;onal
Handbook
on
Gipedness
(pp.
649–669).
Dordrecht:
Springer
Netherlands.
Retrieved
from
hKp://www.springerlink.com/content/kk0t0781810vu322/
•
Zimmermann,
M.
(1989).
The
Nervous
System
in
the
Context
of
Informa9on
Theory.
In
R.
F.
Schmidt
&
P.
D.
D.
G.
Thews
(Eds.),
Human
Physiology
(pp.
166–173).
Springer
Berlin
Heidelberg.
Retrieved
from
hKp://link.springer.com/chapter/
10.1007/978-­‐3-­‐642-­‐73831-­‐9_7
References
2/2