Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut

1. SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI
Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro
Helmikuu 2016

2. SISÄLTÖ
1. Analyysin tausta ja
toteuttaminen
2. Seutukuntien arvot
muuttujittain
3. Seutukuntien sijoitukset
viidenneksittäin muuttu-
jien keskiarvon mukaan ja
parhaan viidenneksen
seudut muuttujittain
4. Tulokset

3. 1. Analyysin tausta ja
toteuttaminen

4. MISTÄ PUHUTAAN KUN
PUHUTAAN ALUEEN
ELINVOIMASTA?
 Hyvinvoinnista
 Kasvusta
 Kilpailukyvystä
 Kannattavuudesta
 Tuloksellisuudesta
 Dynaamisuudesta
 Energisyydestä
 Ketteryydestä
 Notkeudesta
 Jne.

5. ANALYYSIN TAUSTA
 Alueiden elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen mää-
rittely ei ole mahdollista, vaan kyse on kompleksisesta eli
moniulotteisesta käsitteestä.
 Alueen elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri nä-
kökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan
kerrallaan.
 Tämän analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen,
työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaa-
miseen liittyviä muuttujia (10) viimeisimmän saatavissa
olevan tilastovuoden poikkileikkaustilanteessa.
 Analyysin lähtökohtana kolme keskeistä tekijää:
1. Kaikkien seutukuntien (70) elinvoimaan liittyvien
rakenneominaisuuksien vertailu samanaikaisesti
yhdistämällä eri teemaan liittyviä muuttujia (10)
2. Valita sellaisia muuttujia, jotka ovat luotettavia ja
vertailukelpoisia eri seutujen välillä (suhteellisia
muuttujia) sekä vertailtavissa suhteessa aikaisem-
paan kehitykseen että toistettavissa jatkossa
3. Hyödyntää viimeisiä käytettävissä olevia tilastoja
reaaliaikaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi

6. ANALYYSIN KOHTEET JA
TOTEUTTAMINEN
 Analyysin kohteena olivat 70 seutukuntaa
(toiminnallista aluetta) 1.1.2015 alueluokituksen
mukaisesti.
 Analyysin aineisto kerättiin Tilastokeskuksen
tietokannoista
 Jokainen seutu jaettiin muuttujittain viiteen viiden-
nekseen niiden saamien arvojen perusteella: jokai-
sessa viidenneksessä oli yhteensä 14 seutua (paras
viidennes, toiseksi paras viidennes jne. Viidennekset
ilmaistaan eri väreillä. Muuttujat olivat painottomia
eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa
 Jokaiselle seudulle laskettiin arvopisteet muuttujit-
tain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen
ja heikoimmasta 70 pistettä. Tämän jälkeen lasket-
tiin yhteen jokaisen seudun osalta 10 muuttujan
arvopisteet, jonka perusteella seutu sai sijoituksen
elin-voimaindeksissä sijalukujen 1-70 välillä.

7. ANALYYSIN MUUTTUJAT
Muuttuja Mitä mittaa
Bruttokansantuote euroa asukasta
kohden käyvin hinnoin (2013)
Seudun yhteenlaskettu palveluiden ja tuotannon määrä suhteessa seudun
väkilukuun
BTV-indeksi (2013) Seudun tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko
maan vastaavaan kehitykseen. Laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan
seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen.
Koulutustasomittain (2014) Ilmaiseen seudun asukkaiden koulutustason, joka on mitattu laskemalla
perusasteen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden
henkilöä kohden
Työllisyysaste % (2014) Seudun 18-64-vuotiaiden työllisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön
Työttömyysaste % (2014) Seudun 15-74 työttömien osuus suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan
Mediaanitulot (2014) Seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa
Taloudellinen huoltosuhde (2014) Seudun työllisten määrä suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman
ulkopuolella olevat) määrään
Kunnallis- ja yhteisöverotulot euroa
asukasta kohden (2014)
Kunnallis- ja yhteisöverojen yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun
asukasta kohden
Kokonaisnettomuutto promilleina tuhatta
asukasta kohden (2010-2014)
Seudun kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä
suhteessa seudun väkilukuun (promillea 1000 asukasta kohden)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa
asukasta kohden (2014)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden

8. 2. Seutukuntien arvot
muuttujittain

9. SEUTUKUNTA
Bkta per
asukas, euroa BTV –indeksi
Koulutus-
tasomittain
Työllisyys-
aste %
Työttömyys-
aste %
Tulonsaajien
mediaanitulo
Taloudellinen
huoltosuhde
Kunnallisverot
+ yhteisöverot
€/asukas
Kokonaisnetto-
muutto 2010-
2014 promillea
Tutkimus- ja
tuotekehitysm
enot €/asukas
Etelä-Pirkanmaa 24851 -1,58 312 66,6 15,6 22818,3 1,56 3293,2 2,44 231,5
Forssa 28454 -2,23 288 67,2 14,9 21029,2 1,53 3057,8 -1,97 1083,3
Haapavesi-Siikal. 25451 2,96 266 64,8 15,3 18751,9 1,73 2678 -9,75 34,4
Helsinki 50560 1,48 405 71,9 10,9 26132,2 1,1 4309,1 7,07 1987,9
Hämeenlinna 34389 0,5 341 70,3 12,3 24164,3 1,37 3573,1 3,87 271,8
Imatra 34423 1,33 279 62,9 17,4 21695 1,75 3317,5 -1,60 480,7
Itä-Lappi 24078 -1,89 259 56,8 23,7 18659,9 2,12 2915,3 -6,54 0,0
Jakobstadsregionen 37053 0,81 305 76,6 7,3 22602,7 1,32 3327,4 -0,87 308,4
Joensuu 30442 -0,95 345 62,3 16,9 20304,8 1,59 3041,7 2,95 686,0
Joutsa 22149 -0,58 246 63,3 17,8 17897,2 1,96 2784,9 -2,53 0,0
Jyväskylä 30247 -2,12 388 64,3 17,2 22138,4 1,45 3214,8 3,98 1027,5
Jämsä 35071 2,16 288 63,6 18,9 21301,8 1,77 3545,8 -5,19 0,0
Järviseutu 26276 -1,78 271 65,6 13,5 18434,8 1,75 2731,6 -7,05 69,9
Kajaani 27208 -3,58 327 62,3 18 21495,4 1,64 3265,3 -3,92 0,0
Kaustinen 23996 1,95 269 71,8 9,3 20064,5 1,5 2899,7 -8,17 31,4
Kehys-Kainuu 22216 -0,76 255 56,9 23,5 17795,1 2,11 2942,7 -8,03 0,0
Kemi-Tornio 35396 1,15 312 59,7 19,7 22118,4 1,8 3387,1 -4,20 297,0
Keski-Karjala 21916 -1,64 265 58 21,3 17988,6 1,96 2878,3 -7,70 0,0
Keuruu 28192 -1,27 283 62,7 16,9 19762,5 1,87 3080,2 -6,26 0,0
Koillis-Savo 21575 0,17 241 58,1 18,4 17849,3 2,02 2726,4 -4,62 0,0
Koillismaa 24846 -4,54 287 61,2 17,8 19765,3 1,77 2796,5 -9,75 0,0
Kokkola 35490 -1 325 69,8 12,1 22705,3 1,42 3378,4 0,76 370,4
Kotka-Hamina 32058 -1,38 308 62,4 18,9 22159,6 1,68 3523,4 1,52 161,9
Kouvola 32181 -0,64 307 64,7 16,4 23122,1 1,57 3399,1 -0,83 126,3
Kuopio 34739 0,66 377 66,5 13,3 23190,4 1,35 3482,2 6,24 852,9
Kuusiokunnat 24091 -0,89 274 68,1 12 19144 1,62 2736,4 -5,78 50,0
Kyrönmaa 18985 -0,06 318 73,3 10,4 23320,9 1,35 3270,2 0,28 0,0
SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT A-K)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi

10. SEUTUKUNTA
Bkta per
asukas, euroa BTV –indeksi
Koulutus-
tasomittain
Työllisyys-
aste %
Työttömyys-
aste %
Tulonsaajien
mediaanitulo
Taloudellinen
huoltosuhde
Kunnallisverot
+ yhteisöverot
€/asukas
Kokonaisnetto-
muutto 2010-
2014 promillea
Tutkimus- ja
tuotekehitysme
not €/asukas
Lahti 29913 -2 315 64,9 17,6 21742,4 1,53 3342,6 2,18 352,0
Lappeenranta 35930 -1,34 334 66,2 15,3 22465,4 1,45 3565 2,36 975,1
Loimaa 25809 0,11 281 70,6 11,7 21025,3 1,46 2888,9 1,42 91,1
Lounais-Pirkanmaa 24328 -1,6 286 66,9 13,3 20545,3 1,56 2827,9 -0,21 108,8
Loviisa 30054 -8,25 278 69,4 13,2 22380,5 1,41 3502,2 1,38 32,9
Luoteis-Pirkanmaa 28571 -1,13 276 64,9 16 19504,5 1,71 2859,8 -2,49 191,5
Mariehamns 72443 2,48 326 77,4 5,6 25719,3 1,06 4449,7 7,29 139,4
Mikkeli 29516 -1,33 320 66 14,6 21099,6 1,57 3154,2 1,43 380,7
Nivala-Haapajärvi 26647 -1,52 272 65 14,5 19133,8 1,78 2867,6 -8,33 84,5
Oulu 35995 1,2 405 64,5 16,7 23426,3 1,45 3300,1 4,97 3224,1
Oulunkaari 22925 -0,15 272 60,2 19,3 18437,7 2,02 2641,6 -3,59 0,0
Pieksämäki 26485 -1,42 285 64,8 13,9 20572,5 1,68 3048,5 -4,14 68,1
Pielisen Karjala 25781 0,23 252 58,1 19,7 18136,6 2,07 2932,7 -2,41 0,0
Pohjois-Lappi 35704 3,34 298 65,5 15,2 21267,1 1,51 3215,8 1,21 438,0
Pohjois-Satakunta 28633 -0,75 271 64,9 14,4 18723,4 1,58 2937,6 -3,33 187,3
Pori 30876 -0,92 313 66,7 15,6 21711,7 1,52 3265,3 0,99 461,1
Porvoo 36206 4,81 340 73,5 10,6 25867,2 1,21 3815,7 2,42 1052,9
Raahe 27672 -1,36 299 64,3 14,4 22378,6 1,72 3220,9 -7,91 403,5
Raasepori 27974 0,19 307 69,8 12,6 23504,5 1,45 3718,4 -1,63 231,2
Rauma 42894 -1,04 309 69 12,8 23222,4 1,4 3770,6 -0,08 637,4
Riihimäki 28585 -2,17 319 71 11,8 24743,6 1,29 3557,7 2,53 185,1
Rovaniemi 32887 1,12 365 64,9 15,2 22545,1 1,46 3351,6 1,00 583,5
Saarijärvi-Viitasaari 22406 -0,3 255 60,3 21,3 17852,9 1,97 2703 -5,83 83,1
Salo 24602 -3,5 295 65,7 17,2 20942,8 1,62 3016,7 -1,32 3598,7
Savonlinna 27597 0,59 295 62,5 17,8 19703,8 1,77 3246,4 -1,90 268,4
Seinäjoki 33155 -0,26 328 70,1 12,1 22655,5 1,36 3257,2 3,12 287,1
Sisä-Savo 20760 -0,89 264 63,1 14,8 18288,1 1,84 2786,4 0,72 0,0
Suupohja 23353 -3,02 259 66,8 13,9 18960,2 1,59 2907,3 -5,65 38,9
Sydösterbotten 32496 0,5 266 74,3 8,5 20582 1,36 3136,9 -2,02 0,0
SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT L-S)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi

11. SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT T-Ä )
SEUTUKUNTA
Bkta per
asukas, euroa BTV –indeksi
Koulutus-
tasomittain
Työllisyys-
aste %
Työttömyys-
aste %
Tulonsaajien
mediaanitulo
Taloudellinen
huoltosuhde
Kunnallisverot
+ yhteisöverot
€/asukas
Kokonaisnetto-
muutto 2010-
2014 promillea
Tutkimus- ja
tuotekehitysmeno
t €/asukas
Tampere 37464 -0,79 386 66,7 16,1 23455,2 1,34 3570,2 6,91 2081,8
Torniolaakso 23472 -2,21 259 59,1 19,4 18683,3 2,06 2773,1 -9,36 0,0
Tunturi-Lappi 38961 -3,88 294 67,5 14,9 21038,1 1,41 3006,4 5,21 75,5
Turku 37484 0,28 372 67,3 14,2 23277,2 1,32 3593,4 5,69 1183,3
Vaasa 41600 -0,91 370 72,4 9,8 23935 1,2 3717,5 5,10 1928,6
Vakka-Suomi 28146 -2,5 283 72,1 10,7 22205,3 1,42 3305,6 -0,85 73,9
Varkaus 27816 -4,5 305 60,5 18,4 20842,6 1,8 3233,4 -5,43 144,3
Ylivieska 27621 0,95 303 67 14,1 21065 1,59 2891,1 -1,53 90,2
Ylä-Pirkanmaa 28896 -0,12 267 63,8 16,1 20035,9 1,84 3187,2 -6,83 101,6
Ylä-Savo 26644 -2,51 282 63,5 16,5 19455,2 1,71 2901,7 -2,78 365,9
Åboland-
Turunmaa 30026 -2,36 333 72,2 9,3 22986,4 1,44 3269,5 -0,02 615,1
Ålands
landsbygd 30464 -0,03 267 81,6 3,7 27238,2 1,04 3163,4 9,33 104,8
Ålands skärgård 25726 2,18 259 78,1 3,9 23546,1 1,25 2952,4 0,64 0,0
Äänekoski 32957 -3,18 280 61,2 20,8 21152,7 1,92 3280,5 -2,54 971,9
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi

12. 3. Seutukuntien sijoitukset
viidenneksittäin muuttujien
keskiarvon mukaan ja parhaan
viidenneksen seudut
muuttujittain

13. Paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon
mukaan
Seutukunta
BKT€/as.
(2013)
BTV-indeksi
(2013)
Koulutustaso
(2014)
Työllisyysaste%
(2014)
Työttömyysaste%
(2014)
Mediaanitulo
(2013)
Taloudellinen
huoltosuhde(2014)
Kunnallis-jayhtei-
söverot€/as.(2014)
Kokonaisnetomuutto
promillea2010-2014
Tutkimus-jatuote-
kehitysmenot€/as.
(2014)
INDIKAATTO-
REIDEN KES-
KIARVO (1-5)
Helsinki 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,0
Porvoo 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1,1
Vaasa 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1,2
Mariehamns 1 1 2 1 1 1 1 1 1 3 1,3
Turku 1 2 1 2 2 1 1 1 1 1 1,3
Hämeenlinna 2 2 1 2 2 1 2 1 1 2 1,6
Jakobstadsregionen 1 1 3 1 1 2 1 2 3 2 1,7
Kuopio 2 2 1 3 2 2 1 2 1 1 1,7
Tampere 1 3 1 3 4 1 1 1 1 1 1,7
Oulu 1 1 1 4 4 1 2 2 1 1 1,8
Rauma 1 3 2 2 2 1 2 1 3 1 1,8
Seinäjoki 2 2 1 2 2 2 1 3 1 2 1,8
Riihimäki 3 5 2 1 1 1 1 1 1 3 1,9
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

14. Toiseksi paras viidennes seuduista muuttujien
keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta
BKT€/as.
(2013)
BTV-indeksi
(2013)
Koulutustaso
(2014)
Työllisyysaste%(2014)
Työttömyysaste%
(2014)
Mediaanitulo
(2013)
Taloudellinen
huoltosuhde(2014)
Kunnallis-jayhtei-
söverot€/as.(2014)
Kokonaisnetomuutto
promillea2010-2014
Tutkimus-jatuote-
kehitysmenot€/as.
(2014)
INDIKAAT
TO-
REIDEN
KES-
KIARVO
(1-5)
Kokkola 1 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2,0
Kyrönmaa 5 2 2 1 1 1 1 2 3- 2,0
Lappeenranta 1 4 1 3 3 2 2 1 2 1 2,0
Rovaniemi 2 1 1 3 3 2 2 2 2 2 2,0
Ålands
landsbygd 2 2 5 1 1 1 1 3 1 3 2,0
Raasepori 3 2 2 2 2 1 2 1 3 3 2,1
Åboland-
Turunmaa 3 5 1 1 1 2 2 2 3 2 2,2
Ålands skärgård 4 1 5 1 1 1 1 4 2- 2,2
Jyväskylä 2 4 1 4 4 2 2 3 1 1 2,4
Pohjois-Lappi 1 1 3 3 3 3 3 3 2 2 2,4
Sydösterbotten 2 2 5 1 1 4 1 3 3- 2,4
Pori 2 3 2 2 3 3 3 3 2 2 2,5
Loimaa 4 2 4 1 1 3 2 4 2 3 2,6

15. Kolmanneksi paras viidennes seuduista muuttujien
keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta
BKT€/as.
(2013)
BTV-indeksi
(2013)
Koulutustaso
(2014)
Työllisyysaste%(2014)
Työttömyysaste%
(2014)
Mediaanitulo
(2013)
Taloudellinen
huoltosuhde(2014)
Kunnallis-jayhtei-
söverot€/as.(2014)
Kokonaisnetomuutto
promillea2010-2014
Tutkimus-jatuote-
kehitysmenot€/as.
(2014)
INDIKAATTO-
REIDEN KES-
KIARVO (1-5)
Loviisa 3 5 4 2 2 2 2 1 2 4 2,7
Vakka-Suomi 3 5 4 1 1 2 2 2 3 4 2,7
Etelä-
Pirkanmaa 4 4 2 3 3 2 3 2 2 3 2,8
Joensuu 2 3 1 5 4 4 3 4 1 1 2,8
Kouvola 2 3 2 4 4 2 3 2 3 3 2,8
Lahti 3 4 2 3 4 3 3 2 2 2 2,8
Mikkeli 3 4 2 3 3 3 3 3 2 2 2,8
Tunturi-Lappi 1 5 3 2 3 3 2 4 1 4 2,8
Forssa 3 5 3 2 3 3 3 3 3 1 2,9
Imatra 2 1 4 4 4 3 4 2 3 2 2,9
Kemi-Tornio 1 1 2 5 5 3 4 2 4 2 2,9
Kotka-Hamina 2 4 2 4 5 2 4 1 2 3 2,9
Ylivieska 4 1 3 2 2 3 3 4 3 4 2,9
Jämsä 2 1 3 4 5 3 4 1 4- 3,0
Kaustinen 5 1 4 1 1 4 2 4 5 4 3,1

16. Toiseksi heikoin viidennes seuduista muuttujien
keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta
BKT€/as.
(2013)
BTV-indeksi
(2013)
Koulutustaso
(2014)
Työllisyysaste%
(2014)
Työttömyysaste%
(2014)
Mediaanitulo
(2013)
Taloudellinen
huoltosuhde
(2014)
Kunnallis-ja
yhtei-söverot
€/as.(2014)
Kokonaisnetomuu
ttopromillea
2010-2014
Tutkimus-ja
tuote-
kehitysmenot
€/as.(2014)
INDIKAATTO-
REIDEN KES-
KIARVO (1-5)
Raahe 3 4 3 4 3 2 4 3 5 2 3,3
Salo 4 5 3 3 4 3 3 4 3 1 3,3
Lounais-
Pirkanmaa 5 4 3 2 2 4 3 5 3 3 3,4
Savonlinna 4 2 3 4 4 4 4 3 3 3 3,4
Pohjois-
Satakunta 3 3 4 3 3 5 3 4 4 3 3,5
Luoteis-
Pirkanmaa 3 3 4 3 3 4 4 5 4 3 3,6
Pieksämäki 4 4 3 3 2 4 4 4 4 4 3,6
Äänekoski 2 5 4 5 5 3 5 2 4 1 3,6
Kuusiokunnat 5 3 4 2 2 4 3 5 5 4 3,7
Ylä-Pirkanmaa 3 2 4 4 4 4 5 3 5 3 3,7
Kajaani 4 5 2 5 5 3 4 3 4- 3,9
Keuruu 3 4 3 4 4 4 5 3 5- 3,9
Suupohja 5 5 5 2 2 5 3 4 4 4 3,9
Ylä-Savo 4 5 4 4 4 4 4 4 4 2 3,9
Haapavesi-
Siikalatva 4 1 5 4 3 5 4 5 5 4 4,0

17. Heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon
mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta
BKT€/as.
(2013)
BTV-indeksi
(2013)
Koulutustaso
(2014)
Työllisyysaste%(2014)
Työttömyysaste%
(2014)
Mediaanitulo
(2013)
Taloudellinen
huoltosuhde(2014)
Kunnallis-jayhtei-
söverot€/as.(2014)
Kokonaisnetomuutto
promillea2010-2014
Tutkimus-jatuote-
kehitysmenot€/as.
(2014)
INDIKAAT
TO-
REIDEN
KES-
KIARVO
(1-5)
Järviseutu 4 4 4 3 2 5 4 5 5 4 4,0
Nivala-
Haapajärvi 4 4 4 3 3 4 4 5 5 4 4,0
Varkaus 3 5 3 5 5 4 5 3 4 3 4,0
Sisä-Savo 5 3 5 4 3 5 5 5 2- 4,1
Koillismaa 4 5 3 5 4 4 4 5 5- 4,3
Pielisen
Karjala 4 2 5 5 5 5 5 4 4- 4,3
Joutsa 5 3 5 4 4 5 5 5 4- 4,4
Oulunkaari 5 2 4 5 5 5 5 5 4- 4,4
Koillis-Savo 5 2 5 5 5 5 5 5 4- 4,6
Kehys-Kainuu 5 3 5 5 5 5 5 4 5- 4,7
Saarijärvi-
Viitasaari 5 3 5 5 5 5 5 5 5 4 4,7
Itä-Lappi 5 4 5 5 5 5 5 4 5- 4,8
Keski-Karjala 5 4 5 5 5 5 5 5 5- 4,9
Torniolaakso 5 5 5 5 5 5 5 5 5- 5,0

18. 72443
50560
42894 41600
38961 37484 37464 37053 36206 35995 35930 35704 35490 35396
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuonna
2013 (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

19. 4,81
3,34
2,96
2,48
2,18 2,16
1,95
1,48
1,33 1,2 1,15 1,12
0,95 0,81
0
1
2
3
4
5
6
BTV-indeksi 2013 (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

20. 405 405
388 386
377
372 370
365
345
341 340
334 333
328
300
310
320
330
340
350
360
370
380
390
400
410
420
Koulutustasomittain (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

21. 81,6
78,1
77,4
76,6
74,3
73,5 73,3
72,4 72,2 72,1 71,9 71,8
71 70,6
64
66
68
70
72
74
76
78
80
82
84
Työllisyysaste % (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

22. 3,7 3,9
5,6
7,3
8,5
9,3 9,3
9,8
10,4 10,6 10,7 10,9
11,7 11,8
0
2
4
6
8
10
12
14
Työttömyysaste % (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23. 1,04 1,06
1,1
1,2 1,21
1,25
1,29 1,32 1,32 1,34 1,35 1,35 1,36 1,36
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
Taloudellinen huoltosuhde (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

24. 27238
26132
25867 25719
24744
24164
23935
23546 23505 23455 23426 23321 23277 23222
21000
22000
23000
24000
25000
26000
27000
28000
Tulonsaajien mediaanitulot € per as. (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, tulorakenne

25. 3481,3
3927,3
3518,8
3306,3
3522,5 3339,5 3277 3392,3 3346,6 3304,9 3357 3233 3321,3
3036,4
968,4
381,8
296,9
464,3 195,9 378 316,4 180,8 223,6 260,1 200,7 312,8 202,1
465,8
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
Kunnallisvero euroa/asukas Yhteisövero euroa/asukas
Kunnallis- ja yhteisövero € per asukas (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

26. 9,33
7,29 7,07 6,91
6,24
5,69
5,21 5,10 4,97
3,98 3,87
3,12 2,95
2,53
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
Kokonaisnettomuutto promillea per asukas 2010-2014
(paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

27. 3598,7
3224,1
2081,8
1987,9 1928,6
1183,3
1083,3 1052,9 1027,5 975,1 971,9
852,9
686,0 637,4
0,0
500,0
1000,0
1500,0
2000,0
2500,0
3000,0
3500,0
4000,0
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot € per asukas (paras
viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

28. SEUTUKUNTA
BKT€/as.
BTV-indeksi
Koulutustaso
Työllisyysaste%
Työttömyysaste%
Tulonsaajienmediaanitulo
€
Taloudellinen
huoltosuhde
Kunnallisverot+yhteisöver
otyhteensä€perasukas
Kokonaisnettomuutto
2010-2014promelleina
Ttukimus-jatuotekehitys-
menot€per/asukas
Helsingin 2 8 1 11 12 2 3 2 3 4
Hämeenlinnan 18 17 10 15 18 6 15 8 11 28
Tampereen 7 34 4 29 43 10 10 9 4 3
Seinäjoen 19 28 14 16 17 20 13 31 12 27
Riihimäen 35 57 19 13 14 5 7 11 14 34
Etelä-Pirkanmaan 54 50 23 30 40 18 33 25 15 30
Suomen kasvukäytävän seutujen sijoitukset
(1-70) muuttujittain
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

29. 4. Tulokset

30. SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI
VIIDENNESTEN KESKIARVON MUKAAN
Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa
rakenneindikaattoria.
Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10
indikaattorin keskiarvon perusteella.
Indikaattorit ovat:
- BKT euroa asukasta kohden (2013)
- BTV-indeksi (2013)
- Koulutustasomittain (2014)
- Työllisyysaste % (2014)
- Työttömyysaste % (2014)
- Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja
(2014)
- Taloudellinen huoltosuhde (2014)
- Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa
asukasta kohden (2014)
- Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014)
- Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta
kohden (2014)

31. SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI
ARVOPISTEIDEN MUKAAN
Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa
rakenneindikaattoria.
Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjestykseen
laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet:
jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä
(paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä)
Indikaattorit ovat:
- BKT euroa asukasta kohden (2013)
- BTV-indeksi (2013)
- Koulutustasomittain (2014)
- Työllisyysaste % (2014)
- Työttömyysaste % (2014)
- Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja
(2014)
- Taloudellinen huoltosuhde (2014)
- Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa
asukasta kohden (2014)
- Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014)
- Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta
kohden (2014)
Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat;
Kartta: Timo Widbom 2016
Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

32. Tulokset
pähkinänkuoressa
I. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa
–kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Seutujen elin-
voiman osalta parhaaseen viidennekseen ylsivät suuret kau-
punkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun) ja osa
keskisuurista kaupunkiseuduista (Vaasan, Hämeenlinnan,
Kuopion ja Seinäjoen). Parhaaseen viidennekseen pääsivät
lisäksi Helsingin vaikutusalueelta Porvoon ja Riihimäen seudut.
Parhaaseen viidennekseen ylsivät em. lisäksi Maarianhaminan,
Pietarsaaren ja Rauman seudut.
II. Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen
pääsivät suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista Kokkolan,
Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut.
Toiseksi parhaassa viidenneksessä oli em. lisäksi lähinnä Uuden-
maan, Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan
pienempiä kaupunkiseutuja
III. Suomen kasvukäytävän kuudesta seudusta viisi ylsi parhaim-
paan viidennekseen (Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen,
Riihimäen ja Seinäjoen) ja Etelä-Pirkanmaan seutu kolmanneksi
parhaaseen viidennekseen.
IV. Helsingin seutu sijoittui kaikissa muuttujissa parhaaseen
viidennekseen. Porvoon ja Vaasan seudut sijoittuivat yhdeksässä
muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen

33. Tulokset
pähkinänkuoressa
V. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa
Pori-Lappeenranta –linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun
väliselle Pohjanmaiden rannikkovyöhykkeelle ja Länsi- ja
Pohjois-Lapin alueille
VI. Kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat
pääasiassa Itä-Lapin, Kainuun ja muun ns. Väli-Suomen
alueille. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut
olivat Salon seudun kaltaisen rakennemuutosalueen lisäksi
Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu
Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut
Pirkanmaalla. Lisäksi joukossa oli kaksi
rakennemuutosseutua: Salon ja Varkauden seudut
VII. Heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien
reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja. Torniolaakson
seutu sijoittui kaikissa kymmenessä muuttujissa
heikoimpaan viidennekseen ja Keski-Karjalan seutu
yhdeksässä muuttujassa kymmenestä

35. Lisätietoja:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890