Terveyttä liikkumalla -yleisöluentosarja syyskuussa 2017: Selkä vaivaa - auttaako liikunta? -luennon esitysdiat. Dosentti, TtT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni, UKK-instituutti

1. SELKÄ VAIVAA – AUTTAAKO LIIKUNTA?
12.9.2017
Jaana Suni
terveystieteiden tohtori, dosentti
tutkimus- ja kehittämispäällikkö, UKK-instituutti

2. • yksi merkittävimmistä globaaleista terveysongelmista,
jonka taloudelliset kustannukset ovat huomattavat
• Suomessa alaselkäkipuun liittyvät diagnoosit ovat yleisin
syy yli 10 päivän sairauspoissaolopäiviin (Kela, tilastotieto-
kanta 2015)
• suurin osa (n. 90%) selkäkivusta luokitellaan
epäspesifiseksi, koska kivun syytä ei pystytä tunnistamaan
• selkäkipu uusiutuu/toistuu n. 50%:lla potilaista seuraavan
vuoden aikana
 Voidaanko selkäkipuja ennaltaehkäistä liikunnalla?
 Millainen liikunta on vaikuttavaa selkäkivun eri vaiheissa?
Alaselkäkipu
hankala ja kallis kansanterveysongelma

3. Alaselkäkivun ennaltaehkäisy
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi
Steffens D., ym. JAMA Intern Med. 2016;176(2):199-208.
• Pelkkä liikunta (exercise) tai liikunta yhdistettynä
neuvontaan ovat tehokas keino alaselkäkivun
ehkäisemiseksi.
• Muut toimenpiteet mukaan lukien pelkkä neuvonta,
selkää tukevien vöiden ja erilaisten kengän pohjallisten
käyttö eivät näytä ennaltaehkäisevän selkäkipua.
• Selkäkipuun liittyvien sairauspoissaolojen osalta
tutkimusten laatu oli niin heikko, ettei tuloksia
vaikuttavuudesta voida pitää luotettavina.

4. Selkäkivun pitkittymisen ehkäisy
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi
Shiri R, Falah-Hassani K. Br J Sports Med 2017;0:1–11.
Vapaa-ajan liikunta
• suojaa toistuvalta tai pitkittyneeltä alaselkäkivulta
Vaikutus on todettu
• työikäisillä ja iäkkäillä henkilöillä
• naisilla ja miehillä
Vapaa-ajan liikuntaa ei ole juurikaan mitattu
objektiivisesti (liikemittarit) laajoissa väestöaineistoissa.

5. Selkäkipu ja liikkuminen
Terveys 2011 -tutkimuksessa
• Suurempi määrä ripeää/rasittavaa liikuntaa olivat yhteydessä
vähäisempään selkäkivun esiintyvyyteen ja lääkärissä
käynteihin viimeisen vuodenaikana 30−69 -vuotiailla
suomalaisilla naisilla ja miehillä.
• Vähintään 5 min liikuntajaksot ripeää/rasittavaa liikuntaa
olivat systemaattisesti yhteydessä parempaan selän
terveyteen (kipu, lääkärissä käynnit).
• Kevyt liikunta, paikallaanolo (mukaan lukien pitkät yli 30 min
jaksot) ja seisominen eivät olleet yhteydessä selkäkivun
esiintyvyyteen tai lääkärissä käynteihin.
• Pitkittäistutkimuksia tarvitaan syy-seuraussuhteen
osoittamiseen ripeän/rasittavan liikunnan puutteen ja
selkäkivun välillä.

6. Hyväkuntoiset Keskikuntoiset Huonokuntoiset
Muunneltu punnerrustesti
Kokonaiskustannukset 100 € p<0.001 451 € p=0.337 626 € (vertailu)
Sairauspoissaolot ka (vaihteluväli)
171 €/päivä, lukumäärä 0.19 (0–5) 1.94 (0–70) 2.90 (0–67)
kustannukset 33 € p=0.048 331 € p=0.74 496 € (vertailu)
6 min kävelytesti
Kokonaiskustannukset 153 € p<0.005 462 € p=0.259 665 € (vertailu)
Sairauspoissaolot
171 €/päivä, lukumäärä 0.35 (0–7) 2.15 (0–67) 3.09 (0–70)
kustannukset 60 € p=0.079 368 € p=0.51 528 € (vertailu)
6 kk:n ajalta takautuvasti ennen intervention alkua
Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteydet
terveydenhuollon kustannuksiin ja
selkäkivun aiheuttamiin sairauspoissaoloihin
Kolu P, Tokola K, Kankaanpää M, Suni J. Evaluation of the effects of physical activity, cardiorespiratory condition,
and neuromuscular fitness on direct healthcare cost and sickness related absence among nursing personnel
with recurrent nonspesific low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2017;42(11):854-862.

7. Käypä hoito -suositus 27.4.2015: alaselkäkipu
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset
Suosituksen rajaus ja kohderyhmät: Suositus koskee aikuisten
(yli 15-vuotiaat) alaselkäkipua. Suosituksen kohderyhmänä
ovat perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja
erikoissairaanhoito, kaikki kuntoutustyöhön osallistuvat mukaan
luettuina.
Suosituksen tavoitteet: Suosituksen tavoitteena on
yhdenmukaistaa alaselkäkipupotilaiden luokittelua, parantaa
kliinistä, radiologista ja muuta diagnostiikkaa sekä
yhdenmukaistaa alaselkäkipupotilaan konservatiivisia ja
operatiivisia hoitokäytäntöjä sekä kuntoutusta. Keskeisenä
tavoitteena on parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä.
Suositusta voidaan käyttää alaselkäkipupotilaiden alueellisten
hoitoketjujen laatimisessa ja päivittämisessä.
7

8. Akuutti (alle 6 viikkoa) alaselkäkipu
• liikuntaharjoittelu ei ole vaikuttavaa
• päivittäinen liikkuminen on suositeltavaa
Pitkittyvä (kesto yli 6 viikkoa) alaselkäkipu
• potilaan aktiivinen kuntoutus tulee käynnistää
Tavoite: potilaan toiminta- ja työkyvyn parantaminen
LIIKUNTAHARJOITTELU
Pitkittynyt (6 viikkoa-3kk) tai toistuva/uusiutuva selkäkipu
• yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantava aktiivinen harjoittelu
Krooninen (>3kk) yhtäjaksoinen selkäkipu
• asteittain lisääntyvä ohjattu lihaskuntoharjoittelu
Tavoite: sairauspoissaolopäivien vähentäminen
Liikuntaharjoittelu
osana Käypähoitosuositusta
8

9. Fyysinen aktiivisuus vs. kipu?
Eläinkokeissa keinotekoisesti aiheutettu kipu:
Sluka KA, O’Donnell JM, Danielson J, Rasmussen LA. Regular physical activity prevents
development of chronic pain and activation of central neurons. J Appl Physiol 114: 725–
733, 2013. FREE PAPER
 akuutti kipu kehittyy sekä fyysisesti aktiivisille että
passiivisille eläimille
 säännöllinen fyysinen harjoittelu estää kivun
pitkittymiseen johtavat muutokset
keskushermostossa
9

10. Miten fyysinen aktiivisuus vähentää kipua?
• Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ehkäisee kivun
pitkittymistä, mutta vaikutukset ovat palautuvia (plastic) ja
hetkellisiä (temporary).
• Rotilla, jotka liikkuivat säännöllisesti ei tapahtunut
negatiivista kipuaistimuksen muuntelua hermosoluissa
(p-NR1), jotka keskeisesti vaikuttavat kivun pitkittymiseen.
• Liian vähäinen liikunta voi olla merkittävä tekijä selkäkivun
pitkittymisessä, jonka keskushermosto tulkitsee
epänormaaliksi ”tautitilaksi” ja muuttaa toimintaansa
 kipu pitkittyy.
10

11. Hypoteesi selkäkivun synnystä ja pitkittymisestä
Akuutti selkäkipu: haitallinen alaselän kuormitus kuten
jatkuva selän pyöristysasento/ toistuva pyöristys–ojennus–liike
• mikrovauriot nivelsiteissä, lihaskalvoissa, muissa venymiselle
herkissä sidekudoksissa
• akuutti tulehduksesta johtuva kipu
• reflektorinen lihaspasmi ja
• häiriöt liikkeiden hallinnassa eli motorisessa kontrollissa
….haitallinen selän kuormitus jatkuu
• krooninen tulehdustila
• sidekudosten rakenteen heikkeneminen
• liikkeiden hallinnan strategioiden muuttuminen
 pitkittynyt selkäkipu

12. Lähde: Izzo et al. European Journal of Radiology 2013;82: 118-26.
KIPU
NIVELTEN
JA LIHASTEN
YLIKUOMITUS
VAMMA MEKANO-
RESEPTOREISSA
TULEHDUSREAKTIO
KESKUS-
HERMOSTO
MUUTOS
LIHASTEN
VASTEESSA
1.
2.
3.
4.
Kudosvaurio
-nivelsiteet
-välilevyt
-nivelkapselit 5.6.
7.

13. Eteentaivutus eli alaselän pyöristys (flexion) liikelaajuuden
äärialueella, esimerkiksi tavaroiden nostaminen lattialta,
sukan pukeminen jalkaan, pitkäaikainen istuminen autossa.
Stress-relaxation = kuormitus-rentoutus nivelsiteissä ja
muissa pehmeissä kudoksissa
• altistaa välilevyn pullistumalle (prolapse).
Creep into more flexion = hidas viruminen
• mekanoreseptorien toiminta häiriintyy
• reflektorinen lihastoiminta häiriintyy.
13
Selkävammojen syntymekanismit

14. Suuri yksittäinen kuormituspiikki,
joka kohdistuu täysin pyöristyneeseen lannerankaan.
14
Pixabay.com/fi

15. Toistuva kuormituksen sietokyky-
rajan alittava kuormitus, nostaminen
• kudoksen väsyminen johtaa kuormituksen
sietokykyrajan alenemiseen
• tästä seuraa n toiston jälkeen kudosvaurio.
15

16. Pitkäaikainen kuormitus
selän passiivisissa pehmytkudoksissa
16
Pixabay.com/fi

17. Selkäoireisen toiminnallisen
lihaskuntoharjoittelun tavoitteet
17

18. • Lihaskuntoharjoittelu on ainoa liikunnallisen kuntoutuksen
muoto, jonka vaikuttavuudesta kipuun ja toiminnan-
haittoihin on tieteellistä näyttöä toistuvassa ja/tai
kroonisessa selkäkivuissa.
• Huono kunto on fyysistä aktiivisuutta voimakkaampi
selkäkipua ennustava tekijä: niillä, joilla on parempi kunto,
selkäkipuja esiintyy harvemmin.
• Edellä mainitusta syystä johtuen selkäkipua kokeneiden
liikuntaharjoittelun tulee liikehallinnan kehittämisen ohella
kehittää myös fyysistä kuntoa.
• Tarkkaa yhtenäistä näkemystä optimaalisesta harjoittelun
sisällöstä, harjoitusperiaatteista ja tavoitteista tai
annostelusta ei selkäpotilaille kuitenkaan toistaiseksi ole.
Lihaskuntoharjoittelu on vaikuttava
hoitomuoto
18

19. A Tasapainon kehittäminen eri asennoissa ja liikkeissä
B Selän tukevuuden/stabiliteetin lisääminen
1) Parannetaan liikehallintaa harjoituksilla, jotka
aiheuttavat useiden vartalonlihasten yhtaikaisen
supistumisen (co-contraction).
• Selkä kestää hyvin puristavaa kuormitusta (vrt. purjeveneen masto).
• Epäsymmetriset liikkeet aiheuttavat automaattisesti yhtäaikaisen
supistuksen.
2) Vältetään liikkeitä, jotka lisäävät puristavaa kuormitusta.
• lonkan koukistajalihasten aktiivisuus
• vartalon kiertoliike (etenkin, jos iliopsoas aktiivinen)
• puhtaat ojennussuuntaiset liikkeet
C Vartalonlihasten kestävyysvoiman parantaminen
Selkäpotilaan lihaskuntoharjoittelun tavoitteet
19

20. D ”Building squat patterns” eli opetellaan kyykistysmalleja,
joissa hallitaan lannerangan neutraalialue (McGill 2002, 2004).
1) lonkan koukistuksen erottaminen lannerangan
pyöristymisestä erilaisissa kyykistysharjoituksissa
2) lonkan ojentajien, loitontajien ja ulkokiertäjien tehokas
aktivointi liikkeen aikana
3) Lonkkanivelten liikkuvuuden lisääminen. (Dolan ja Adams 1993)
20

21. Tehokas selkärangan tukitoiminta edellyttää lihasten
yhtaikaista supistumista (co-contraction).
• Vähentää lannerankaan kohdistuva puristavaa kuormitusta
(selkä kestää hyvin puristavaa kuormitusta).
• Epäsymmetriset liikkeet tuottavat ”automaattisesti”
yhtäaikaisen supistumisen.
• Lonkankoukistajalihasten (psoas) aktiivisuus lisää
puristavaa kuormitusta.
Lihaskuntoharjoittelun keskeinen tavoite selkäkipupotilailla on
suuri lihasaktiivisuus + pieni puristava lannerangan kuormitus.
Selkäpotilaan lihaskuntoharjoittelu ―
suuri lihasaktiivisuus, pieni puristava kuormitus
21

22. Piirretty lähteestä: Kavcic et al. 2004 Spine 29:2319-2329
Puristava kuormitus lannerangassa
selkäoireiselle sopivissa harjoituksissa
22

23. UKK-instituutin tutkimuksissa kehitettyjä
toiminnallisia selkäharjoitusohjelmia
SELKÄ KUNTOON selkäharjoitusohjelma (Kuntoveturi)
http://tule-liikunta.fi/wp-content/uploads/UKK-instituutti-
selka-kuntoon-opas.pdf
TULTA-liikuntaohjelma varusmiesten tulevaisuuden
taistelukuntoon (VASTE)
http://tule-liikunta.fi/wp-content/uploads/UKK-instituutti-
TULTA-liikuntaohjelma.pdf
Tule-KUNTOMITTA: tasapaino, ketteryys ja liikenopeus, hartianseudun
liikkuvuus. alaraajojen lihasvoima, vartalon lihaskestävyys ja keskivartalon
hallinta, venyttely
23

24. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank
/657-Selka_kunnossa_-opas.pdf
http://tule-liikunta.fi/wp-
content/uploads/UKK-instituutti-
TULTA-liikuntaohjelma.pdf

25. Selän tukevuuden/stabiliteetin lisääminen
Rintarangan
liikkuvuuden lisääminen
Vartalon lihasten kestävyyden lisääminen Tasapainon hallinnan kehittäminen
HOITOHENKILÖSTÖN SELKÄVAIVOJEN EHKÄISYTUTKIMUS 2011-2015

26. www.tamselka.fi
http://selkakanava.fi

28. Alaselälle haitallisen
kuormituksen välttäminen
28

29. LIHASKUNTOHARJOITTELU
+
SELKÄNEUVONTA
Tavoite:
● alaselän neutraalialueen hallinta
työssä ja vapaa-ajalla
Tulos kolmen eri tutkimuksen sarjasta:
● ehkäisevät tehokkaasti alaselkäkipua ja
sen uusiutumista

30. Lannerangan asennon vaikutus kuormituksen
jakautumiseen liikesegmenteissä
Poikkeamat neutraaliasennosta
kuormittavat selän rakenteita haitallisesti.
Neutraaliasennossa
välilevy ja fasettinivelet
kuormittuvat tasaisesti.
”oikoryhti” ”notkoselkä”
ylikuormitus
30

31. Liikesegmentin fysiologinen liikelaajuus
Kunkin toiminnallisen yksikön eli liikesegmentin fysiologinen liikelaajuus
(ROM eli range of motion) koostuu
• neutraalialueesta (neutral zone, NZ)
• elastisesta alueesta (elastic zone, EZ).
• Nikaman liike neutraaliasennosta
tiettyyn suuntaan tapahtuu aluksi
NZ:lla, jossa nivelsiteet, jänteet ja
nivelkapselit eivät merkittävästi
vastusta liikettä.
• Elastisella alueella (EZ) em. pehmyt-
kudosten vastus liikkeelle kasvaa
niiden venyttyessä.
• Kuorma (load) kasvaa nopeasti
moninkertaiseksi liikkeen
(displacement ) kasvaessa kohti EZ:n
äärialuetta.
Izzo et al. European Journal of Radiology 2013;82: 118‒26.
Kuorma
ROM
NZ EZ
Liike
31

32. Alaselälle haitallisen kuormituksen välttäminen
• Epäspesifin alaselkäkivun fyysinen syy on kudoksen vaurioitumisen
seurauksena ilmenevä ohimenevä kipujakso.
• Tavallisesti kudosvaurio, joka voi olla mikroskooppisen pienikin, syntyy
välilevyyn, fasettiniveleen, risti-suoliluuniveleen tai lihas- ja sidekudokseen.
Lannerangan neutraali- eli keskiasennon hallinta on tehokas keino välttää
alaselälle haitallista kuormitusta, kipua ja kivun uusiutumista:
• Kun lanneranka on turvallisella keskialueella, sen asento on samanlainen kuin
luonnollisessa seisoma-asennossa. Tällöin lanneranka ei ole kokonaan
pyöristynyt tai ojentunut ja selässä on pieni notko.
• Erityisesti lannerangan liiallisen pyöristymisen välttäminen suojaa alaselän
nivelsidevammoilta ja taaksepäin suuntautuvilta välilevyn pullistumilta.
• Kun alaselkä on voimakkaasti pyöristynyt, selän syvät ojentajalihakset eivät
tue lannerankaa ja vamma-alttius lisääntyy.
32

33. • Vatsa pullistuneena eteen, lannerangan
lordoosi korostuu, ristiluun kulma
muuttuu, esimerkiksi painavan repun
kantaminen kävellessä pitkään selässä
(vartalon kallistus taaksepäin).
• Leikkaava kuormitus kasvaa etenkin L5 ja
S1 nikamissa.
• Leikkaavien voimien (shear force)
aiheuttamat vammat kohdistuvat
nikamakaaren takaosaan.
Huono ryhti seisoma-asennossa:
Swayback posture
33

34. PYRI TÄHÄN VÄLTÄ TÄTÄ
Käyntiasento, jossa toinen polvi tukee maahan , estää
tehokkaasti lannerangan liiallisen pyöristymisen.
Lannerangan liiallinen pyöristyminen kuormittaa erityisesti
nivelsiteitä ja välilevyn takaosaa.
Lannerangan keskiasennon hallinta
arkielämässä
34

35. PYRI TÄHÄN VÄLTÄ TÄTÄ
Lanneranka ja kaularanka ovat turvallisella keskialueella.
-satulan etuosan suuntaaminen hieman alaspäin helpottaa
keskiasennon hallintaa
Kun alaselkä on voimakkaasti pyöristynyt, selän syvät
ojentajalihakset eivät tue lannerankaa ja vamma-alttius
lisääntyy.
35

36. PYRI TÄHÄN VÄLTÄ TÄTÄ
Sovella käyntiasentoa tai yhden jalan yli kumartamista aina
kun mahdollista nostaessasi tavaroita lattialta tai muuten
matalalta.
Älä nosta pyöreällä selällä.
36

37. PYRI TÄHÄN VÄLTÄ TÄTÄ
Epäsymmetrinen jalkojen asento estää lannerangan
liiallisen pyöristymisen ja helpottaa alaselän
keskiasennon hallintaa.
Molempien lonkkien yhtäaikainen koukistus
pakottaa lannerangan liialliseen pyöristysasentoon.
Lannerangan keskiasennon hallinta ei onnistu.
37

39. Spine 2006;31:E611-E620
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 12 kk:n mittaisen
lihaskuntoharjoitus- ja neuvontaintervention vaikuttavuutta
alaselkäkivun intensiteettiin, toiminnanhaittoihin, työkykyyn
sekä liikehallintakykyyn ja lihaskuntoon.
Intervention keskeinen tavoite oli alaselän keskiasennon hallinta
lihaskuntoharjoittelussa ja kaikissa päivittäisissä toiminnoissa.

40. OPPIMISTAVOITTEET
Alaselän neutraaliasennon hallinta
1) harjoitusliikkeissä 0-6 kk
2) kaikissa toimissa työ ja vapaa aikana 7-12 kk

43. Pohdinta ja johtopäätökset
• Alaselän neutraaliasennon hallintaa korostavalla -
interventiolla onnistuttiin vähentämään selkäkivun
voimakkuutta ja parantamaan tutkittavien omaa arviota
tulevasta työkyvystään.
• Koska interventio ei merkittävästi parantanut kuntoa, on
mahdollista, että kipujen vähenemisen syy liittyi
oppimiseen:
(a) harjoitusryhmäläiset oppivat neutraaliasennon
hallinnan lihaskuntoharjoitusohjelman liikkeiden avulla ja
(b) pystyivät soveltamaan uusia taitojaan erilaisiin
toimiinsa työssä ja vapaa-ajalla.

45. TAVOITE
Vähentää alaselkäkipua ja sen aiheuttamia haittoja
varusmies-palveluksen aikana selästään terveillä
varusmiehillä (N=1409)
MENETELMÄ
• lihaskuntoharjoitus- ja neuvontaohjelma alaselän
keskiasennon hallinnan parantamiseksi ja alaselän
täydellisen pyöristymisen välttämiseksi
varusmiespalveluksessa ja vapaa-ajalla
• tukimateriaali (TULTA-liikuntaojelma, OPAS selkävammojen
ja tapaturmien ehkäisyyn
472 (23 %) varusmiestä, joilla oli esiintynyt alaselkäkipua jo
ennen palvelukseen astumista, suljettiin pois analyyseistä.
Varusmiesten selkävaivojen ehkäisytutkimus

46. Jokaisesta varusmiehen selkäkipukäynnistä tallennettiin
päivämäärä ja diagnoosi varuskunnan terveysaseman
sähköiseen potilastietokantaan.
TULOSMUUTTUJAT
• selkäkipuun liittyvien käyntien lukumäärä ja ilmaantuvuus
• terveysasemalla käynnit, joiden syynä oli selkäkipu
(kokonaismäärä)
• selkäkivusta johtuva palveluksesta poissaolo, päivien
kokonaismäärä
• varusmiesten määrä, joilla oli vähintään viisi selkäkivusta
johtuvaa poissaolopäivää
Poissaolopäivä tarkoittaa fyysistä rajoitusta osallistua kaikkiin
varusmiespalvelukseen kuuluviin tehtäviin.
Selkäkivun rekisteröinti ja tulosmuuttujat

47. Ensimmäiset 8 viikkoa
(peruskoulutuskausi):
3 kertaa viikossa, 30—45 min,
kohtuullisella kuormituksella
osana tavanomaista varus-
miespalvelusta interventio-
komppanioissa.
Sisätiloissa 40 miehen
ryhmissä, joita ohjasi kaksi
naispuolista, erikseen
koulutettua ohjaajaa.
Kaikki harjoitukset edellyttävät
alaselän keskiasennon
hallintaa.
Tavoitteena oli erityisesti
välttää alaselän täydellistä
pyöristymistä kyykistymisessä.
TULTA-LIIKUNTAOHJELMA

50. TULOKSET
Palveluksesta poissaolopäivät vähenivät interventiokomppanioissa
58 % enemmän kuin vertailukomppanioissa.

51. Johtopäätökset
• Interventioryhmän varusmiesten selkävammat olivat lievempiä
(biologiset syyt) tai he kokivat selkäkivun eri tavalla
(psykososiaaliset syyt) suhteessa vertailuryhmän varusmiehiin.
• Lihaskuntoharjoittelu on todennäköisesti parantanut alaselän
asennon- hallintaa, kuormituksen sietoa tai molempia. (bio)
• Neuvonta ja opaskirjanen on voinut lisätä selän terveyttä
vaarantavien tilanteiden tiedostamista, alaselän asennon
hallintaa mallioppimisen kautta tai molempia. (psyko)
• Sekä fyysisen harjoittelun että neuvonnan voidaan ajatella
myös vähentäneen selkäkivun pelkoa varusmiestehtävissä
• Lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla saatu tulos on
rohkaiseva, kun tiedetään, miten paljon työstä poissaoloja
selkäkivut yleisesti aiheuttavat.

52. Lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan
tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus
naishoitajien alaselkäkipuun ja
sairauspoissaoloihin
Jaana Suni,1 Päivi Kolu,1 Kari Tokola,1 Jani Raitanen,1 Marjo Rinne,1
Annika Taulaniemi,1 Jari Parkkari1 ja Markku Kankaanpää.2
1UKK-instituutti, Tampere
2Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, fysiatrian yksikkö, Tampere
NURSE-RCT, ClinicalTrials.gov. NCT04165698

53. • Hoitohenkilöstöllä selkäkivun esiintyvyys ja ilmaantuminen
ovat yleisempiä koko väestöön verrattuna; riskiä lisäävät
fyysisesti raskaat potilassiirrot ja nostot, ala-selkää muuten
kuormittavat työasennot ja psykososiaaliset tekijät.
• Eurooppaa uhkaa hoitajapula: sairauspoissaolojen ja
ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ehkäisy!
Lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan
tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus
naishoitajien alaselkäkipuun ja
sairauspoissaoloihin (NURSE-RCT)

54. Tutkimus oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu kontrolloitu
interventiotutkimus. Protokolla: Suni JH ym: BMJ Open Sports
Exerc Med 2016;2:e000098. doi:10.1136/bmjsem-2015-000098.
Tutkimuksen mittaukset tehtiin alkutilanteessa,
6 kk:n interventiojakson jälkeen ja 12 kk:n jälkeen.
Tutkittavat olivat 30–55-vuotiaita naishoitajia, jotka
(1) kokivat ajoittaista (sub-acute/recurrent) epäspesifiä
alaselkäkipua, joka ei ollut vielä pitkittynyt (<7kk)
(2) kivun intensiteetti asteikolla 1–10 oli vähintään 2
(3) tekivät alaselkää kuormittavaa hoitotyötä (≥1 vuosi)
(4) eivät harrastaneet lihaskuntoa kehittävää liikuntaa enempää
kuin kerran viikossa.
Tutkimusasetelma ja tutkittavat

55. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 12 kuukauden jälkeen
yhdistetyn lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan (1),
pelkän lihaskuntoharjoittelun (2) ja
pelkän selkäneuvonnan (3)
tehokkuutta (efficacy) vähentää alaselkäkivun
voimakkuutta ja kivun häiritsevyyttä työssä
sekä kivun pelkoon liittyvää välttämiskäyttäytymistä
(Fear Avoidance Beliefs) työssä ja vapaa-ajan liikunnassa
suhteessa vertailuryhmään (4), joka osallistui vain mittauksiin.
(4) Kustannusvaikuttavuutta (cost-effectiveness) selvitettiin
yhteiskunnallisesta näkökulmasta ottamalla huomioon
keskimääräiset kokonaiskustannukset ja
terveysvaikutukset.
Tutkimuksen tarkoitus ja tulosmuuttujat

56. Yhteenveto tuloksista
Yhdistetty liikunta ja neuvonta (L+N) oli tehokas vähentämään
• alaselästä johtuvaa kivun voimakkuutta
• alaselkäkivun häiritsevyyttä työssä
• kivun pelkoon liittyvää välttämiskäyttäytymistä työssä.
Liikunta yksinään (L) vähensi kivun pelkoon liittyvää
välttämiskäyttäytymistä työssä ja fyysisessä aktiivisuudessa;
Neuvonta (N) ei ollut tehokasta.
Kokonaiskustannukset 0‒12 kk olivat:
L+N 476€ , L 1982€ , N 1071€ ja Vertailu 1062€ (p<0.001).
Liikunta ja neuvonta yhdistettynä oli kustannusvaikuttavaa
suhteessa alaselästä johtuvien sairauspoissaolopäivien
vähenemiseen.

57. Kiitos mielenkiinnosta!