Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.

1. SUOMEN KASVUKOLMIO
Helsingin, Tampereen ja Turun –kolmion 11 seudun kansallinen merkitys
1

2. SISÄLTÖ
① Tausta
② Aluetalousdynamiikka
③ Työllisyysdynamiikka
④ Väestödynamiikka
⑤ Osaamisdynamiikka
⑥ Yhteenveto
2

3. Tausta

4. Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen
 Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton
tietokannat vuosien 2005-2014 välisenä aikana: analyysiin
sisällytettiin neljä alueiden ulkoiseen elinvoimaan
(kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalous-,
työllisyys-, väestö- ja TKI- ja osaamisdynamiikkaan. Jokaisessa
teemassa oli useampia muuttujia.
 Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kasvukolmion sisällä olevien
seutujen kansantaloudellinen merkitys keskeisten
aluerakenteeseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Seutujen
kehitystä verrattiin koko maan kehitykseen.
 Analyysin kohteena olivat Suomen kasvukolmio eli Helsingin,
Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä olevat 11 seutua.
Seudut ovat Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä-
Pirkanmaan, Tampereen, Forssan, Loimaan, Turun, Turunmaan,
Salon ja Raaseporin seudut. Kasvukolmion seuduilla asuu 47 %
koko maan väestöstä.
 Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta
pääsääntöisesti vuosien 2005-2014 väliset tilastotiedot. Analyysi
sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin
perustuvaa tietoa.
 Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot
omissa ”palloissaan”.
4
1.
ALUETALOUS
2.
TYÖPAIKAT JA
TYÖLLISYYS
3.
VÄESTÖKEHI-
TYS JA
VETOVOIMA
4.
OSAAMINEN
JA
TKI-TOIMINTA

5. KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE
SEUTU, ASUKASLUKU 30.6.2015 JA KUNTIEN
MÄÄRÄ
 Helsingin seutu: 17 kuntaa, 1.491.851 asukasta
 Tampereen: 10 kuntaa, 392.045 asukasta
 Turun: 11 kuntaa, 320.934 asukasta
 Hämeenlinnan: 3 kuntaa, 94.645 asukasta
 Salon: 2 kuntaa, 63.370 asukasta
 Riihimäen: 3 kuntaa, 46.385 asukasta
 Raaseporin: 3 kuntaa, 43.288 asukasta
 Etelä-Pirkanmaan: 3 kuntaa, 43.231 asukasta
 Loimaan: 6 kuntaa, 35.037 asukasta
 Forssan: 5 kuntaa, 34.176
 Turunmaan: 2 kuntaa, 22.422 asukasta
 4 maakuntaa
 11 seutukuntaa
 65 kuntaa
 2.587.384 asukasta
Lähde: Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys 2014
5

6. Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat
Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys
Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen
1. 2. 3.
4. 5. 6.

7. Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta
Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista
BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista
47,1 % 50,5 % 53,6 %
54,4 % 68,7 % 58,0 %

8. 1. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä
keskeisempi menestystekijä alueiden välisessä kilpailussa ja alueraken-
teen muotoutumisessa. Aluetaloudellisissa tutkimuksissa on kyetty
osoittamaan selkeä yhteys saavutettavuuden ja aluekehityksen välillä.
2. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistämisen lisäksi
aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet
työssäkäyntialueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien
varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä
muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille
vaikutuksille. Työasialiikkuvuus kasvaa merkittävästi, jos yhteydet
toimivat sujuvasti 60-180 minuutin aikaetäisyydellä ja pendelöintihaluk-
kuus noin 45-60 minuutin kynnysarvoon saakka.
3. Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan
suonistoon perustuvia laajoja suuralueita/työssäkäyntialueita, jotka
eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja
ohjelmallisiin aluejakoihin
8
Tiivis tilannekuva alue- ja liikennerakenteen
kehityksen näkökulmasta

9. 1.Työssäkäyntialueet: asutus- ja työpaikka-
keskittymiin perustuvat työssäkäyntialueet,
jotka eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa
2.Liikennekäytävät: liikenneväylien ja liiken-
neinfran muodostumisen kautta muo-
dostuvat liikennekäytävät alueiden välillä
3.Kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset ja
vyöhykemäiset kasvu- ja kehityskäytävät,
jotka yhdistävät useammat työssäkäynti-
alueet kiinteämmin toisiinsa
4.Suuralueet: laajat ja yhtenäiset suuralueet /
työssäkäyntialueet, joissa sujuvat liiken-
neyhteydet keskeisessä roolissa kaupunki-
seutujen sisäisessä ja kaupunkiseutujen väli-
sessä kehityksessä
9
Tampereen seutu
Turun
seutu
Helsingin
seutu
Aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia

10. Kasvukolmio yhtenäistä ja
toisiinsa sidoksissa olevaa
suuraluetta?
Tulevat suuralueet työssäkäynnin,
asutus- ja työpaikkakeskittymien ja
liikkuvuuden näkökulmasta?
① Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke
(Helsinki-Turku-Tampere)
② Pohjanmaiden vyöhyke
(Vaasa-Seinäjoki-Kokkola)
③ Itäisen ja keskisen Suomen
vyöhyke
(Kuopio-Jyväskylä-Joensuu)
④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu)
Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos
Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014

11. Kasvukolmion alue ja vaiku-
tusalueiden laajeneminen
100 km
50 km
50 km
50 km30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
 Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat
vyöhykemäisesti:
 Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu
1,8 miljoonaa asukasta
 Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien
vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
 Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun,
Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km
kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa
asukasta
 Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien
2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000
asukasta
 Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueella asuu
lähes 90 % koko maan väestöstä!
 Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys jatkunut
riippumatta vallitsevasta poliittisesta tai
yhteiskunnallisesta retoriikasta:
 Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua
vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean
arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät /
solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva
muuttoliike!
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta
Kartta: Timo Widbom 2014

12. Kaupunki-maaseutu-
luokituksen tyyppi
Väestömää-
rän muutos
abs. vuosina
1990-2013
Väestömää-
rän muutos
% vuosina
1990-2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
 Sisempi
kaupunkialue
267 304 18,4
 Ulompi
kaupunkialue
257 368 21,9
 Kaupungin
kehysalue
120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
 Maaseudun
paikalliskeskukset
-11 331 -3,4
 Kaupungin läheinen
maaseutu
27 385 7,4
 Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
 Harvaan asuttu
maaseutu
-113 705 -27,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän
muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
250 km

13. Kaupunki-maaseutu-
luokituksen tyyppi
Työpaikko-
jen muutos
abs. vuosina
1990-2010
Työpaikko-
jen muutos
% vuosina
1990-2010
KAUPUNKIALUEET +143 467 9,7
 Sisempi
kaupunkialue
+ 42 493 +4,2
 Ulompi
kaupunkialue
+75 596 +22,1
 Kaupungin
kehysalue
+25 378 +19,8
MAASEUTUALUEET -66 183 -11,8
 Maaseudun
paikalliskeskukset
-9 748 -6,8
 Kaupungin läheinen
maaseutu
-5 021 -5,5
 Ydinmaaseutu -24 850 -11,2
 Harvaan asuttu
maaseutu
-26 564 -25,4
Kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkojen
muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2010
250 km

14. Turun ja Tampereen välinen
tiimalasi-mainen kehityskäytävä
 Turun ja Tampereen välisellä noin 160 km poikittaiskäytävän
kaupunkiseutujen vaikutusalueella asuu noin 825 000 asukasta ja
sijaitsee 337 000 työpaikkaa: Turun ja Tampereen
työssäkäynti-alueen pendelöintivyöhykkeet ulottuvat noin 40
kilometrin päähän keskuskaupungeista.
 Kehityskäytävän vaikutusalueen väestö on kasvanut 118 000
henki-löllä (+16,7 %) vuosien 2000-2014 välisenä aikana: kasvu on
pai-nottunut käytävän päihin Turun ja Tampereen kaupunkiseudulle.
 Turun ja Tampereen välillä kulkeva valtatie 9 on osa EU:n komission
ehdotusta kattavasta liikenneverkosta ja kuuluu liikenne- ja
viestintä-ministeriön määrittelemään valtakunnalliseen
päätieverkkoon.
 Turku-Tampere ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta:
yksiraitei-sesta Turku-Toijala radasta kaksiraiteisesta Toijala-Tampere
radasta. Lisäksi ratayhteys on osa raskaan liikenteen
tavoiterunkoverkkoa
 Kehityskäytävän päissä ovat Turun ja Tampereen lentoasemat sekä
Varsinais-Suomessa Turun ja Naantalin satamat. Tampere toimii
rautatieliikenteen yhtenä kansallisena solmupisteenä ja Turku
meriliikenteen.
 Kehityskäytävä on maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja
palveluiden (MALPE) näkökulmasta tiimalasimainen, jossa asukkaat,
työpaikat, palvelut, suurimmat liikennemäärät, joukkoliikenne jne.
sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille. Välialueet ovat
pääosin yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneita ja maaseutumaisia.
 Kehityskäytävä on hajanainen yhtenäisen kehittämiskohteen ja
organisoinnin näkökulmasta: alueella on kolme ELY-keskusta ja kolme
14

15. Aluetalousdynamiikka

16. BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012
KASVUKOLMIO
54,4 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
72,5 %
16

17. BKT euroa asukasta vuonna 2005 ja 2012
Pääosa
Kasvukolmion
seuduista ylitti
koko maan
mediaanin
vuonna 2012
Vain Salon- ja
Etelä-Pirkanmaan
BKT asukasta
kohden laski
vuoden 2005
arvoihin
verrattuna.
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
Vuosi 2005 Vuosi 2012
Koko maan mediaani
29.536 €/as. vuonna 2012
Koko maan keski-arvo
36.770 €/as. v. 2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
17

18. BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina 2005-2012
Kasvukolmion
alueella 9 seudun
BKT:n muutos ylitti
koko maan
mediaanin: muutos
ripein Riihimäen,
Turun ja Helsingin
seuduilla
Salon seudun
BKT romahti
ICT-alan
murroksessa
vuosien
2005-2012
välisenä aikana
-28000
-26000
-24000
-22000
-20000
-18000
-16000
-14000
-12000
-10000
-8000
-6000
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000 Koko maan mediaani
5 225 € vuosina 2005-2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
18

19. BKT muutos % vuosina 2005-2012
BKT:n suhteellinen
muutos vaihteli
merkittävästi Kas-
vukolmion sisällä:
Riihimäen seudun
kasvoi noin 40 % ja
Salon väheni noin
50 %
BKT kasvoi
viidenneksellä
Riihimäen, Loi-
maan, Turun,
Hämeenlinnan ja
Forssan seuduilla
vuosina 2005-
2012
-51,7
-10,6
0,4
12,0
16,2
18,9 20,2
22,2
24,0
26,6
38,3
-60,0
-50,0
-40,0
-30,0
-20,0
-10,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
19

20. BKT per asukas indeksi vuosina 2005 ja 2012 (koko maa=100)
BKT indeksi ylitti
koko maan keski-
arvon (100) Hel-
singin, Tampereen
ja Turun seuduilla
sekä koko maan
mediaanin 7 seu-
dulla vuonna 2012
Salon seudun
BKT:n indeksi oli
Manner-Suomen
korkein vuonna
2005 ja Kasvukol-
mion alueen
alhaisin vuonna
2012
63,7
67,8 68,0
71,0
80,3 83,1 83,4
91,0
102,0 103,5
134,5
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
100,0
120,0
140,0
160,0
180,0
Vuosi 2005 Vuosi 2012
Koko maan mediaani
80,3 % vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
20

21. Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 ja 2012
Taloudellinen
huoltosuhde kuvaa
alueen työllisten
määrää suhteessa
ei-työllisiin
(=työttömät ja
työvoiman ulko-
puolella olevat)
Taloudellinen
huoltosuhde oli
kilpailukykyisin Hel-
singin, Riihimäen,
Turun ja Tampereen
seuduilla vuonna
2005 ja 2012
1,05
1,25 1,26 1,27
1,32 1,32
1,38 1,39 1,39
1,44 1,47
1,58
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
v.2005 v.2012
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja
21

22. Kunnallisverotettavat tulot vuosina 2005 ja 2013
Kunnallisverotet-
tavat tulot kas-
voivat kaikilla
Kasvukolmion
seuduilla vuosien
2005-2012
välisenä aikana
Helsingin ja
Raaseporin
kunnallisverotet-
tavat tulot ylit-
tivät koko maan
keskiarvon
3097
3207
3436 3462
3697 3703 3741 3744 3773 3787
3985
4588
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
Verotulot euroa per asukas 2005 Verotulot euroa per asukas 2013
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja
22

23. Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden
vuonna 2005-2013
Kunnallisverotetta-
vat tulot kasvoivat
kaikilla Kasvukol-
mion seuduilla:
kehitys oli koko
maan keskiarvoa
ripeämpää kuudella
seudulla
Kunnallisverotetta
vat tulot kasvoivat
suhteellisesti
eniten Loimaan,
Riihimäen ja
Hämeenlinnan
seuduilla
47,8
46,8
46,3
44,8
42,0
41,6
39,6
37,5
36,1
34,9
31,9
16,0
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0
Loimaan
Riihimäen
Hämeenlinnan
Turunmaan
Turun
Raaseporin
Koko maa
Tampereen
Forssan
Helsingin
Etelä-Pirkanmaan
Salon
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja
23

24. Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen
jälkeen vuonna 2012
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
67,6 %
KASVUKOLMIO
50,1 %
24

25. 22680
19994 19949
19845 19641 19591 19347
19076
18678
18048
17941
0
5000
10000
15000
20000
25000
2005 2012
Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen
jälkeen seuduittain vuonna 2005 ja 2012
Asukkaiden
käytettävissä olevat
tulot ylittivät koko
maan mediaanin
kaikilla muilla paitsi
Forssan ja Loimaan
seuduilla vuonna
2012
Käytettävissä
olevat tulot olivat
selvästi korkeim-
mat Helsingin
seudulla vuonna
2005 ja 2012
Koko maan mediaani
18.316 €/as. vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Koko maan keskiarvo
19.736 €/as. v. 2012
25

26. 33,6
29,0
27,8
26,4
26,2
26,2
25,7
25,6
24,2
23,9
22,4
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0
Åboland-Turunmaan
Hämeenlinnan
Turun
Raaseporin
Tampereen
Etelä-Pirkanmaan
Forssan
Riihimäen
Salon
Helsingin
Loimaan
Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen muutos %
seuduittain vuosina 2005-2012
Asukkaiden
käytettävissä olevat
tulot kasvoivat
kaikilla Kasvukol-
mion seuduilla 22,4
- 33,6 %:in välillä
vuosina 2005-2012
Asukkaiden
käytettävissä olevat
tulot kasvoivat eni-
ten Turunmaan,
Hämeenlinnan ja
Turun seudulla
vuosina 2005-2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
26

27. Työllisyysdynamiikka

28. Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012
KASVUKOLMIO
50,5 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
70,2%
28

29. Työpaikkojen määrä vuonna 2005 ja 2012
Kasvukolmion
alueelle syntyi
59 829
uutta työpaikkaa
vuosina 2005-2012
Kasvukolmion
alueen neljä
viidestä uudesta
työpaikasta
syntyi Helsingin
seudulle.
Seutukunta Työpaikat 2005 Työpaikat 2012
Salon 28 520 23 877
Forssan 15 114 13 693
Etelä-Pirkanmaan 15 475 14 246
Raaseporin 17 106 16 038
Åboland-Turunmaan 7 990 7 867
Loimaan 13 719 13 605
Riihimäen 15 298 16 151
Hämeenlinnan 35 955 38 492
Turun 134 185 139 557
Tampereen 157 610 169 242
Helsingin 692 672 740 705
Yhteensä 1 133 644 1 193 473
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
29

30. Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina 2005-2012
Työpaikat lisään-
tyivät ensisijaisesti
Helsingin seudulla
sekä toissijaisesti
Tampereen, Turun
ja Hämeenlinnan
seuduilla vuosina
2005-2012
Työpaikkojen määrä
väheni kuudella
Kasvukolmion seu-
dulla vuosina 2005-
2012: Salon työ-
paikkamenetykset
olivat määrällisesti
suuret.
-4643
-1421
-1229
-1068
-123
-114
853
2537
5372
11632
48033
-5000 5000 15000 25000 35000 45000
Salon
Forssan
Etelä-Pirkanmaan
Raaseporin
Åboland-
Turunmaan
Loimaan
Riihimäen
Hämeenlinnan
Turun
Tampereen
Helsingin
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
30

31. Työpaikkojen määrän muutos % vuosina 2005-2012
Työpaikkojen
määrä kasvoi
suhteellisesti eni-
ten Tampereen ja
Hämeenlinnan
seuduilla vuosina
2005-2012
Työpaikkojen määrä
väheni suhteelli-
sesti ylivoimaisesti
eniten Salon ja mer-
kittävästi Forssan,
Etelä-Pirkanmaan ja
Raaseporin seu-
duilla
-16,3
-9,4
-7,9
-6,2
-1,5
-0,8
3,3
4,0
5,6
6,9
7,1
7,4
-20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0
Salon
Forssan
Etelä-Pirkanmaan
Raaseporin
Åboland-Turunmaan
Loimaan
Koko Suomi
Turun
Riihimäen
Helsingin
Hämeenlinnan
Tampereen
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
31

32. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko
maan yksityisen sektorin työpaikoista
KASVUKOLMIO
53,6 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
72,5 %
32

33. Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina 2005-2012
Yksityisen sektorin
työpaikat kasvoivat
eniten Hämeen-
linnan, Helsingin ja
Tampereen seu-
duilla vuosina 2005-
2012
Yksityisen sektorin
työpaikat vähenivät
eniten Salon seu-
dulla ja merkittä-
västi Etelä-Pirkan-
maan, Raaseporin,
Forssan ja Turun-
maan seuduilla
-25,6
-13,2 -13,1 -13,0
-7,1
-1,1
0,8
2,1
2,9
6,6 7,1
9,4
-30,0
-25,0
-20,0
-15,0
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
33

34. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista
vuosina 2005-2012
Yksityisen sektorin
osuus kaikista
työpaikasta korkea
Helsingin, Tampe-
reen, Turun ja Etelä-
Pirkanmaan seu-
duilla.
Yksityisen sektorin
osuus kaikista
alueen työpai-
koista alhainen
Turunmaan ja
Loimaan seuduilla.
47,4
51,0
52,6
54,1
54,2
56,2
57,1
58,1
58,3
58,8
61,2
63,8
40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0
Åboland-Turunmaan
Loimaan
Riihimäen
Hämeenlinnan
Raaseporin
Forssan
Salon
Koko maa
Etelä-Pirkanmaan
Turun
Tampereen
Helsingin
Yksityisten yritysten osuus 2005 Yksityisten yritysten osuus 2012
Yksityisen
sektorin osuus (%)
mediaani 52,4 %
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
34

35. Yritysten nettoperustanta (aloittaneet - lopettaneet)
vuosina 2005-2012
Yritysten
nettoperustanta
oli positiivinen
kaikilla Kasvukol-
mion seuduilla
vuosina 2005-
2012.
Helsingin,
Tampereen ja Turun
seutujen netto-
perustanta oli
yhteensä noin
36 000
yritystä vuosina
2005-2012 320
363
417
614
619
691
926
1046
4754
5919
24952
0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000
Åboland-Turunmaan
Etelä-Pirkanmaan
Forssan
Riihimäen
Loimaan
Raaseporin
Salon
Hämeenlinnan
Turun
Tampereen
Helsingin
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
35

36. Työllisyysaste (%) vuosina 2005-2013
Työllisyysaste (%)
ylitti
70 %:in
rajan kuudella
Kasvukolmion
seudulla vuonna
2012.
Työllisyysaste oli
korkein Helsin-
gin, Turunmaan
ja Loimaan seu-
duilla vuonna
2012 74,1
73,1
73
72,9
71,7
71,2
69,6
69,5
69,3
69,2
68,8
66
73,5
72,5
72,3
71,2
69,9
72,3
68,2
69,4
70
68,7
67,3
72,8
60 62 64 66 68 70 72 74 76
Helsingin
Åboland-Turunmaan
Loimaan
Riihimäen
Hämeenlinnan
Raaseporin
Koko maa
Turun
Forssan
Tampereen
Etelä-Pirkanmaan
Salon
Työllisyys aste 2005 Työllisyys aste 2012
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja
36

37. Työllisyysasteen muutos % vuosina 2005-2012
Työllisyysaste
koheni Kasvu-
kolmion alueella
kahdeksalla seu-
dulla ja heikkeni
kolmella seudulla
vuosina 2006-2012
Työllisyysaste
koheni eniten
Hämeenlinnan,
Riihimäen ja Etelä-
Pirkanmaan
seuduilla vuosina
2005-2012.
-6,8
-1,1 -0,7 0,1
0,5 0,6 0,6 0,7
1,4 1,5
1,7 1,8
-7,5
-7
-6,5
-6
-5,5
-5
-4,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja
37

38. Väestödynamiikka

39. Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014
KASVUKOLMIO
47,1 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
66,1 %
39

40. Asukasluvun muutos % vuosina 2005-2014
Asukasluku kasvoi
suhteellisesti eniten
Helsingin ja Tam-
pereen seuduilla
sekä toissijaisesti
Riihimäen, Turun ja
Hämeenlinnan
seuduilla 2005-
2014.
Asukasluku
väheni Forssan,
Turunmaan, Loi-
maan ja Salon
seuduilla vuosina
2005-2014
-3,1
-1,4 -0,6 -0,5 0,2
1,9
5,7
6,1
6,9
11,0 11,1
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
11,0
12,0
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
40

41. Nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina 2005-2014
Helsingin seutu
kasvoi noin
90 000
henkilöllä muutto-
liikkeen ansiosta
vuosina 2005-2014.
Kasvukolmion
kaikki seudut
saivat muutto-
voittoa Forssan
seutua lukuun
ottamatta vuo-
sina 2005-2014
89497
27999
14814
5743
2729
1243
937
597
570
468
-389
-10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000
Helsingin
Tampereen
Turun
Hämeenlinnan
Riihimäen
Etelä-Pirkanmaan
Salon
Raaseporin
Loimaan
Åboland-Turunmaan
Forssan
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
41

42. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012
Väestöllinen huol-
tosuhde kuvaa 15-
64-vuotiaan työvoi-
man osuutta suh-
teessa alle 15-vuo-
tiaisiin lapsiin ja yli
65-vuotiaisiin eläke-
läisiin.
Väestöllinen
huoltosuhde
kilpailukykyinen
Helsingin, Turun
ja Tampereen
seuduilla vuonna
2012
0,67
0,66
0,63
0,62
0,62
0,61
0,59
0,56
0,54
0,51
0,51
0,46
0,4 0,43 0,46 0,49 0,52 0,55 0,58 0,61 0,64 0,67 0,7
Åboland-Turunmaan
Loimaan
Raaseporin
Etelä-Pirkanmaan
Salon
Forssan
Hämeenlinnan
Riihimäen
Koko maa
Tampereen
Turun
Helsingin
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja
42

43. Väkiluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina
2014-2030
Tilastokeskuksen
väestöennusteen
mukaan väkiluku
kasvaa kaikilla
Kasvukolmion
seuduilla vuoteen
2030 mennessä.
Väkiluku kasvaa
ennusteen mu-
kaan suhteellisesti
eniten Helsingin,
Tampereen, Riihi-
mäen ja Hämeen-
linnan seuduilla.
14,3
13,2
12,5
10,1
8,0
6,4
4,7
2,8
1,1
0,6
0,1
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0
Helsingin
Tampereen
Riihimäen
Hämeenlinnan
Turun
Etelä-Pirkanmaan
Raaseporin
Salon
Loimaan
Åboland-Turunmaan
Forssan
Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet
43

44. Osaamisdynamiikka

45. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013
KASVUKOLMIO
68,7 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
88,3 %
45

46. Tutkimus ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden
vuosina 2005-2013
Tutkimus- ja tuo-
tekehitysmenojen
vertaaminen keino-
tekoista alueiden
välisten suurten
lähtökohtaisten
erojen ja teknisen
kirjaamisen vuoksi.
Tutkimus- ja
tuotekehitysme-
not olivat korkeat
Salon, Tampereen
ja Helsingin seu-
duilla vuonna
2013.
105,2
209,2 277,8 335,3
513,7
646,7
994,3
1192,3
2014,4
2332,5
4026,3
0,0
500,0
1000,0
1500,0
2000,0
2500,0
3000,0
3500,0
4000,0
4500,0
Tk menot v. 2005 €/as. Tk menot v.2013 €/as
Koko maa ka. 2013
1226 €/as.
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
46

47. Tutkimus ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta
kohden vuosina 2005-2013
Tutkimus- ja tuote-
kehitysmenojen
suhteellista muu-
tosta vaikeaa verra-
ta lähtötasossa
olevien suurten
erojen vuoksi
T&K –menojen
suhteellinen
muutos korkein
Turunmaan ja
Loimaan seu-
duilla vuosina
2005-2013
58,3
54,8
27,2
17,8
17,6
13,4
8,0
-0,2
-2,2
-3,9
-9,9
-20,0 -10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0
Åboland-Turunmaa
Loimaa
Etelä-Pirkanmaa
Koko maa
Helsinki
Turku
Salo
Hämeenlinna
Tampere
Riihimäki
Forssa
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
47

48. Yritysten osuus (%) tutkimus ja tuotekehitysmenoista
vuosina 2005-2013
Yritykset vastaavat
käytännössä kai-
kista alueen T&K -
menoista Loimaan,
Salon, Etelä-Pirkan-
maan ja Turun-
maan seuduilla
Yritysten osuus
T&K –menoista
korkea kaikilla
Kasvukolmion
alueen seuduilla
Forssan seutua
lukuun ottamatta 100
99,9
97,8
96,6
77,6
69,0
68,9
67,2
65,9
60,5
51,8
22,5
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Loimaa
Salo
Etelä-Pirkanmaa
Åboland-Turunmaa
Tampere
Hämeenlinna
Koko maa
Helsinki
Raasepori
Riihimäki
Turku
Forssa
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
48

49. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen
tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013
KASVUKOLMIO
58,0 %
SUURET KAUPUNKI-
SEUDUT (13)
77,8 %
49

50. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus (%) yli 15-
vuotiaasta väestöstä vuosina 2005-2013
Korkea-asteen
tutkinnon suorit-
taneiden osuus
muita korkeampi
Helsingin, Tampe-
reen ja Turun
seuduilla.
Koko maan
mediaanin alle
jäivät Kasvukol-
mion alueen
seuduista vain
Loimaan ja Forssan
seudut vuonna
2013
21,7 21,9
23,5 23,7
25,1 25,6
28,4 28,4 28,8
30,7
32,0
36,2
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2005
Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2013
Koko maan mediaani
22 % vuonna 2013
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
50

51. Yhteenveto

52. Yhteenveto aluetalousdynamiikasta
 Bruttokansantuote: Kasvukolmion osuus oli 54,4 % koko maan bruttokansantuotteesta. BKT
asukasta kohden oli määrällisesti korkein Kasvukolmion suurilla kaupunkiseuduilla. Koko maan
BKT:n indeksin keskiarvon (100) ylittivät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut, mutta koko
maan mediaanin (80,3) ylitti suurin osa Kasvukolmion seuduista (7/11). Helsingin seudun BKT
asukasta kohden oli ylivoimaisesti korkein. Kaikkien Kasvukolmion seutujen BKT kasvoi vuosina
2005-2012 lukuun ottamatta Salon ja Etelä-Pirkanmaan rakennemuutos-alueita. BKT kasvoi
vähintään viidenneksellä viidellä Kasvukolmion seudulla, eniten Riihimäen seudulla.
 Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin
1,32. Kasvukolmion seuduista tilanne oli koko maan keskiarvoa kilpailu-kykyisempi Helsingin,
Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla. Salon tilanne oli taloudellisen huoltosuhteen osalta
heikoin Kasvukolmion 11 seudusta.
 Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin 3.787 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna
2012. Koko maan keskiarvon ylittivät vain Helsingin ja Raaseporin seudut. Turun, Turunmaan,
Tampereen ja Riihimäen verotettavat tulot olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Kunnallisvero-
tettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla sekä
vähiten Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla.
 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin
19.763 euroa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät Helsingin, Turunmaan, Turun ja
Hämeenlinnan seudut. Koko maan mediaanin (18.316 €) ylittivät kaikki Kasvukolmion seudut lukuun
ottamatta Loimaan ja Forssan seutua. Kasvukolmion osuus oli 50,1 % koko maan käytettävissä
olevista tuloista verojen ja maksujen jälkeen.
52

53. Yhteenveto työllisyysdynamiikasta
 Työpaikkojen määrä: Kasvukolmion osuus oli 50,5 % koko maan työpaikoista ja 53,6 %
yksityisen sektorin työpaikoista vuonna 2012. Kasvukolmion alueelle syntyi yhteensä noin
60000 uutta työpaikkaa vuosien 2005-2012 välisenä aikana. Neljä viidestä uudesta työpaikasta
syntyi Helsingin seudulle. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereen, Turun, Hämeenlinnan ja
Riihimäen seuduilla, mutta väheni muilla Kasvukolmion seuduilla vuosina 2005-2012.
Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin seuduilla.
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja
Tampereen seuduilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Helsingin, Turun,
Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Koko maan mediaanin (52,3 %) ylittivät kaikki muut
Kasvukolmion alueet paitsi Loimaan ja Turunmaan seudut. Työpaikkojen määrä väheni
suhteellisesti eniten Salon, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla.
 Yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen suhde oli positiivinen kaikilla
Kasvukolmion seuduilla. Kasvukolmion yritysperustanta oli yhteensä 40600 uutta yritystä vuosina
2005-2012. Helsingin, Turun ja Tampereen osuus yritysperustannasta oli 87,7 %.
 Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. Koko maan
työllisyysasteen ylitti kuusi Kasvukolmion seutua: yli 70 %:in työllisyysasteeseen ylsivät Helsingin,
Turunmaan, Loimaan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Raaseporin seudut. Työllisyysaste oli alhaisin
Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seuduilla. Työllisyysaste kohentui eniten Hämeenlinnan,
Riihimäen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina 2005-2012. Työllisyysaste heikkeni
ylivoimaisesti eniten Salon seudulla (-7,8 prosenttiyksikköä) vuosina 2005-2012
53

54. Yhteenveto väestödynamiikasta
 Väestö: Kasvukolmion alueella asuu 47,1 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt kolmion
kulmissa oleviin keskuskaupunkeihin ja kaupunkiseuduille sekä Helsingin ja Tampereen ja Helsingin
ja Turun välisen kehityskäytävän yhteyteen. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on taas
tiimalasin kaltainen, jossa asutus- ja työpaikkakeskittymät sijoittuvat käytävän molempiin päihin.
Turun ja Tampereen kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on sekä asutus- ja työpaikkakeskitty-
mien että yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta hajautunut. Asukasluku kasvoi eniten
Helsingin, Tampereen ja Turun sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävän alueella
olevilla seuduilla vuosina 2005-2014. Väestö väheni viidellä kolmion keskivaiheilla ja reunoilla
olevilla seuduilla. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kaikilla
Kasvukolmion seuduilla: väestö lisääntyy eniten Kasvukolmion kulmissa ja Helsingin-Tampereen
välisen kehityskäytävän seuduilla.
 Muuttoliike: Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja
siirtolaisuudesta yhteensä noin 142 000 asukasta vuosina 2005-2014. Kaikki Kasvukolmion seudut
saivat muuttovoittoa lukuun ottamatta Forssan seutua (-389 hlöä). Helsingin seudun osuus koko
alueen muuttovoitosta oli kaksi kolmasosaa (63,9 %) ja Tampereen sekö Turun seutujen lähes yksi
kolmasosa (30,6 %). Muiden kuin kolmen em. seudun muuttovoitosta oli vain 5,5 %.
 Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 15-64-vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin
ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa
eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. Kolmion kulmien eli
Helsingin, Tampereen ja Turun huoltosuhde oli väestöllisesti kilpailukykyisempi kuin koko maan
keskiarvo. Heikoin huoltosuhde oli Turunmaan, Loimaan ja Raaseporin seuduilla.
54

55. Yhteenveto osaamisdynamiikasta
 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot: Kasvukolmion osuus oli koko maan tuotekehitys- ja
tutkimusmenoista 68,7 % vuoden 2013 lopussa. T&K-menot jakautuivat koko maan ja
Kasvukolmion sisällä alueellisesti erittäin epätasapainoisesti. T&K-menojen määrä oli asukasta
kohden keskimäärin 1226 €, jonka ylittivät Kasvukolmion seuduista Salon, Helsingin ja
Tampereen seudut. Turun seudun T&K-menojen määrä oli lähellä koko maan keskiarvoa.
Forssan seudun T&K-menot olivat myös korkeat. T&K-menojen määrä nousi seitsemällä
seudulla ja väheni neljällä seudulla, mutta seutujen vertaaminen toisiinsa ei ole perusteltua
lähtötasossa olevien suurien erojen vuoksi. Yritykset vastasivat täysin tai lähes täysin seudun
T&K-menoista Loimaan, Salon, Turunmaan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysten osuus oli
vähintään puolet kaikista T&K-menoista kaikilla seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta.
 Hyvinkoulutettujen osuus: Kasvukolmion osuus koko maan akateemisen tutkinnon
suorittaneista oli 58 % vuoden 2013 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden
keskiarvo oli 28,8 % ja mediaani 22 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Koko maan mediaanin ylitti
yhdeksän seutua Kasvukolmion alueella. Mediaanitason alle jäivät vain Loimaan ja Forssan
seudut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Helsingin seudulla, jossa
lähes neljä kymmenestä yli 15-vuotiaasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko maan
keskiarvon ylittivät lisäksi suuret korkeakouluseudut eli Tampereen ja Turun seudut. Lisäksi
Turunmaan ja Hämeenlinnan seutujen koulutettujen osuus oli lähellä koko maan keskiarvoa.
55

56. Kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%)
47,1
54,4
50,1
68,7
50,5
53,6
58
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Väestön osuus (%) 2014
BKT:n osuus (%) 2012
Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) 2012
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) 2013
Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) 2012
Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne
56

57. KASVUKOLMION
ALUERAKENNE JATKOSSA?
 Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy Kasvukolmion
suuriin kaupunkeihin, niiden pendelöintietäisyydellä oleville
kaupunkiseuduille ja edelleen nauhamaisesti Helsingin ja
Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle kehityskäytävälle.
 Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä tukeutuu vahvasti
liikenneväyliin ja on kehittynyt liikenneväylälähtöisyyden eh-
doilla, mutta on väestön, työpaikkojen ja taajamarakenteen
toiminnallisuuden näkökulmasta kehittymätön.
 Liikennekäytävät ja –yhteydet suurten kaupunkiseutujen sisällä
ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa seutujen
menestymisessä tai menestymättömyydessä. Hyvä sisäinen ja
ulkoinen saavutettavuus alueiden menestymisen elinehto.
Kaupunkiseutujen välillä korostuu aikaisempaa enemmän
liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden
sijaan ja nopeat liikenneyhteydet asutus- ja työpaikkakeskitty-
mien välillä.
 Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais-
Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja
niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja
kasvuvyöhykkeinä.
 Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on
sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien
ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin
kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti
paikallisia menestystarinoita.
Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen
ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Analyysi: Timo Aro 2015
57

58. Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen
näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä
Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
58

59. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan
kaupunkiseuduittain vuosina 2011-20140
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
59

60. Lisätietoja:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890
60