SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 40
Baixar para ler offline
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa
Vinkkejä suunnitteluun
2017
Anne Rongas, Otavan Opisto
Mitä on ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen?
Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee
kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen
maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta
oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta
vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä
tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri
näkökulmista oppiainerajat ylittäen.
(Pasi Silander 2009, Seoppi-lehti)
Vaikuttavan ja toimivan
ilmiöjakson avainsanat
● Näkyväksi tekeminen: selkeys, dialogisuus, dokumentointi
● Systeeminen ajattelu: ei sirpaleita tai puuhastelua vaan
kokonaisuuksien hahmottamista ja yleissivistystä
● Merkityksellisyys: autenttisuus, osallisuus prosessissa
● Mielekkyys: opiskelutaitojen oppiminen, motivoivat sisällöt
● Ajattelun oppiminen: itsenäinen ja jaettu asiantuntijuus,
opitaan käyttämään lukiossa ja muualla opittuja tietoja
Kritiikki huomioon
Hyvin suunniteltu
kurssi välttää
karikot
Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa
HS 19.9.2015 Aurora Morén, Mielipide
Hyvällä suunnittelulla nämä ongelmat
voidaan välttää.
“Koulutuksesta leikataan koko ajan. Miksi ihmeessä
ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvät muutokset lukioissa
pitää tehdä nyt? Jos opettajille annettaisiin lisää aikaa ja
rahaa suunnitteluun, ilmiöistä saattaisi tulla onnistuneita.
Minun koulussani ilmiöpohjainen jakso oli viides eli
viimeinen jakso. Kaikki oppilaat olivat rankan vuoden jälkeen
jo väsyneitä ennen jakson alkua, emmekä osanneet odottaa,
kuinka seuraava jakso puuduttaisi meitä paljon enemmän
kuin normaali jakso.
Työmäärä kaksinkertaistui kaikissa aineissa. Jokaisessa
aineessa oli projekti, jossa oli monta osiota ja lisäksi koe.
Kokeita oli sekä ennen koeviikkoa että koeviikolla. Tuntui
siltä, että koeviikko olisi kestänyt monta viikkoa.
Oppilailta saatua palautetta ei oteta vakavasti. Näyttää siltä,
että halutaan ainoastaan kuulla myönteisiä mielipiteitä eikä
kiinnitetä huomiota epäkohtiin.”
Tunnistettuja ilmiöpohjaisen opetuksen kipukohtia
● Yhteisen suunnitteluajan löytäminen
● Oppiainerajojen ylittämisessä sekä yhteistyössä koulun
ulkopuolelle: sujuva yhteydenpito opiskelun ohjauksessa
● Arviointikäytänteet, jos samaa kurssia opettaa useampi
● Kytkentä OPSiin: ei pakollista ja päälleliimattua
suoritusta vaan aidosti tavoitteiden mukaista oppimista
● Sujuvan tiimityön organisointi kaikilla tasoilla,
työskentely on reilua kaikkia kohtaan (ei vapaamatkustajia)
● Käytännön toimintamalleja ei ole, aika abstraktit
yleislinjat ohjeena
● Jaksosta oppiminen: kunnollinen purkaminen ja reflektointi
Kokeneiden huomioita tunnistetuista kipukohdista
● Suunnitteluaika: johdon rooli organisoinnissa.
● Ilmiöstä ei tule päälleliimattua, kun hyvin suunniteltu.
● Ei riitä se, että on suunnittelupäiviä: ilmiötyöskentely
on prosessi, ohjeet ja rakenne pitää olla selkeää, kun
opiskelu alkaa, mutta tarkennuksia myös matkan varrella.
● On olemassa opettajia, jotka ovat tottuneet tekemään
työnsä yksin, heille tämänkaltainen työskentely vaatii
sopeutumista.
● Luontevinta olisi, että ne, jotka tekevät lähimpänä
toisiaan, vetävät ilmiöitä. Toisaalta koko koulun
yhteinen helpottaa mm. opettajajärjestelyjä.
Hyvin suunniteltu kurssi
välttää karikot.
Suunnittelun yleisiä
periaatteita voi soveltaa
mille tahansa sisällöille.
Ilmiön kytkeminen laajempiin systeemeihin
Bremenin Übersee-museoon on koottu pysyväisnäyttelyn, jonka
nimi on Mikä maailmaa liikuttaa (What makes the world go
round, http://www.uebersee-museum.de/en/). Nämä seitsemän
suurta muutosvoimaa ovat:
● ilmastonmuutos
● viestintä ja vuorovaikutus
● sukupuoli ja seksuaalisuus
● aika
● ihmisoikeudet
● muuttoliike ja
● maailmantalous.
Kokemuksesta
on opittu, että
ilmiöteema kannattaa olla
riittävän yleisellä tasolla,
jotta se ei tyhjene
hetkessä ja sitä voidaan
lähestyä monesta
suunnasta.
Ilmiöjaksot lukiossa
esityksessään
Saila Linkopuu,
Etu-Töölön lukio
Ilmiöiden suunnittelussa oppijan
autenttinen elämismaailma ja
muuttuvassa maailmassa toimimisen
kompetenssit. Menneeseen ja tulevaan
voidaan sukeltaa eläytyen ja
simuloimalla.
Kehä mallin keskellä on minä . Ihminen
tarkastelee ja tutkii itseä ä n ja ympä rö ivä ä
maailmaa. Emme voi astua itsemme
ulkopuolelle.
Minä -kehä ltä edetä ä n lä hiympä ristö n
yhteisö ihin ja yhteiskuntaan, kulttuu-
reihin, luontoympä ristö ö n ja edelleen
todellisuuden rakennetta tarkastele- valle
erä ä nlaiselle metakehä lle. Nä ille kehille
sijoittuu eri vuosina eri nimisiä ilmiö itä .
Kehä mallin tarkoituksena on pitä ä
keskeisesti ilmiö oppimisessa lä snä myö s
osaamisten eli kompetenssien
nä kö kulma.
Otavan Opistolla ilmiöteemojen suunnittelun apuvälineenä kehät.
Lähde: Ilmiöopas s. 30, Tiina Airaksinen (alun perin blogissa).
Oppimisprosessi
Lähde: Aki Luostarinen 2013, ilmiöjakson vaiheet Otavan Opistolla
Rakenne-elementit
kuntoon
Minna Lakkala: Hyvät
käytänteet
digiteknologian
tukemassa opetuksessa:
Pedagogisen
infrastruktuurin malli
hyvä tiivistys (dia 5):
pedagogisen
infrastruktuurin
rakentamisesta.
Tiedonkäsittelyn vaikeustasot
suunnittelussa huomioon
Bloomin taksonomiasta jalostettu malli:
Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoi Arvioi Luo
Faktatieto
(perusasiat)
Käsitetieto
(tiedon
rakenteet)
Menetelmä-
tieto (miten)
Metakogni-
tiivinen tieto
(toiminnan-
ohjaus)
Ilmiötöteutuksissa
painotus
näihin.
Pekka Peuran blogista: Bloomin taksonomia
Opitaan käyttämään
perustietoja eli opitut asiat
muuttuvat korkeamman
tason osaamiseksi.
Bloomin taksonomian uutta
versiota
(Krathwohl-Anderson)
käytetään YO-tutkinnon
tehtävätyyppien
muotoilussa reaaliaineissa,
ks. YTL:n tiedote.
Krathwohl & Anderson
Opitaan käyttämään
perustietoja eli opitut asiat
muuttuvat korkeamman
tason osaamiseksi.
Bloomin taksonomian uutta
versiota
(Krathwohl-Anderson)
käytetään YO-tutkinnon
tehtävätyyppien
muotoilussa reaaliaineissa,
ks. YTL:n tiedote.
Esimerkki Otavan Opistolta Aki
Luostarisen bloggaus:
Metaforat auttavat hahmottamaan ja
keskustelemaan valitusta ilmiöstä.
Tutkittavana ilmiönä oli “Toinen
todellisuus”. Puu tarjosi yhden
mahdollisuuden, jolla saattoi jäsentää
ja mallintaa ilmiötä. Puun eri oksat
kuvaavat eri näkökulmia ja
painotuksia, joista seuraa luontevasti
eri oppiaineiden sisältöjä.
Kuva: Robert Blomerus, Otavan
Opisto
Etu-Töölön lukion kokemuksia ilmiöopiskelusta
Saila Linkopuu summasi 2016
ilmiöpedagogiikan
koulutustilaisuudessa:
● eniten hyvää palautetta
opiskelijoilta tulee
autenttisista työtavoista:
peput irti pulpetista
● ettei puuhastelua: hyvin
mietitty ja suunniteltu
● ettei uuvuttaisi: kun otetaan
jotain uutta, pitää luopua
jostain vanhasta, mikä on
tarpeellista
● ilmiöjaksolla työskentelyn
rytmitys: 2 x 75 min ja 1 x 75
min, paremmin aikaa keskittyä
● vaatii jatkuvaa kehittämistä
● keskitytty opiskelijoiden
osallisuuden lisäämiseen, mm.
saavat vaikuttaa ilmiöteemojen
valintaan
● tutustu lisää: Tylyn ilmiöitä
Etu-Töölön lukion ilmiötoteutuksista tammikuussa 2016
Vararehtori Saila Linkopuu ja opiskelija Akseli Anttila kertoivat neljättä
vuotta toteutuksessa olevasta ihmiötyöskentelystä (blogi Tylyn ilmiöitä)
Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 27.1.2016. Ks. tapahtuman tallenne.
Etu-Töölön lukiossa opiskelijoiden tiedetutortoimintaa
Blogi TIEDETUTORTOIMINTA ETU-TÖÖLÖN
LUKIOSSA – intoa, iloa, oppia ja
oivallusta luonnontieteiden
opiskelussa
Ylöjärven lukio on yhdistänyt oppiaineita tiimijaksoilla
Suunnittelun
merkitys on tärkeä.
Näkyväksi tekeminen
auttaa
yhteissuunnittelua
ja reflektointia.
Toteutuksista
opitaan.
Tavoitteiden
asettaminen on
täreää. Ks.
Ylöjärven lukion
Tiimijakso -blogi
26.11.2016.
Apuvälineitä
suunnitteluun
esim. listoja ja kaavioita
Suunnittelun tarkistuslista ilmiöjaksoille
1. suunnittelun organisointi
2. ilmiön ideointi ja kytkeminen opetussuunnitelmaan
3. kohdentaminen ja rajaus
4. ideoitten jalostaminen oppimisprosessin aikajanalle
5. oppimistehtävien muotoilu
6. ohjeistuksen ja tukirakennelmien luominen
7. suunnitelman testaaminen, arviointi ja viimeistely
8. työskentelyn käynnistäminen
9. työskentelyn seuranta ja dokumentointi
10. palautteen kerääminen ja suunnitelmarungon parantaminen
Kokeneiden huomioita suunnittelusta
● oppilaiden osallisuus: organisointi ja aikajana, missä
vaiheessa, kuinka paljon, millä volyymillä
● dokumentointi ja arviointi: yhteisiä linjauksia
● vertaisoppiminen ja vertaisarviointi
● aiheen valinta: että jaksaa ja pystyy tutkimaan pidempää
● ilmiön abstraktiotaso sopivaksi
● ilmiön valinnan merkitys: tavoitteet mietitty
● ei liian helppoa, oivallustilaisuuksia
● onko aiheesta saatavilla sopivaa tietoa ja lähteitä, mistä
hyviä lähteitä ja aineistoa, opiskelijoiden
teidonhankintataitojen lisääminen
Hallinnollinen tarkistuslista
1. Miten ryhmä muodostetaan?
2. Miten ja milloin oppiskelijat osallistuvat ilmiöjakson
suunnitteluun?
3. Miten opetus ja ohjaus järjestetään?
4. Ilmiötyöskentelyn aikataulutus
5. Mitä ylimääräisiä resursseja tarvitaan ja miten ne
hankitaan?
6. Miten arviointi toteutetaan?
7. Miten ilmiöjakso viedään opintosuorituksiin?
Kokeneiden huomioita puitteiden järjestämisestä
● Ryhmissä osaaminen laajalla skaalalla: tiimityöskentelyn
taidot, kaikkien saaminen mukaan.
● Opiskelijoissa oleva potentiaali, ryhmän tuntemus tärkeää
järjestelyissä.
● Kokeilun uskallus: kuoriutuu yllättäviä onnistumisia.
● Aikaa yhteissuunnitteluun
● Sijaiset? Jos opettaja sairastuu?
● Miten tiedotetaan? Miten kokemukset ja kokeilut jaetaan
yhteisössä?
● Koulurajojen ylityksissä useamman koulun yhteiset tunnit
● Yhteiset jaetut pedagogiset tavoitteet, yhteisymmärrys.
Kuinka ihmiset
saadaan toimimaan?
Aikuiset keskenään
Opiskelijat ja
aikuiset keskenään
Opiskelijat
keskenään
Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta
● Struktuuri ja aikataulut heti alussa selkeästi: toiminnan
kehykset, sovitut asiat, mikä ei muutu.
● Rajaaminen johdon tasolta, kalentereissa lukkoon lyöty
● Aikuisten yhteistyön kannalta: aikaa kuluu usein
vänkäämiseen, kun kaikki eivät halua. Toimintakulttuuri
muuttuu hitaasti. Tämän hitauden sietäminen.
● Tarvitaan yleiset kehykset, mutta myös liikkumatilaa
erilaisille työtavoille ja osaajatyypeille.
Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta
● Opiskelijat mukana ilmiöiden valinnassa ja määrittelyssä.
● Resursseja lähellä olevista toimijoita, esim. kunnan eri
laitokset, järjestöt, muut oppilaitokset. Muistakaa myös
hyödyntää huoltajien osaaminen ja heidän verkostonsa.
● Oppilaiden itse- ja vertaisarviointi / oppimispäiväkirja
ryhdittää työtä. Yhteiset keskustelutuokiot: mikä ollut
tukevaa ja mikä haasteellista, miten jatketaan.
● Yhdistetään sopivasti ryhmä- ja yksilötyötä, mm. hyviä
kokemuksia yksilöllisestä arvioinnista kännyköillä.
● Toisilta oppiminen, toisille opettaminen, jakaminen.
Ilmiöprosessin kuvaukseen runko (mieti kohderyhmää)
1. Ilmiön nimi
2. Ilmiön tavoitteet (LOPS-kytkentä)
3. Ilmiön mahdollinen verkkosivu
4. Ilmiöön osallistuvat opettajat ja heidän roolinsa
5. Ilmiöön osallistuvat opiskelijat (ilmoittautuminen)
6. Muut ilmiöön osallistuvat (vierailijat, tukihenkilöt ym.)
7. Ilmiön lyhyt kuvaus opinto-oppaaseen (LOPS-kytkentä)
8. Miten ilmiötyöskentely arvioidaan
9. Millaisen todistusmerkinnän ilmiöjaksosta saa
10. Aikataulu (mielellään selventävä kaavio tai piirros)
AIHE (ilmiöteeman kehittelyä opettajien kesken)
Pohdi yksin, kirjoita.
Miten aihetta voisi havaita,
tutkia tai käsitellä minun
oppiaineeni kautta?
Miksi aihetta ei voi käsitellä
oppiaineeni kautta?
Pohdi yksin, kirjoita.
Miten aiheen käsittely
lukiossa liittyy
yleissivistykseen?
Motivaation ja mielekkyyden
löytäminen, LOPS-kytkentä.
Pohdi yksin, kirjoita.
Millaisia tietoja, taitoja tai
osaamista aiheen käsittely
lukiossa voisi kasvattaa?
Kiinnostuksen herättäminen,
mielekkyys, merkityksellisyys.
YHDESSÄ: Eläytykää lukiolaisen asemaan. Miten te lukiolaisina haluaisitte
aihetta opiskella? Käyttäkää hyödyksi yksin pohtimaanne.
Millainen ajanjakso? Millainen työskentelytapa? Millainen kiinnitys lukion
opetussuunnitelmaan? Millaisia työskentelymuotoja? Millaista aiheen
oppimisen näyttöä? Millaista ohjausta, palautetta ja arviointia? Millainen
kurssisuoritus?
Suositeltavaa on myös pohtia, mitä ongelmia aiheen opiskeluun ja
oppiainerajoja ylittävään opintokokonaisuuteen liittyy OPISKELIJAN
NÄKÖKULMASTA. Näitä asioita voi myös työstää opiskelijoiden kanssa.
OHJE
1. Pohtikaa jokainen omien
oppiaineidenne kautta
ylärivin kysymyksiä.
Muistiinpanot. Käyttäkää
10-15 min.
2. Vaihtakaa näkökulma
eläytyen lukiolaisiksi.
Ideoikaa aiheen opiskelu
lukiossa yhdistäen
opettamianne aineita ja
hyödyntäen yksin
pohtimaanne. Olkaa myös
kriittisiä. Käyttäkää 30 –
25 min. Muistiinpanot.
3. Yhteenveto, sivualisointi,
palautetta muilta.
Aika
Prosessia edistävät teot (ohjaus, palaute, arviointi)
Esityöt Opiskelijoiden rooli ja toiminta Jälki-
työt
Ilmiöjakson suunnitteluluonnos
Työnjako
Suunnittelu
→ kokeilu →
muutokset
Eteenpäin vieviä voimia → ← Esteitä ja ratkottavia ongelmia
Kehitä työmuotoa kokeilun jälkeen: pitkän aikavälin tavoite (keskity yhteen konkreettiseen kehittämiskohteeseen)
Ketkä voivat edistää asiaa?TavoitetilaNykytila
Anne Rongas, Jari Välkkynen ja Aki Luostarinen 2016, mukaelma lähteestä: http://leanchange.org/2013/12/a-leaner-lean-canvas/
Lean Change Management by http://www.leanchange.org Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0
Aiemmin tehty Suunniteltu, ei tehty Työn alla TO DO pitäisi tehdä Seuraava askel
Arviointi
läpinäkyväksi
– monipuolisuutta,
resurssien mukaan
LOPS + ilmiö + arviointi
Menetelmien valinta
● Itsearviointi
● Vertaisarviointi
● Ryhmäarviointi
● Arviointikeskustelut
● Asiantuntija-arviointi (koulun ulkopuolelta)
● Opettajan arviointi (opettajatiimin arviointi)
Hyviä menetelmiä tuotoksiin ja arviointiin löytyy mm. Olli
Hyppänen ja Satu Lindén (2009): Opettajan käsikirja –
Opintojaksojen rakenteet, opetusmentelmät ja arviointi
LOPS + ilmiö + arviointi
● suunnitelmallisuus palautteen ja arvioinnin menetelmistä,
työvälineistä ja aikatauluttamisesta
● selkeys, erityisesti ensimmäisissä toteutuksissa
● feedback >> feed forward
● oppimista edistävä ja innostava
● prosessiarviointi > prosessi näkyväksi, palautteen
antamisen etappeja, opiskelijoiden osallistuminen
LOPS + ilmiö + arviointi
Susanna Jokimies (2014) Ilmiölähtöisen opetuksen arviointi
Nostetta oppimiseen -artikkelikooste HY opeopiskelijat 2014:
★ “Arviointikriteerit prosessille ja lopputulokselle tulee
luoda yhdessä oppilaiden kanssa prosessin alussa ja ne on
tehtävä näkyviksi ja selviksi opettajalle, oppilaille
sekä heidän vanhemmille. Tällöin arviointi on
oikeudenmukaista ja luo oppilaille koulunkäyntiin
struktuuria ja turvallisuutta.”
Lisätietoja: verkostoista ja verkkosivuilta
● Facebook
○ Ryhmä: Ilmiöoppimista Helsingissä (ja muuallakin), ylläpitäjinä
Helsingin opetusviraston ilmiöpohjaisen oppimisen
asiantuntijatiimiläiset
○ Ryhmä: Ilmioppi (ks. myös Ilmioppi-blogi)
○ Sivu: Ilmiöpohjainen oppiminen
● Blogi
○ Ylöjärven lukion tiimijakso
○ Tylyn ilmiöitä (Etu-Töölön lukio)
○ Aki Luostarinen: Sisäheitto-blogin ilmiötekstit
○ Tiina Airaksinen: Verkkopedagongi-blogin ilmiötekstit
○ Hannu Linturi: Maailman mahtavin ja kyseisen ilmiöjakson yhteenveto
● Ilmiöopas
○ AVO1-hankkeen opas ja AVO2-hankkeen opas
Lisätietoja: Ilmiöt pelissä -hankkeen arviointikriteerit
OPH:n rahoittama Ilmiöt pelissä -hankkeessa on mukana
7 kuntaa, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.
Yliopisto on arvioinut tuotettuja pelejä pedagogiselta
kannalta. Arvioinnin pohjalta on julkaistu kriteeristö
(Vaara & Lonka), jonka avulla ilmiöjaksojen
suunnittelua voidaan parantaa: “Arviointityökalua
voidaan hyödyntää ilmiölähtöisen oppimisen
arvioinnissa siten, että jokainen työskentelyn vaihe
arvioidaan erikseen esimerkiksi asteikolla yhdestä
viiteen. Oppimisprosessin suunnittelussa jokainen
taulukon vaihe pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin
huomioon.” Lisätietoja: Opetin.fi 9.1.2017
Tämä esitys on
lisenssoitu
avoimesti
CC BY-SA 4.0
creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
Saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös
kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. Ehtona
on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja
lähteeseen, tämän diasarjan osalta: Anne Rongas
2016. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla
lisenssillä.
Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä
tekijältä: anne.rongas-ÄT-otavanopisto.fi

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Power Point Karakteristik Gandum
Power Point Karakteristik GandumPower Point Karakteristik Gandum
Power Point Karakteristik Gandumida farida
 
ISO 9001 (1).pptx
ISO 9001 (1).pptxISO 9001 (1).pptx
ISO 9001 (1).pptxsalmagouam
 
Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...
Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...
Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...Yvon Gervaise
 
Comptabilite analytique d'exploitation tce
Comptabilite analytique d'exploitation tceComptabilite analytique d'exploitation tce
Comptabilite analytique d'exploitation tceates22
 
LTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type Communications
LTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type CommunicationsLTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type Communications
LTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type CommunicationsQualcomm Research
 
MANAJEMEN PENETASAN
MANAJEMEN PENETASANMANAJEMEN PENETASAN
MANAJEMEN PENETASANMuhammad Eko
 
Audit Siklus Penggajian dan Personalia
Audit Siklus Penggajian dan PersonaliaAudit Siklus Penggajian dan Personalia
Audit Siklus Penggajian dan PersonaliaNony Saraswati Gendis
 
Prinsip Dasar Etika Profesi
Prinsip Dasar Etika ProfesiPrinsip Dasar Etika Profesi
Prinsip Dasar Etika Profesirizkyrich
 
Methodologie d’estimation des composes phenoliques
Methodologie d’estimation des composes phenoliquesMethodologie d’estimation des composes phenoliques
Methodologie d’estimation des composes phenoliquesRiccagioia Scpa
 
sage-comptabilite-100.pdf
sage-comptabilite-100.pdfsage-comptabilite-100.pdf
sage-comptabilite-100.pdfWafa549505
 
QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...
QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...
QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...Kiwi Backup
 
Klasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrs
Klasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrsKlasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrs
Klasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrssripardede
 
Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014
Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014
Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014Sri Apriyanti Husain
 
Management de projet ccmp
Management de projet ccmpManagement de projet ccmp
Management de projet ccmpFabrice Thomas
 
audit des immobilisations
audit des immobilisationsaudit des immobilisations
audit des immobilisationsSoukaina Lbl
 

Mais procurados (20)

Power Point Karakteristik Gandum
Power Point Karakteristik GandumPower Point Karakteristik Gandum
Power Point Karakteristik Gandum
 
Psak 23-pendapatan
Psak 23-pendapatanPsak 23-pendapatan
Psak 23-pendapatan
 
Psak 16
Psak 16Psak 16
Psak 16
 
ISO 9001 (1).pptx
ISO 9001 (1).pptxISO 9001 (1).pptx
ISO 9001 (1).pptx
 
Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...
Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...
Qu'est ce que le pilotage de la performance dans un laboratoire d'analyse et ...
 
Comptabilite analytique d'exploitation tce
Comptabilite analytique d'exploitation tceComptabilite analytique d'exploitation tce
Comptabilite analytique d'exploitation tce
 
LTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type Communications
LTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type CommunicationsLTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type Communications
LTE MTC: Optimizing LTE Advanced for Machine Type Communications
 
MANAJEMEN PENETASAN
MANAJEMEN PENETASANMANAJEMEN PENETASAN
MANAJEMEN PENETASAN
 
PortaOne Overview
PortaOne OverviewPortaOne Overview
PortaOne Overview
 
Audit Siklus Penggajian dan Personalia
Audit Siklus Penggajian dan PersonaliaAudit Siklus Penggajian dan Personalia
Audit Siklus Penggajian dan Personalia
 
Prinsip Dasar Etika Profesi
Prinsip Dasar Etika ProfesiPrinsip Dasar Etika Profesi
Prinsip Dasar Etika Profesi
 
Methodologie d’estimation des composes phenoliques
Methodologie d’estimation des composes phenoliquesMethodologie d’estimation des composes phenoliques
Methodologie d’estimation des composes phenoliques
 
sage-comptabilite-100.pdf
sage-comptabilite-100.pdfsage-comptabilite-100.pdf
sage-comptabilite-100.pdf
 
QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...
QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...
QUEL PLAN D'ACTION ADOPTER EN 2019 POUR AUGMENTER LA SÉCURITÉ INFORMATIQUE DE...
 
Klasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrs
Klasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrsKlasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrs
Klasifikasi liabilitas jangka pendek sesuai ifrs
 
Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014
Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014
Psak 65-laporan-keuangan-konsolidasian-ifrs-10-consolidated-fs-22012014
 
Management de projet ccmp
Management de projet ccmpManagement de projet ccmp
Management de projet ccmp
 
audit des immobilisations
audit des immobilisationsaudit des immobilisations
audit des immobilisations
 
Psak 13 - Properti Investasi
Psak 13 - Properti InvestasiPsak 13 - Properti Investasi
Psak 13 - Properti Investasi
 
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksiTietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
 

Semelhante a Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa

Oppimistehtävät SEDU 16.3.
Oppimistehtävät SEDU 16.3.Oppimistehtävät SEDU 16.3.
Oppimistehtävät SEDU 16.3.Satu Aksovaara
 
Didaktisia Lahestymistapoja Verkko Opetukseen
Didaktisia Lahestymistapoja Verkko OpetukseenDidaktisia Lahestymistapoja Verkko Opetukseen
Didaktisia Lahestymistapoja Verkko OpetukseenOsku Kiri
 
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminenIlmiöpohjainen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminenverkostavirtaa
 
Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen
Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen
Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen Anna Matikainen
 
Digipedagogiikka 12.5.23
Digipedagogiikka 12.5.23Digipedagogiikka 12.5.23
Digipedagogiikka 12.5.23Matleena Laakso
 
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinäPedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinäHarto Pönkä
 
Etäopetuksen pedagogiikkaa
Etäopetuksen pedagogiikkaaEtäopetuksen pedagogiikkaa
Etäopetuksen pedagogiikkaaHarto Pönkä
 
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaaVerkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaaHarto Pönkä
 
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...Henriikka Vartiainen
 
Verkko-oppiminen ja some
Verkko-oppiminen ja someVerkko-oppiminen ja some
Verkko-oppiminen ja someakorhonen
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka Vartiainen
 
Ohjaus 18.4.2012
Ohjaus 18.4.2012Ohjaus 18.4.2012
Ohjaus 18.4.2012Seiran
 
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen TukeminenOppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen TukeminenPirkko Hyvönen
 
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?Aki Luostarinen
 
Johdanto verkkopedagogiikkaan
Johdanto verkkopedagogiikkaanJohdanto verkkopedagogiikkaan
Johdanto verkkopedagogiikkaanAnne Rongas
 
Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet
Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet
Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet Matleena Laakso
 

Semelhante a Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa (20)

Oppimistehtävät SEDU 16.3.
Oppimistehtävät SEDU 16.3.Oppimistehtävät SEDU 16.3.
Oppimistehtävät SEDU 16.3.
 
Didaktisia Lahestymistapoja Verkko Opetukseen
Didaktisia Lahestymistapoja Verkko OpetukseenDidaktisia Lahestymistapoja Verkko Opetukseen
Didaktisia Lahestymistapoja Verkko Opetukseen
 
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminenIlmiöpohjainen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
 
Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen
Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen
Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen
 
Digipedagogiikka 12.5.23
Digipedagogiikka 12.5.23Digipedagogiikka 12.5.23
Digipedagogiikka 12.5.23
 
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinäPedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
Pedagogiset mallit opetuksen suunnittelun kehyksinä
 
Etäopetuksen pedagogiikkaa
Etäopetuksen pedagogiikkaaEtäopetuksen pedagogiikkaa
Etäopetuksen pedagogiikkaa
 
Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1
Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1
Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1
 
Otto jarvela300911
Otto jarvela300911Otto jarvela300911
Otto jarvela300911
 
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaaVerkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
 
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen...
 
Verkko-oppiminen ja some
Verkko-oppiminen ja someVerkko-oppiminen ja some
Verkko-oppiminen ja some
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
 
Ohjaus 18.4.2012
Ohjaus 18.4.2012Ohjaus 18.4.2012
Ohjaus 18.4.2012
 
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen TukeminenOppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
 
Teorian opetus verkossa
Teorian opetus verkossaTeorian opetus verkossa
Teorian opetus verkossa
 
Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan
Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaanJohdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan
Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan
 
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
 
Johdanto verkkopedagogiikkaan
Johdanto verkkopedagogiikkaanJohdanto verkkopedagogiikkaan
Johdanto verkkopedagogiikkaan
 
Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet
Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet
Digipedagogiset toteutusmahdollisuudet
 

Mais de Anne Rongas

Sosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksia
Sosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksiaSosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksia
Sosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksiaAnne Rongas
 
Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018
Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018
Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018Anne Rongas
 
Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018
Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018
Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018Anne Rongas
 
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejä
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejäIlmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejä
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejäAnne Rongas
 
Arviointi lukiossa
Arviointi lukiossaArviointi lukiossa
Arviointi lukiossaAnne Rongas
 
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018Anne Rongas
 
Digitaalisen arvioinnin isot kirjaimet
Digitaalisen arvioinnin isot kirjaimetDigitaalisen arvioinnin isot kirjaimet
Digitaalisen arvioinnin isot kirjaimetAnne Rongas
 
Kyytiä copy-paste -opiskelulle
Kyytiä copy-paste -opiskelulleKyytiä copy-paste -opiskelulle
Kyytiä copy-paste -opiskelulleAnne Rongas
 
Lukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseen
Lukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseenLukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseen
Lukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseenAnne Rongas
 
Digiopus luento 5
Digiopus luento 5Digiopus luento 5
Digiopus luento 5Anne Rongas
 
Digiopus luento 3
Digiopus luento 3Digiopus luento 3
Digiopus luento 3Anne Rongas
 
Digiopus luento 2
Digiopus luento 2Digiopus luento 2
Digiopus luento 2Anne Rongas
 
Digiopus luento 1
Digiopus luento 1Digiopus luento 1
Digiopus luento 1Anne Rongas
 
Digiopus luento 4
Digiopus luento 4Digiopus luento 4
Digiopus luento 4Anne Rongas
 
Muistitikku i padille – opeblogin vinkit
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitMuistitikku i padille – opeblogin vinkit
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitAnne Rongas
 
E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016
E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016
E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016Anne Rongas
 
Digitalisaatio opetuksen maailmassa
Digitalisaatio opetuksen maailmassaDigitalisaatio opetuksen maailmassa
Digitalisaatio opetuksen maailmassaAnne Rongas
 
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaa
Podcast  – kuinka seurata, kuinka tuottaaPodcast  – kuinka seurata, kuinka tuottaa
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaaAnne Rongas
 
Digitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajille
Digitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajilleDigitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajille
Digitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajilleAnne Rongas
 

Mais de Anne Rongas (20)

Sosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksia
Sosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksiaSosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksia
Sosiaalinen media ja (etä)opettajan oivalluksia
 
Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018
Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018
Oppimisanalytiikka ITK-webinaari 301018
 
Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018
Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018
Arviointityöpaja LUKE-verkoston seminaari Savonlinna 301018
 
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejä
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejäIlmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejä
Ilmiöpohjaisuutta lukiossa: suunnitteluvinkkejä
 
Arviointi lukiossa
Arviointi lukiossaArviointi lukiossa
Arviointi lukiossa
 
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
 
Digitaalisen arvioinnin isot kirjaimet
Digitaalisen arvioinnin isot kirjaimetDigitaalisen arvioinnin isot kirjaimet
Digitaalisen arvioinnin isot kirjaimet
 
Kyytiä copy-paste -opiskelulle
Kyytiä copy-paste -opiskelulleKyytiä copy-paste -opiskelulle
Kyytiä copy-paste -opiskelulle
 
Lukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseen
Lukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseenLukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseen
Lukiolaiselle työkaluja aineiston kokoamiseen
 
Digiopus luento 5
Digiopus luento 5Digiopus luento 5
Digiopus luento 5
 
Digiopus luento 3
Digiopus luento 3Digiopus luento 3
Digiopus luento 3
 
Digiopus luento 2
Digiopus luento 2Digiopus luento 2
Digiopus luento 2
 
Digiopus luento 1
Digiopus luento 1Digiopus luento 1
Digiopus luento 1
 
Digiopus luento 4
Digiopus luento 4Digiopus luento 4
Digiopus luento 4
 
Muistitikku i padille – opeblogin vinkit
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitMuistitikku i padille – opeblogin vinkit
Muistitikku i padille – opeblogin vinkit
 
E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016
E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016
E-portfiolio kulkee oppijan mukana #itk2016
 
Digitalisaatio opetuksen maailmassa
Digitalisaatio opetuksen maailmassaDigitalisaatio opetuksen maailmassa
Digitalisaatio opetuksen maailmassa
 
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaa
Podcast  – kuinka seurata, kuinka tuottaaPodcast  – kuinka seurata, kuinka tuottaa
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaa
 
Digitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajille
Digitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajilleDigitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajille
Digitaalinen turvallisuus ja tekijänoikeudet opettajille
 
Thinglink-ohje
Thinglink-ohjeThinglink-ohje
Thinglink-ohje
 

Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa

  • 2. Mitä on ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen? Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista oppiainerajat ylittäen. (Pasi Silander 2009, Seoppi-lehti)
  • 3. Vaikuttavan ja toimivan ilmiöjakson avainsanat ● Näkyväksi tekeminen: selkeys, dialogisuus, dokumentointi ● Systeeminen ajattelu: ei sirpaleita tai puuhastelua vaan kokonaisuuksien hahmottamista ja yleissivistystä ● Merkityksellisyys: autenttisuus, osallisuus prosessissa ● Mielekkyys: opiskelutaitojen oppiminen, motivoivat sisällöt ● Ajattelun oppiminen: itsenäinen ja jaettu asiantuntijuus, opitaan käyttämään lukiossa ja muualla opittuja tietoja
  • 6. HS 19.9.2015 Aurora Morén, Mielipide Hyvällä suunnittelulla nämä ongelmat voidaan välttää. “Koulutuksesta leikataan koko ajan. Miksi ihmeessä ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvät muutokset lukioissa pitää tehdä nyt? Jos opettajille annettaisiin lisää aikaa ja rahaa suunnitteluun, ilmiöistä saattaisi tulla onnistuneita. Minun koulussani ilmiöpohjainen jakso oli viides eli viimeinen jakso. Kaikki oppilaat olivat rankan vuoden jälkeen jo väsyneitä ennen jakson alkua, emmekä osanneet odottaa, kuinka seuraava jakso puuduttaisi meitä paljon enemmän kuin normaali jakso. Työmäärä kaksinkertaistui kaikissa aineissa. Jokaisessa aineessa oli projekti, jossa oli monta osiota ja lisäksi koe. Kokeita oli sekä ennen koeviikkoa että koeviikolla. Tuntui siltä, että koeviikko olisi kestänyt monta viikkoa. Oppilailta saatua palautetta ei oteta vakavasti. Näyttää siltä, että halutaan ainoastaan kuulla myönteisiä mielipiteitä eikä kiinnitetä huomiota epäkohtiin.”
  • 7. Tunnistettuja ilmiöpohjaisen opetuksen kipukohtia ● Yhteisen suunnitteluajan löytäminen ● Oppiainerajojen ylittämisessä sekä yhteistyössä koulun ulkopuolelle: sujuva yhteydenpito opiskelun ohjauksessa ● Arviointikäytänteet, jos samaa kurssia opettaa useampi ● Kytkentä OPSiin: ei pakollista ja päälleliimattua suoritusta vaan aidosti tavoitteiden mukaista oppimista ● Sujuvan tiimityön organisointi kaikilla tasoilla, työskentely on reilua kaikkia kohtaan (ei vapaamatkustajia) ● Käytännön toimintamalleja ei ole, aika abstraktit yleislinjat ohjeena ● Jaksosta oppiminen: kunnollinen purkaminen ja reflektointi
  • 8. Kokeneiden huomioita tunnistetuista kipukohdista ● Suunnitteluaika: johdon rooli organisoinnissa. ● Ilmiöstä ei tule päälleliimattua, kun hyvin suunniteltu. ● Ei riitä se, että on suunnittelupäiviä: ilmiötyöskentely on prosessi, ohjeet ja rakenne pitää olla selkeää, kun opiskelu alkaa, mutta tarkennuksia myös matkan varrella. ● On olemassa opettajia, jotka ovat tottuneet tekemään työnsä yksin, heille tämänkaltainen työskentely vaatii sopeutumista. ● Luontevinta olisi, että ne, jotka tekevät lähimpänä toisiaan, vetävät ilmiöitä. Toisaalta koko koulun yhteinen helpottaa mm. opettajajärjestelyjä.
  • 9. Hyvin suunniteltu kurssi välttää karikot. Suunnittelun yleisiä periaatteita voi soveltaa mille tahansa sisällöille.
  • 10. Ilmiön kytkeminen laajempiin systeemeihin Bremenin Übersee-museoon on koottu pysyväisnäyttelyn, jonka nimi on Mikä maailmaa liikuttaa (What makes the world go round, http://www.uebersee-museum.de/en/). Nämä seitsemän suurta muutosvoimaa ovat: ● ilmastonmuutos ● viestintä ja vuorovaikutus ● sukupuoli ja seksuaalisuus ● aika ● ihmisoikeudet ● muuttoliike ja ● maailmantalous. Kokemuksesta on opittu, että ilmiöteema kannattaa olla riittävän yleisellä tasolla, jotta se ei tyhjene hetkessä ja sitä voidaan lähestyä monesta suunnasta. Ilmiöjaksot lukiossa esityksessään Saila Linkopuu, Etu-Töölön lukio
  • 11. Ilmiöiden suunnittelussa oppijan autenttinen elämismaailma ja muuttuvassa maailmassa toimimisen kompetenssit. Menneeseen ja tulevaan voidaan sukeltaa eläytyen ja simuloimalla. Kehä mallin keskellä on minä . Ihminen tarkastelee ja tutkii itseä ä n ja ympä rö ivä ä maailmaa. Emme voi astua itsemme ulkopuolelle. Minä -kehä ltä edetä ä n lä hiympä ristö n yhteisö ihin ja yhteiskuntaan, kulttuu- reihin, luontoympä ristö ö n ja edelleen todellisuuden rakennetta tarkastele- valle erä ä nlaiselle metakehä lle. Nä ille kehille sijoittuu eri vuosina eri nimisiä ilmiö itä . Kehä mallin tarkoituksena on pitä ä keskeisesti ilmiö oppimisessa lä snä myö s osaamisten eli kompetenssien nä kö kulma. Otavan Opistolla ilmiöteemojen suunnittelun apuvälineenä kehät. Lähde: Ilmiöopas s. 30, Tiina Airaksinen (alun perin blogissa).
  • 12. Oppimisprosessi Lähde: Aki Luostarinen 2013, ilmiöjakson vaiheet Otavan Opistolla
  • 13. Rakenne-elementit kuntoon Minna Lakkala: Hyvät käytänteet digiteknologian tukemassa opetuksessa: Pedagogisen infrastruktuurin malli hyvä tiivistys (dia 5): pedagogisen infrastruktuurin rakentamisesta.
  • 14. Tiedonkäsittelyn vaikeustasot suunnittelussa huomioon Bloomin taksonomiasta jalostettu malli: Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoi Arvioi Luo Faktatieto (perusasiat) Käsitetieto (tiedon rakenteet) Menetelmä- tieto (miten) Metakogni- tiivinen tieto (toiminnan- ohjaus) Ilmiötöteutuksissa painotus näihin.
  • 15. Pekka Peuran blogista: Bloomin taksonomia Opitaan käyttämään perustietoja eli opitut asiat muuttuvat korkeamman tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian uutta versiota (Krathwohl-Anderson) käytetään YO-tutkinnon tehtävätyyppien muotoilussa reaaliaineissa, ks. YTL:n tiedote.
  • 16. Krathwohl & Anderson Opitaan käyttämään perustietoja eli opitut asiat muuttuvat korkeamman tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian uutta versiota (Krathwohl-Anderson) käytetään YO-tutkinnon tehtävätyyppien muotoilussa reaaliaineissa, ks. YTL:n tiedote.
  • 17. Esimerkki Otavan Opistolta Aki Luostarisen bloggaus: Metaforat auttavat hahmottamaan ja keskustelemaan valitusta ilmiöstä. Tutkittavana ilmiönä oli “Toinen todellisuus”. Puu tarjosi yhden mahdollisuuden, jolla saattoi jäsentää ja mallintaa ilmiötä. Puun eri oksat kuvaavat eri näkökulmia ja painotuksia, joista seuraa luontevasti eri oppiaineiden sisältöjä. Kuva: Robert Blomerus, Otavan Opisto
  • 18. Etu-Töölön lukion kokemuksia ilmiöopiskelusta Saila Linkopuu summasi 2016 ilmiöpedagogiikan koulutustilaisuudessa: ● eniten hyvää palautetta opiskelijoilta tulee autenttisista työtavoista: peput irti pulpetista ● ettei puuhastelua: hyvin mietitty ja suunniteltu ● ettei uuvuttaisi: kun otetaan jotain uutta, pitää luopua jostain vanhasta, mikä on tarpeellista ● ilmiöjaksolla työskentelyn rytmitys: 2 x 75 min ja 1 x 75 min, paremmin aikaa keskittyä ● vaatii jatkuvaa kehittämistä ● keskitytty opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen, mm. saavat vaikuttaa ilmiöteemojen valintaan ● tutustu lisää: Tylyn ilmiöitä
  • 19. Etu-Töölön lukion ilmiötoteutuksista tammikuussa 2016 Vararehtori Saila Linkopuu ja opiskelija Akseli Anttila kertoivat neljättä vuotta toteutuksessa olevasta ihmiötyöskentelystä (blogi Tylyn ilmiöitä) Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 27.1.2016. Ks. tapahtuman tallenne.
  • 20. Etu-Töölön lukiossa opiskelijoiden tiedetutortoimintaa Blogi TIEDETUTORTOIMINTA ETU-TÖÖLÖN LUKIOSSA – intoa, iloa, oppia ja oivallusta luonnontieteiden opiskelussa
  • 21. Ylöjärven lukio on yhdistänyt oppiaineita tiimijaksoilla Suunnittelun merkitys on tärkeä. Näkyväksi tekeminen auttaa yhteissuunnittelua ja reflektointia. Toteutuksista opitaan. Tavoitteiden asettaminen on täreää. Ks. Ylöjärven lukion Tiimijakso -blogi 26.11.2016.
  • 23. Suunnittelun tarkistuslista ilmiöjaksoille 1. suunnittelun organisointi 2. ilmiön ideointi ja kytkeminen opetussuunnitelmaan 3. kohdentaminen ja rajaus 4. ideoitten jalostaminen oppimisprosessin aikajanalle 5. oppimistehtävien muotoilu 6. ohjeistuksen ja tukirakennelmien luominen 7. suunnitelman testaaminen, arviointi ja viimeistely 8. työskentelyn käynnistäminen 9. työskentelyn seuranta ja dokumentointi 10. palautteen kerääminen ja suunnitelmarungon parantaminen
  • 24. Kokeneiden huomioita suunnittelusta ● oppilaiden osallisuus: organisointi ja aikajana, missä vaiheessa, kuinka paljon, millä volyymillä ● dokumentointi ja arviointi: yhteisiä linjauksia ● vertaisoppiminen ja vertaisarviointi ● aiheen valinta: että jaksaa ja pystyy tutkimaan pidempää ● ilmiön abstraktiotaso sopivaksi ● ilmiön valinnan merkitys: tavoitteet mietitty ● ei liian helppoa, oivallustilaisuuksia ● onko aiheesta saatavilla sopivaa tietoa ja lähteitä, mistä hyviä lähteitä ja aineistoa, opiskelijoiden teidonhankintataitojen lisääminen
  • 25. Hallinnollinen tarkistuslista 1. Miten ryhmä muodostetaan? 2. Miten ja milloin oppiskelijat osallistuvat ilmiöjakson suunnitteluun? 3. Miten opetus ja ohjaus järjestetään? 4. Ilmiötyöskentelyn aikataulutus 5. Mitä ylimääräisiä resursseja tarvitaan ja miten ne hankitaan? 6. Miten arviointi toteutetaan? 7. Miten ilmiöjakso viedään opintosuorituksiin?
  • 26. Kokeneiden huomioita puitteiden järjestämisestä ● Ryhmissä osaaminen laajalla skaalalla: tiimityöskentelyn taidot, kaikkien saaminen mukaan. ● Opiskelijoissa oleva potentiaali, ryhmän tuntemus tärkeää järjestelyissä. ● Kokeilun uskallus: kuoriutuu yllättäviä onnistumisia. ● Aikaa yhteissuunnitteluun ● Sijaiset? Jos opettaja sairastuu? ● Miten tiedotetaan? Miten kokemukset ja kokeilut jaetaan yhteisössä? ● Koulurajojen ylityksissä useamman koulun yhteiset tunnit ● Yhteiset jaetut pedagogiset tavoitteet, yhteisymmärrys.
  • 27. Kuinka ihmiset saadaan toimimaan? Aikuiset keskenään Opiskelijat ja aikuiset keskenään Opiskelijat keskenään
  • 28. Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta ● Struktuuri ja aikataulut heti alussa selkeästi: toiminnan kehykset, sovitut asiat, mikä ei muutu. ● Rajaaminen johdon tasolta, kalentereissa lukkoon lyöty ● Aikuisten yhteistyön kannalta: aikaa kuluu usein vänkäämiseen, kun kaikki eivät halua. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti. Tämän hitauden sietäminen. ● Tarvitaan yleiset kehykset, mutta myös liikkumatilaa erilaisille työtavoille ja osaajatyypeille.
  • 29. Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta ● Opiskelijat mukana ilmiöiden valinnassa ja määrittelyssä. ● Resursseja lähellä olevista toimijoita, esim. kunnan eri laitokset, järjestöt, muut oppilaitokset. Muistakaa myös hyödyntää huoltajien osaaminen ja heidän verkostonsa. ● Oppilaiden itse- ja vertaisarviointi / oppimispäiväkirja ryhdittää työtä. Yhteiset keskustelutuokiot: mikä ollut tukevaa ja mikä haasteellista, miten jatketaan. ● Yhdistetään sopivasti ryhmä- ja yksilötyötä, mm. hyviä kokemuksia yksilöllisestä arvioinnista kännyköillä. ● Toisilta oppiminen, toisille opettaminen, jakaminen.
  • 30. Ilmiöprosessin kuvaukseen runko (mieti kohderyhmää) 1. Ilmiön nimi 2. Ilmiön tavoitteet (LOPS-kytkentä) 3. Ilmiön mahdollinen verkkosivu 4. Ilmiöön osallistuvat opettajat ja heidän roolinsa 5. Ilmiöön osallistuvat opiskelijat (ilmoittautuminen) 6. Muut ilmiöön osallistuvat (vierailijat, tukihenkilöt ym.) 7. Ilmiön lyhyt kuvaus opinto-oppaaseen (LOPS-kytkentä) 8. Miten ilmiötyöskentely arvioidaan 9. Millaisen todistusmerkinnän ilmiöjaksosta saa 10. Aikataulu (mielellään selventävä kaavio tai piirros)
  • 31. AIHE (ilmiöteeman kehittelyä opettajien kesken) Pohdi yksin, kirjoita. Miten aihetta voisi havaita, tutkia tai käsitellä minun oppiaineeni kautta? Miksi aihetta ei voi käsitellä oppiaineeni kautta? Pohdi yksin, kirjoita. Miten aiheen käsittely lukiossa liittyy yleissivistykseen? Motivaation ja mielekkyyden löytäminen, LOPS-kytkentä. Pohdi yksin, kirjoita. Millaisia tietoja, taitoja tai osaamista aiheen käsittely lukiossa voisi kasvattaa? Kiinnostuksen herättäminen, mielekkyys, merkityksellisyys. YHDESSÄ: Eläytykää lukiolaisen asemaan. Miten te lukiolaisina haluaisitte aihetta opiskella? Käyttäkää hyödyksi yksin pohtimaanne. Millainen ajanjakso? Millainen työskentelytapa? Millainen kiinnitys lukion opetussuunnitelmaan? Millaisia työskentelymuotoja? Millaista aiheen oppimisen näyttöä? Millaista ohjausta, palautetta ja arviointia? Millainen kurssisuoritus? Suositeltavaa on myös pohtia, mitä ongelmia aiheen opiskeluun ja oppiainerajoja ylittävään opintokokonaisuuteen liittyy OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA. Näitä asioita voi myös työstää opiskelijoiden kanssa. OHJE 1. Pohtikaa jokainen omien oppiaineidenne kautta ylärivin kysymyksiä. Muistiinpanot. Käyttäkää 10-15 min. 2. Vaihtakaa näkökulma eläytyen lukiolaisiksi. Ideoikaa aiheen opiskelu lukiossa yhdistäen opettamianne aineita ja hyödyntäen yksin pohtimaanne. Olkaa myös kriittisiä. Käyttäkää 30 – 25 min. Muistiinpanot. 3. Yhteenveto, sivualisointi, palautetta muilta.
  • 32. Aika Prosessia edistävät teot (ohjaus, palaute, arviointi) Esityöt Opiskelijoiden rooli ja toiminta Jälki- työt Ilmiöjakson suunnitteluluonnos Työnjako
  • 33. Suunnittelu → kokeilu → muutokset Eteenpäin vieviä voimia → ← Esteitä ja ratkottavia ongelmia Kehitä työmuotoa kokeilun jälkeen: pitkän aikavälin tavoite (keskity yhteen konkreettiseen kehittämiskohteeseen) Ketkä voivat edistää asiaa?TavoitetilaNykytila Anne Rongas, Jari Välkkynen ja Aki Luostarinen 2016, mukaelma lähteestä: http://leanchange.org/2013/12/a-leaner-lean-canvas/ Lean Change Management by http://www.leanchange.org Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Aiemmin tehty Suunniteltu, ei tehty Työn alla TO DO pitäisi tehdä Seuraava askel
  • 35. LOPS + ilmiö + arviointi Menetelmien valinta ● Itsearviointi ● Vertaisarviointi ● Ryhmäarviointi ● Arviointikeskustelut ● Asiantuntija-arviointi (koulun ulkopuolelta) ● Opettajan arviointi (opettajatiimin arviointi) Hyviä menetelmiä tuotoksiin ja arviointiin löytyy mm. Olli Hyppänen ja Satu Lindén (2009): Opettajan käsikirja – Opintojaksojen rakenteet, opetusmentelmät ja arviointi
  • 36. LOPS + ilmiö + arviointi ● suunnitelmallisuus palautteen ja arvioinnin menetelmistä, työvälineistä ja aikatauluttamisesta ● selkeys, erityisesti ensimmäisissä toteutuksissa ● feedback >> feed forward ● oppimista edistävä ja innostava ● prosessiarviointi > prosessi näkyväksi, palautteen antamisen etappeja, opiskelijoiden osallistuminen
  • 37. LOPS + ilmiö + arviointi Susanna Jokimies (2014) Ilmiölähtöisen opetuksen arviointi Nostetta oppimiseen -artikkelikooste HY opeopiskelijat 2014: ★ “Arviointikriteerit prosessille ja lopputulokselle tulee luoda yhdessä oppilaiden kanssa prosessin alussa ja ne on tehtävä näkyviksi ja selviksi opettajalle, oppilaille sekä heidän vanhemmille. Tällöin arviointi on oikeudenmukaista ja luo oppilaille koulunkäyntiin struktuuria ja turvallisuutta.”
  • 38. Lisätietoja: verkostoista ja verkkosivuilta ● Facebook ○ Ryhmä: Ilmiöoppimista Helsingissä (ja muuallakin), ylläpitäjinä Helsingin opetusviraston ilmiöpohjaisen oppimisen asiantuntijatiimiläiset ○ Ryhmä: Ilmioppi (ks. myös Ilmioppi-blogi) ○ Sivu: Ilmiöpohjainen oppiminen ● Blogi ○ Ylöjärven lukion tiimijakso ○ Tylyn ilmiöitä (Etu-Töölön lukio) ○ Aki Luostarinen: Sisäheitto-blogin ilmiötekstit ○ Tiina Airaksinen: Verkkopedagongi-blogin ilmiötekstit ○ Hannu Linturi: Maailman mahtavin ja kyseisen ilmiöjakson yhteenveto ● Ilmiöopas ○ AVO1-hankkeen opas ja AVO2-hankkeen opas
  • 39. Lisätietoja: Ilmiöt pelissä -hankkeen arviointikriteerit OPH:n rahoittama Ilmiöt pelissä -hankkeessa on mukana 7 kuntaa, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Yliopisto on arvioinut tuotettuja pelejä pedagogiselta kannalta. Arvioinnin pohjalta on julkaistu kriteeristö (Vaara & Lonka), jonka avulla ilmiöjaksojen suunnittelua voidaan parantaa: “Arviointityökalua voidaan hyödyntää ilmiölähtöisen oppimisen arvioinnissa siten, että jokainen työskentelyn vaihe arvioidaan erikseen esimerkiksi asteikolla yhdestä viiteen. Oppimisprosessin suunnittelussa jokainen taulukon vaihe pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.” Lisätietoja: Opetin.fi 9.1.2017
  • 40. Tämä esitys on lisenssoitu avoimesti CC BY-SA 4.0 creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi Saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta: Anne Rongas 2016. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä. Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: anne.rongas-ÄT-otavanopisto.fi