Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
2. Hintoihin osittain tai ei ollenkaan
sisältyviä ulkoisvaikutuksia ovat
terveyshyödyt / terveyshaitat
oman alueen elinvoimaisuuden lisääntyminen / väheneminen
luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen / turmeleminen
ilmastonmuutoksen hillintä / voimistaminen
tuotantoeläinten hyvinvointi / pahoinvointi
globaalin ruokaturvan edistäminen / heikentäminen
Ruoka voi olla liian kallista tai liian halpaa
3. Sisältö
1 Näkökulmana oman alueen
elinvoimaisuus
2 Näkökulmana kasvisperäisyys
3 Näkökulmana luonnonmukaisuus
4 Yhteenveto
5. RAVIOLIN REITTI SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN
TÖLKIN VALMISTUS
Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina
saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on
terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa
rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta
suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka
tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin
kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi
valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu
puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta
maailmaa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy
2012. Grafiikka: Mira Visanto
______________
6. Oman alueen
elinvoimaisuuden arvo?
Lähiruoka
saattaa yhteen tuottajan ja kuluttajan (läpinäkyvyys)
lisää taloudellista riippumattomuutta elävöittämällä
elinkeinoelämää
lisää yleistä hyvinvointia ja alueen vakautta
säilyttää paikallista ruokaperinnettä
Leena Viitaharju , Susanna Määttä, Outi Hakala & Hannu Törmä (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportti 118.
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Luettavissa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf
Shuman, M. (2010). Relocalizing Business. In: Worldwatch Institute, State of the World 2010, Transforming Cultures from Consumerism to Sustainability. New York: W.W. Norton &
Company, 110–115.
Frey, S., & Barrett, J. (2006). The Footprint of Scotland's Diet: The environmental burden of what we eat. Stockholm: Stockholm Environment Institute.
__________
7. Leena Viitaharju , Susanna Määttä, Outi Hakala & Hannu Törmä (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset
vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportti 118. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.
Luettavissa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf
__________
Suomalaiset elintarvikealan yritykset
käyttävät lähellä tuotettuja raaka-
aineita keskimäärin 23 %
Kainuussa ja Ahvenanmaalla 65 % raaka-
aineista omasta maakunnasta, Uudellamaalla
ja Kymenlaaksossa alle 10 %
Vähiten ulkomaisia raaka-aineita (n. 5%)
käyttävät Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-
Suomen, Lapin ja Pohjois-Karjalan yritykset.
9. 10 12 12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha
Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.
_____________
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima
peltopinta-ala (m2)
10. 4758
2427
629
4377
1978
281
0 1000 2000 3000 4000 5000
"Kaikkiruokainen"
Kasvisruokavalio + meijerituotteet
Kasvisruokavalio
luonnonmukaisesti tuotettu tehotuotettu
Foodwatch (2008). Klimaretter Bio? Der foodwatch-Report über den Treibhauseffekt von konventioneller und ökologischerLandwirtschaft in Deutschland basierend auf
der Studie „Klimawirkungen der Landwirtschaft in Deutschland“ des Instituts für ökologische Wirtschaftsforschung (IÖW) gGmbH gefördert durch die Deutsche Wildtier
Stiftung, KLEF Karl Linder Education Foundation, Karl-Ludwig Schweisfurth.
11. Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat
noin kolmanneksen maapallon peltojen sadosta.
> riittäisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä
> kilogramma luutonta naudanlihaa edellyttää
13 kg kasviperäistä rehua
Karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin
sademetsäkatoon.
Smil Vaclav (2013). Should we eat meat. Evolution and consequences of modern carnivore. Oxford: Wiley-Blackwell.
Kaimowitz, G., Mertens, B., Wunder, S. & Pacheco, P. (2004). Hamburger Connection Fuels Amazon Destruction. Cattle ranching and deforestation in Brazil's
Amazon. Bogor: Center for International Forestry Research. www.cifor.org/publications/pdf_files/media/Amazon.pdf
Smil, V. (2002). Eating meat: Evolutions, patterns, and consequences. Population and development review 28(4), 599-639.
Smil, V. (2002). Worldwide transformation of diets, burdens of meat production and opportunities for novel food proteins. Enzyme and Microbial Technology
30(2002), 305–331
Steinfeld, H., Gerber, P., Wassenaar, T., Castel, V., Rosales, M. & de Haan, C. (2006). Livestocks's Long Shadow. Environmental Issues and Options. Food and
Agriculture Organization of the United Nations.
____________
Liha on liian halpaa?
12. 50–71 -vuotiaita, seuranta-aika 10-vuotta,
otos 500 000
Punaista lihaa suosivat kuolivat muita nuorempina
syöpään, sydänsairauksiin ja muihin vakaviin
sairauksiin.
Ne, jotka söivät punaista lihaa kaikkein vähiten, elivät
pisimpään
Sinha, R., Cross, A., Graubard, B., Leitzmann, F., & Schatzkin,A. (2009). Meat Intake and Mortality:A Prospective Study of Over Half a
Million People. Archives of Internal Medicine 169(6), 562–571.
___________
Kasvisruoka on liian kallista?
13. Ylipainoisuus on aliravitsemusta
merkittävämpi ennenaikaisten kuolemien
aiheuttaja maailmassamme
Lihasta saatava energia lihottaa enemmän
kuin vastaava määrä kasviksista saatavaa
energiaa
Yli puolet suomalaisista aikuisista on
ylipainoisia tai lihavia
_______
Lim, S., Vos, T. & Flaxman, A. ym. (2012) . A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in
21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 380 (9859), 2224–2260.
Vergnaud, A-C., Norat, T., Romaguera, D., Mouw, T., May, A., Travier, N., Luan, J., Wareham, N., Slimani, N., Rinaldi, S., Couto, E., Clavel-Chapelon, F.,
Boutron-Ruault, M-C., Cottet, V., Palli, D. - Agnoli, C., Panico, S., Tumino, R., Vineis, P., Agudo, A., Rodriguez, L., Jose
Sanchez, M., Amiano, P., Barricarte, A., Huerta, J., Key, T., Spencer, E., Bueno-de-Mesquita, B., Büchner, F., Orfanos, P., Naska, A., Trichopoulou, A.,
Rohrmann, S., Hermann, S., Boeing, H., Buijsse, B., Johansson, I., Hellstrom, V. - Manjer, J., Wirfält, E., Jakobsen,
M., Overvad, K., Tjonneland, A., Halkjaer, J., Lund, E., Braaten, T., Engeset, D., Odysseos, A., Riboli, E., & Peete, P. (2010). Meat consumption and prospective
weight change in participants of the EPIC-PANACEA study. American Journal of Clinical Nutrition 92(2), 398–407.
Männistö, Satu; Laatikainen, Tiina; Vartiainen, Erkki (2012). Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Helsinki: THL.
15. 343 vertaisarvioidusta tutkimuksesta tehdyn meta-
analyysin mukaan luonnonmukaisesti tuotetuissa
elintarvikkeissa on
a) enemmän terveyttä edistäviä antioksidantteja
b) 4 kertaa vähemmän kasvinsuojeluainejäämiä
c) vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja kuten kadmiumia
______________
Barański M, Srednicka-Tober D., Volakakis N., Seal C., Sanderson R., Stewart G., Benbrook C., Biavati B, Markellou E, Giotis C,
Gromadzka-Ostrowska J, Rembiałkowska E, Skwarło-Sońta K, Tahvonen R, Janovská D, Niggli U, Nicot P, Leifert C. (2014). Higher
antioxidant and lower cadmium concentrations and lower incidence of pesticide residues in organically grown crops: a systematic
literature review and meta-analyses. British Journal of Nutrition, 112(5), 794-811. Luettavissa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24968103
16. Manteli Omena Parsa Avokado Parsakaali Mustikka Sipuli
Mehiläisten pölytyksistä riippuvaisia ravintokasveja
Whitaker, H. (2013).The plight of the honeybee.Time 182(8), 30-37.
Science Insider (2013). Pesticidemakers Challenge E.U. Neonicotinoid Ban in Court. Luettavissa:
http://news.sciencemag.org/europe/2013/08/pesticidemakers-challenge-e.u.-neonicotinoid-ban-court
__________
Mehiläispopulaatiota suojaamaan tarkoitettu kahden
vuoden määräaikainen neonicotinoid-tuholaistorjunta-
ainekielto sai torjunta-ainevalmistajat liikkeelle. Bayer ja
Syngenta haastoivat EU:n oikeuteen.
Myrkyllinen maatalous tulee kalliiksi?
17. Maatalouskemikaalien haittoja luonnossa
a) pölyttäjien toiminnan häiriintyminen (pölyttäjähyönteisten arvo
n. 153 miljardia euroa/vuosi)
b) luontaisen tuholaistorjunnan lamaantumisen uhka
c) maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa elävien eliöiden
toiminnan häiriintyminen
d) maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen ja
pohjavesien saastuminen
Luonnonmukainen maatalous lisää alueen lajien monimuotoisuutta
30% (94 tutkimuksen meta-analyysi 30 vuoden ajanjaksolta)
_________
Tuck, S., Winqvist, C., Mota, F., Ahnström, J., Turnbull, L. ja Bengtsson, J. (2014). REVIEW: Land-use intensity and the effects of organic farming on biodiversity: a hierarchical meta-analysis. Journal of
Applied Ecology 51(3), 746–755.
Gill, R., Ramos-Rodriguez, O., Raine, N. (2012). Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees. Nature. doi:10.1038/nature11585
Kluser, S., Neumann, P., Chauzat, M-P., & Pettis, J. (2010). Global Honey Bee Colony Disorder and Other Threats to Insect Pollinators. UNEP Emerging Issues.
Korsaeth, A. (2008). Relations between nitrogen leaching and food productivity in organic and conventional cropping systems in a long-term field study, Agriculture, Ecosystems and Environment
127(3–4), 177–188.
Frans, L. (2008). Trends of Pesticides and Nitrate in Ground Water of the Central Columbia Plateau, Washington, 1993–2003. Journal of Environment Quality 37(5), 273–280.
Saad, D. (2008). Agriculture-Related Trends in Groundwater Quality of the Glacial Deposits Aquifer, Central Wisconsin. Madison: American Society of Agronomy, Crop Science Society of America, and
Soil Science Society of America. Journal of Environmental Quality 37(5), 209–225.
Balmford, A., Naidoo, R., Costanza, R., Fisher, B., Green, R., Lehner, B., Malcolm, T., & Ricketts, T. (2008). Global mapping of ecosystem services and conservation priorities. PNAS 105(28), 9495–9500.
BirdLife (2008). Critically endangered birds – A global audit. Cambridge: BirdLife International.
Nellemann, C., MacDevette, M., Manders, T., Eickhout, B., Svihus, B., Gerdien Prins, A., & Kaltenborn, B. (eds). (2009). The environmental food crisis, The environment’s role in averting future food
crises. A UNEP rapid response assessment. Nairobi: United Nations Environment Programme.
Reganold, J. (2010). The next revolution in farming. Scientific American 303(3), 97.
18. Terveyden hinta?
Maatalouskemikaalijäämien osoitetut terveyshaitat
liittyvät muun muassa lasten kehityshäiriöihin
heikentynyt aistienvarainen päättelykyky
heikentynyt verbaalinen kyvykkyys
muistiin ja älykkyysosamäärään liittyvät negatiiviset vaikutukset
kohonnut ADHD-häiriöriski
____________
Kurenbacha, B., Marjoshia, D., Amábile-Cuevasb, C., Fergusonc, G., Godsoed,W., Paddy, G., Heinemanna, J. (2015). Sublethal Exposure to Commercial Formulations of the Herbicides Dicamba,
2,4-Dichlorophenoxyacetic Acid, and Glyphosate Cause Changes in Antibiotic Susceptibility in Escherichia coli and Salmonella enterica serovar Typhimurium. American Society of Microbiology’s
journal mBio.
Mackenzie Ross, S., McManus, I., Harrison, V., Mason, O. (2013). Neurobehavioral problems following low-level exposure to organophosphate pesticides: a systematic and meta-analytic
review. Critical Reviews in Toxicology 43(1), 21-44.
Bouchard, M., Bellinger, D., Wright, R., & Weisskop, M. (2010). Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Urinary Metabolites of Organophosphate Pesticides. Pediatrics 125(6), 1270–1277.
Bouchard, M., Chevrier, J., Harley, K., Kogut, K., Vedar, M., Calderon, N., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphate Pesticides and IQ in 7-Year Old Children. Environmental Health
Perspectives. 119(8), 1189-1195.
Engel, S., Wetmur J., Chen J., Zhu C, Barr D., Canfield R., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphates, Paraoxonase 1, and Cognitive Development in Childhood. Environmental Health
Perspectives 119(8), 1182–1188.
Rauh, V., Arunajadai, S., Horton, M., Perera, F., Hoepner, L., Barr, D., et al. (2011). 7-Year Neuro-developmental Scores and Prenatal Exposure to Chlorpyrifos, a Common Agricultural Pesticide.
Environmental Health Perspectives 119(8), 1196–1201
Antibioottiresistenssin ja kasvinsuojeluaineiden käytön
välisestä yhteydestä on alustavaa näyttöä
21. globaali ruokahävikki 1,3 miljardia tonnia vuodessa
taloudellinen vaikutus yli kymmenen kertaa Suomen
valtion budjetin verran
vettä kuluuVolga-joen vuosittaisen virtaaman verran
kasvihuonekaasupäästöjä syntyy 3,3 miljardia tonnia
Jan, O.,Tostivint,C.,Turbé,A., et al. (2013). Food wastage footprint. Impacts on natural resources. FAO. Luettavissa:
http://www.fao.org/docrep/018/i3347e/i3347e.pdf
LIIAN HALPAA KUN ON VARAA
HEITTÄÄ POIS? Kolmannes
maailman peltopinta-alasta tuottaa
ruokaa kaatopaikoille
____________
23. Luomu vai
tehotuotettu?
Kasvisperäinen vai
eläinperäinen?
Paikallinen vai
globaali?
Kuinka paljon arvoa…
a) Terveydelle?
b) Globaalille ruokaturvalle?
c) Luonnon monimuotoisuudelle ja
ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle?
c) Tuotantoeläinten hyvinvoinnille?
d) Oman alueen elinvoimaisuudelle?
24. Ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä voidaan edistää
paikallisesti tuotettua ruokaa suosimalla,
lihan osuutta ruokavaliossa vähentämällä ja
luonnonmukaisesti tuotetun ruoan osuutta lisäämällä.
Poliittinen ohjaus lisääntyy?
Ravintoon liittyvien ulkoisvaikutusten
hinnoittelemattomuus aiheuttaa
markkinavirheen