SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 25
Baixar para ler offline
 Val$o$eteen	
  tohtori	
  Timo	
  Aro	
  
	
  Toukokuu	
  2015	
  
KUNTIEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
VUOSINA 2010-2014
SISÄLTÖ	
  
① Analyysin	
  tausta	
  ja	
  tavoi/eet	
  
② Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  kunni/ain	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
③ Kun=en	
  välinen	
  muu/oliike	
  kunni/ain	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
④ Ne/omaahanmuu/o	
  (siirtolaisuus)	
  kunni/ain	
  vuosina	
  
2010-­‐2014	
  
⑤ Väestönlisäys	
  kunni/ain	
  vuosina	
  2000-­‐2014	
  
⑥ Yhteenveto	
  
1.	
  Analyysin	
  tausta	
  ja	
  tavoi@eet	
  	
  	
  
Analyysin	
  tausta	
  	
  	
  
•  Analyysin	
  kohteena	
  olivat	
  kaikki	
  Suomen	
  kunnat	
  (320)	
  1.1.2014	
  
alueluokituksen	
  mukaises=	
  
	
  
•  Analyysin	
  tavoi/eena	
  oli	
  selvi/ää	
  kun$en	
  (320)	
  väestöllinen	
  
kilpailukyky	
  vuosina	
  2010-­‐2014:	
  kilpailukyvyn	
  osatekijät	
  sisältävät	
  
luonnollisen	
  väestönlisäyksen	
  (syntyvyys	
  –kuolleisuus),	
  kun=en	
  
välisen	
  muu/oliikkeen	
  (tulomuu/o-­‐lähtömuu/o)	
  ja	
  siirtolaisuuden/
ne/omaahanmuuton	
  (maahanmuu/o-­‐maastamuu/o).	
  Kolmen	
  
väestönkehityksen	
  osatekijän	
  perusteella	
  laskeQin	
  kunni/ain	
  
väestönlisäys	
  tai	
  -­‐vähennys	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  	
  	
  
	
  
•  Analyysi	
  sisältää	
  jokaisen	
  osatekijän	
  kohdalla	
  määrällisen	
  
(absoluuQset	
  luvut)	
  ja	
  suhteellisen	
  (promillea	
  keskiväkiluvun	
  
tuha/a	
  asukasta	
  kohden)	
  tarkastelun.	
  	
  	
  
	
  
•  Analyysin	
  data-­‐aineisto	
  perustui	
  Tilastokeskuksen	
  väestö=lastoihin	
  
vuosilta	
  2009-­‐2013.	
  Kunni/aiset	
  taulukot	
  ja	
  kartat	
  on	
  laadi/u	
  
tekijän	
  toimesta	
  
Väestökehityksen	
  osatekijät	
  
Luonnollinen	
  
väestönlisäys	
  
Ne/omaahan-­‐
muu/o	
  
Kun=en	
  
välinen	
  
muu/oliike	
  
2.	
  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  
kunni@ain	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
 	
  
LUONNOLLINEN	
  VÄESTÖNLISÄYS	
  
YHTEENSÄ	
  VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
yli	
  +5	
  000	
  hlöä	
  
yli	
  –	
  279	
  hlöä	
  
Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  
yhteensä	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
-­‐-­‐-­‐-­‐-­‐	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  posi$ivinen	
  105	
  
kunnassa	
  (32,8	
  %)	
  ja	
  nega$ivinen	
  215	
  kunnassa	
  
(67,2	
  %)	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
§  Posi=ivisen	
  luonnollisen	
  väestönlisäyksen	
  kunnat	
  
sijaitsivat	
  metropolialueen	
  ja	
  suurten	
  kasvukes-­‐
kusten	
  vaikutusalueella	
  sekä	
  neljässä	
  Pohjanmaan	
  
maakunnassa	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  koko	
  maassa	
  
yhteensä	
  39	
  401	
  henkilöä	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  eli	
  
keskimäärin	
  7	
  880	
  henkilöä	
  vuodessa	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  määrällises=	
  suurin	
  
Espoossa	
  (10894),	
  Helsingissä	
  (8657),	
  Oulussa	
  
(8069)	
  ja	
  Vantaalla	
  (7109)	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Yli	
  
tuhannen	
  henkilön	
  väestölisäykseen	
  pääsi	
  
yhteensä	
  13	
  kuntaa	
  	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  määrällises=	
  
nega=ivisin	
  Kouvolassa	
  (-­‐1240),	
  Savonlinnassa	
  
(-­‐1020),	
  Kotkassa	
  (-­‐896),	
  Imatralla	
  (-­‐768)	
  ja	
  
Pieksämäellä	
  (-­‐700).	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
LUONNOLLINEN	
  VÄESTÖNLISÄYS	
  
KESKIMÄÄRIN	
  PROMILLEA	
  PER	
  
VUOSI	
  (2010-­‐2014)	
  
Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  promillea	
  	
  
keskiväkiluvusta	
  per	
  vuosi	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  5	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
yli	
  -­‐5	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
-­‐-­‐-­‐-­‐-­‐	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  yliZ	
  yli	
  10	
  
promillea	
  tuha@a	
  asukasta	
  kohden	
  
vuodessa	
  eli	
  yli	
  prosen$n	
  väkiluvusta	
  
neljässä	
  kunnassa:	
  Limingalla	
  (16,7	
  
promillea),	
  Luodossa	
  (16,5),	
  Tyrnävällä	
  (14,6)	
  
ja	
  Kempeleessä	
  (12,1)	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  asukaslukuun	
  
suhteute@una	
  korkeinta	
  Pohjanmaan	
  maa-­‐
kun$en	
  alueella	
  ja	
  suurten	
  kasvukeskusten	
  
kehyskunnissa.	
  Espoo,	
  Oulu	
  ja	
  Vantaa	
  olivat	
  
ainoat	
  kaupungit,	
  jotka	
  olivat	
  20	
  eniten	
  
luonnollista	
  väestönlisäystä	
  saaneiden	
  
kun=en	
  joukossa.	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  asukaslukuun	
  
suhteute/una	
  nega=ivinen	
  yli	
  -­‐10	
  promillea	
  
(1	
  %	
  väkiluvusta)	
  perä=	
  44	
  kunnassa.	
  Luon-­‐
nollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  nega=ivisin	
  Puuma-­‐
lassa	
  (-­‐17,9	
  promillea),	
  Luhankalla	
  (-­‐15,5),	
  
Pelkosenniemellä	
  (-­‐15,2),	
  Laviassa	
  (-­‐14,4),	
  
Ris=järvellä	
  (-­‐13,8)	
  ja	
  Sallassa	
  (-­‐13,8)	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
TOP	
  20	
  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  määrällises$	
  ja	
  
suhteellises$	
  vuosina	
  	
  2010-­‐2014	
  
KUNTA	
   LUONNOLLINEN	
  VÄESTÖNLISÄYS	
  
YHTEENSÄ	
  (ABS.)	
  VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
Espoo	
   10894	
  
Helsinki	
   8657	
  
Oulu	
   8069	
  
Vantaa	
   7109	
  
Jyväskylä	
   3306	
  
Tampere	
   3253	
  
Seinäjoki	
   1657	
  
Kirkkonummi	
   1413	
  
Nurmijärvi	
   1270	
  
Ylöjärvi	
   1141	
  
Rovaniemi	
   1130	
  
Järvenpää	
   1042	
  
Vaasa	
   1031	
  
Kempele	
   990	
  
Kokkola	
   990	
  
Tuusula	
   975	
  
Kuopio	
   940	
  
Lempäälä	
   880	
  
Vih=	
   853	
  
Kerava	
   839	
  
KUNTA	
   LUONNOLLINEN	
  VÄESTÖNLISÄYS	
  
PROMILLEA	
  1000	
  AS.	
  KOHDEN	
  PER	
  
VUOSI	
  (2010-­‐2014)	
  
Liminka	
   16,7	
  
Luoto	
   16,5	
  
Tyrnävä	
   14,6	
  
Kempele	
   12,1	
  
Sievi	
   9,8	
  
Pirkkala	
   9,1	
  
Lumijoki	
   9,0	
  
Espoo	
   8,5	
  
Oulu	
   8,5	
  
Pedersören	
  kunta	
   8,4	
  
Lempäälä	
   8,2	
  
Ylivieska	
   8,1	
  
Kirkkonummi	
   7,5	
  
Kon=olah=	
   7,4	
  
Ylöjärvi	
   7,3	
  
Jomala	
   7,0	
  
Muhos	
   7,0	
  
Vantaa	
   6,9	
  
Nivala	
   6,9	
  
Perho	
   6,4	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot:	
  analyysi	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
3.	
  Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  
kunni@ain	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
KUNTIEN	
  VÄLINEN	
  MUUTTOLIIKE	
  
YHTEENSÄ	
  VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
	
  	
  	
  
Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  
yhteensä	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  +	
  400	
  henkilöä	
  
Yli	
  -­‐	
  500	
  henkilöä	
  
-­‐-­‐-­‐-­‐-­‐	
  
§  Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  oli	
  posi$ivinen	
  vain	
  
joka	
  neljännessä	
  kunnassa	
  (24,7	
  %)	
  	
  eli	
  79	
  
kunnassa	
  	
  ja	
  nega$ivinen	
  241	
  kunnassa	
  (75,3	
  %)	
  
vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
§  Kun=en	
  välinen	
  muu/oliike	
  oli	
  posi=ivinen	
  
metropolialueen	
  laajalla	
  vaikutusalueella,	
  
Tampereen,	
  Turun,	
  Jyväskylän,	
  Kuopion,	
  Joensuun,	
  
Porin,	
  Seinäjoen,	
  Vaasan	
  ja	
  Oulun	
  seudulla	
  sekä	
  	
  
pistemäises=	
  näiden	
  alueiden	
  ulkopuolella	
  
§  Kun$en	
  välisestä	
  muu@oliikkeestä	
  sai	
  
ylivoimaises$	
  eniten	
  muu@ovoi@oa	
  Helsinki	
  
(13582).	
  Yli	
  tuhannen	
  henkilön	
  muu/ovoi/oa	
  saivat	
  
Helsingin	
  lisäksi	
  10	
  muuta	
  kuntaa:	
  mm.	
  Tampere	
  
(5441),	
  Oulu	
  (3607),	
  Turku	
  (3559),	
  Kuopio	
  (2653),	
  
Espoo	
  (2584)	
  ja	
  Lah=	
  (1684).	
  
§  Kun=en	
  välisestä	
  muu/oliikkeestä	
  sai	
  kuusi	
  kuntaa	
  
yli	
  tuhat	
  henkilöä	
  muu/otappiota:	
  määrällises=	
  
eniten	
  muu/otappiota	
  saivat	
  Kajaani	
  (-­‐1635),	
  
Kouvola	
  (-­‐1476),	
  Kemi	
  (-­‐1195),	
  Kotka	
  (-­‐1180),	
  Salo	
  
(-­‐1160)	
  ja	
  Raahe	
  (-­‐1138)	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
KUNTIEN	
  VÄLINEN	
  MUUTTOLIIKE	
  
PROMILLEA	
  PER	
  VUOSI	
  	
  (2010-­‐2014)	
  
	
  	
  	
  
Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  promillea	
  
keskiväkiluvusta	
  per	
  vuosi	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  +10	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
yli	
  -­‐10	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
§  Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  oli	
  asukaslukuun	
  
suhteute@una	
  yli	
  10	
  promillea	
  (1	
  %	
  väkilu-­‐
vusta)	
  viidessä	
  kunnassa:	
  	
  Kauniaisissa	
  (14,1	
  
promillea),	
  Jomalassa	
  (13,9),	
  Pirkkalassa	
  (13,9),	
  
Lempäälässä	
  (10,2)	
  ja	
  Kustavissa	
  (10).	
  
§  20	
  eniten	
  muu/ovoi/oa	
  saaneen	
  kunnan	
  
joukossa	
  suhteessa	
  asukaslukuun	
  oli	
  kolme	
  
kaupunkia:	
  Seinäjoki	
  (5,5	
  promillea),	
  Kuopio	
  (5)	
  
ja	
  Tampere	
  (5).	
  Helsinki	
  sai	
  asukaslukuun	
  
suhteute/una	
  21.	
  eniten	
  muu/ovoi/oa	
  kun=en	
  
välisestä	
  muu/oliikkeestä	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
§  Muu/otappiollisimmat	
  kunnat	
  suhteessa	
  
asukaslukuun	
  sijaitsivat	
  maakun=en	
  reuna-­‐
alueilla	
  ympäri	
  maata.	
  	
  
§  39	
  kuntaa	
  kärsi	
  yli	
  -­‐10	
  promillen	
  vuotuiset	
  
muu/otappiot	
  kun=en	
  välisestä	
  muu/oliikkees-­‐
tä.	
  Eniten	
  muu/otappiota	
  saivat	
  suhteessa	
  
asukaslukuun	
  Manner-­‐Suomen	
  kunnista	
  
Siikajoki	
  (-­‐26,3	
  promillea),	
  Kris=inankaupunki	
  
(-­‐19,3),	
  Pudasjärvi	
  (-­‐19,1),	
  Kyyjärvi	
  (-­‐17,5)	
  ja	
  
Sievi	
  (-­‐15,4).	
   Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
TOP	
  20	
  kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  määrällises$	
  ja	
  
suhteellises$	
  2010-­‐2014	
  
KUNTA	
   KUNTIEN	
  VÄLINEN	
  MUUTTOLIIKE	
  
YHTEENSÄ	
  (ABS.)	
  VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
Helsinki	
   13582	
  
Tampere	
   5441	
  
Oulu	
   3607	
  
Turku	
   3599	
  
Kuopio	
   2653	
  
Espoo	
   2584	
  
Lah=	
   1684	
  
Seinäjoki	
   1627	
  
Pirkkala	
   1250	
  
Jyväskylä	
   1245	
  
Lempäälä	
   1086	
  
Ylöjärvi	
   856	
  
Joensuu	
   814	
  
Hämeenlinna	
   717	
  
Lieto	
   716	
  
Kauniainen	
   634	
  
Nokia	
   623	
  
Sipoo	
   580	
  
Pori	
   547	
  
Kaarina	
   503	
  
KUNTA	
   KUNTIEN	
  VÄLINEN	
  MUUTTOLIIKE	
  
PROMILLEA	
  1000	
  ASUKASTA	
  KOHDEN	
  
PER	
  VUOSI	
  (2010-­‐2014)	
  
Kauniainen	
   14,1	
  
Jomala	
   13,9	
  
Pirkkala	
   13,9	
  
Lempäälä	
   10,2	
  
Kustavi	
   10,0	
  
KiQlä	
   8,8	
  
Lieto	
   8,5	
  
Lemland	
   8,5	
  
Uurainen	
   6,9	
  
MarQla	
   6,2	
  
Sipoo	
   6,2	
  
Toivakka	
   6,2	
  
Ylivieska	
   6,1	
  
Seinäjoki	
   5,5	
  
Ylöjärvi	
   5,5	
  
Kon=olah=	
   5,1	
  
Kuopio	
   5,0	
  
Tampere	
   5,0	
  
Ilmajoki	
   4,8	
  
Lemi,	
  Helsinki,	
  
Muurame	
   4,5	
  Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot:	
  analyysi	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
4.	
  Ne@osiirtolaisuus	
  kunni@ain	
  
vuosina	
  2010-­‐2014	
  
NETTOSIIRTOLAISUUS	
  YHTEENSÄ	
  
VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
§  Ne@osiirtolaisuudesta	
  sai	
  muu@ovoi@oa	
  de	
  
facto	
  kaikki	
  Suomen	
  kunnat	
  eli	
  täsmällises=	
  
98,8	
  %	
  kunnista	
  (316/320)	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
§  Kaikki	
  kunnat	
  saivat	
  yhteensä	
  muu@ovoi@oa	
  
siirtolaisuudesta	
  83	
  600	
  henkilöä	
  eli	
  noin	
  Porin	
  
asukasluvun	
  verran	
  viiden	
  vuoden	
  aikana	
  
2010-­‐2014	
  
§  Siirtolaisuudesta	
  sai	
  16	
  kuntaa	
  yli	
  tuhat	
  
henkilöä	
  määrällistä	
  muu@ovoi@oa:	
  eniten	
  
määrällistä	
  muu/ovoi/oa	
  saivat	
  Helsinki	
  
(16555),	
  Espoo	
  (7776),	
  Vantaa	
  (6459),	
  Turku	
  
(3762),	
  Tampere	
  (2995),	
  Oulu	
  (2235),	
  Kotka	
  
(1860),	
  Vaasa	
  (1851)	
  ja	
  Jyväskylä	
  (1629).	
  
§  Siirtolaisuudesta	
  sai	
  vain	
  neljä	
  kuntaa	
  
”$lastollista”	
  muu@otappiota	
  vuosina	
  
2010-­‐2014:	
  Liminka	
  (-­‐28),	
  Lumijoki	
  (-­‐5),	
  
Savukoski	
  (-­‐1)	
  ja	
  Luhanka	
  (-­‐1)	
  
Ne@osiirtolaisuus	
  yhteensä	
  
vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  +	
  1000	
  henkilöä	
  
yli	
  -­‐1	
  henkilöä	
  
-­‐-­‐-­‐-­‐-­‐	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
NETTOSIIRTOLAISUUS	
  PROMIL-­‐LEA	
  
KESKIVÄKILUVUSTA	
  PER	
  VUOSI	
  
(2010-­‐2014)	
  
§  Ne/osiirtolaisuus	
  	
  yliQ	
  +10	
  promillea	
  
keskiväkiluvun	
  tuha/a	
  asukasta	
  kohden	
  
seitsemässä	
  kunnassa	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  
Tilastoja	
  ”vääristää”	
  se,	
  e/ä	
  eniten	
  siirtolaisista	
  
muu/ovoi/oa	
  saaneiden	
  kun=en	
  joukossa	
  on	
  
useita	
  vastaano/okeskuspaikkakun=a.	
  
§  Manner-­‐Suomen	
  kunnista	
  siirtolaisuudesta	
  saivat	
  
eniten	
  muu/ovoi/oa	
  suhteessa	
  asukaslukuun	
  
Vöyri	
  (14,4	
  promillea),	
  Kris=inankaupunki	
  (13,5)	
  
ja	
  Siikajoki	
  (12,3)	
  
§  20	
  siirtolaisuudesta	
  suhteessa	
  asukaslukuun	
  
eniten	
  muu/ovoi/oa	
  saaneen	
  kunnan	
  joukossa	
  
oli	
  kolme	
  kaupunkia	
  Kris=inankaupungin	
  lisäksi:	
  
Kotka	
  (6,8	
  promillea),	
  Kemi	
  (6,3)	
  ja	
  Vantaa	
  (6,3)	
  
§  Liminka	
  sai	
  määrällises=	
  ja	
  suhteellises=	
  eniten	
  
muu/otappiota	
  siirtolaisista	
  (-­‐0,6	
  promillea).	
  
Ne@osiirtolaisuus	
  promillea	
  
keskiväkiluvusta	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  +	
  10	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
yli	
  -­‐0,1	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
TOP	
  20	
  Ne@osiirtolaisuus	
  määrällises$	
  ja	
  suhteellises$	
  	
  
vuosina	
  	
  2010-­‐2014	
  
KUNTA	
   NETTOSIIRTOLAISUUS	
  YHTEENSÄ	
  
VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
Helsinki	
   16555	
  
Espoo	
   7776	
  
Vantaa	
   6459	
  
Turku	
   3762	
  
Tampere	
   2995	
  
Oulu	
   2235	
  
Kotka	
   1860	
  
Vaasa	
   1851	
  
Jyväskylä	
   1629	
  
Lappeenranta	
   1430	
  
Lah=	
   1413	
  
Kuopio	
   1298	
  
Rovaniemi	
   1131	
  
Hämeenlinna	
   1095	
  
Joensuu	
   1038	
  
Kouvola	
   1022	
  
Kajaani	
   862	
  
Pietarsaari	
   820	
  
Pori	
   817	
  
Kerava	
   746	
  
KUNTA	
   NETTOSIIRTOLAISUUS	
  PROMILLEA	
  1000	
  
ASUKASTA	
  KOHDEN	
  PER	
  VUOSI	
  
(2010-­‐2014)	
  
Geta	
   18,7	
  
Föglö	
   17,0	
  
Vöyri	
   14,4	
  
Kris=inank.	
   13,5	
  
Siikajoki	
   12,3	
  
Eckerö	
   11,3	
  
Kökar	
   11,1	
  
Pudasjärvi	
   9,7	
  
Pietarsaari	
   8,4	
  
Närpiö	
   7,6	
  
Punkalaidun	
   7,6	
  
Lumparland	
   7,4	
  
Lieksa	
   7,3	
  
Sund	
   7,0	
  
Kotka	
   6,8	
  
Vårdö	
   6,4	
  
Kemi	
   6,3	
  
Vantaa	
   6,3	
  
Honkajoki	
   6,2	
  
Uusikaarlepyy	
   6,2	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot:	
  analyysi	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
5.	
  Väestönlisäys	
  kunni@ain	
  
	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  
VÄESTÖNLISÄYS	
  YHTEENSÄ	
  
VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
Väestönlisäys	
  yhteensä	
  
vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  +	
  10	
  000	
  henkilöä	
  
yli	
  -­‐300	
  henkilöä	
  
§  Väestönlisäys	
  oli	
  posi$ivinen	
  joka	
  kolmannessa	
  
(105)	
  	
  kunnassa	
  ja	
  nega$ivinen	
  215	
  kunnassa	
  
vuosina	
  2010-­‐2014	
  
§  Helsinki	
  sai	
  viidessä	
  vuodessa	
  väestönlisäystä	
  lä-­‐
hes	
  39	
  000	
  henkilöä:	
  Helsinki	
  sai	
  vuodessa	
  
väestönlisäystä	
  keskimäärin	
  7	
  759	
  henkilöä.	
  
Espoon	
  väestönlisäys	
  oli	
  myös	
  korkea	
  eli	
  
yhteensä	
  noin	
  21	
  300	
  henkilöä.	
  Helsingin,	
  
Espoon	
  ja	
  Vantaan	
  väestönlisäys	
  oli	
  	
  viiden	
  
vuoden	
  ajanjakson	
  aikana	
  yhteensä	
  Joensuun	
  
asukasluvun	
  verran	
  eli	
  noin	
  73000	
  henkilöä	
  
§  Väestönlisäys	
  oli	
  suurempi	
  kuin	
  tuhat	
  henkilöä	
  
vuodessa	
  seitsemässä	
  kaupungissa:	
  Helsingin	
  ja	
  
Espoon	
  lisäksi	
  Oulussa	
  (13911),	
  Vantaalla	
  (12	
  
783),	
  Tampereella	
  (11689),	
  Turussa	
  (7963)	
  ja	
  
Jyväskylässä	
  (6180).	
  
§  Yli	
  tuhannen	
  henkilön	
  väestövähennyksestä	
  
kärsi	
  viisi	
  kuntaa	
  vuosina	
  2010-­‐2014:	
  Kouvola	
  
(-­‐1694),	
  Savonlinna	
  (-­‐1233),	
  Jämsä	
  (-­‐1143),	
  
Varkaus	
  (-­‐1073)	
  ja	
  Pieksämäki	
  (-­‐1073)	
  
VÄESTÖNLISÄYS	
  PROMILLEA	
  
KESKIVÄKILUVUSTA	
  VUOSINA	
  
2010-­‐2014	
  
§  Väestönlisäys	
  yliQ	
  suhteessa	
  asukaslukuun	
  
oli	
  10	
  promillen	
  rajan	
  tuha/a	
  asukasta	
  
kohden	
  Jomalassa	
  (12,1)	
  ja	
  Pirkkalassa	
  (12,0)	
  
§  Merki@ävään	
  yli	
  0,5	
  %:in	
  vuosi@aiseen	
  
väestönlisäykseen	
  ylsi	
  yhteensä	
  27	
  kuntaa	
  
vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Näiden	
  kun=en	
  joukossa	
  
oli	
  kaupungeista	
  Espoo,	
  Oulu,	
  Seinäjoki,	
  
Helsinki,	
  Vantaa	
  ja	
  Tampere	
  
§  Väestö	
  väheni	
  viisivuo=sjaksolla	
  suhteessa	
  
asukaslukuun	
  yli	
  10	
  promillea	
  kahdeksassa	
  
kunnassa.	
  	
  
§  Manner-­‐Suomen	
  kunnista	
  väestö	
  väheni	
  
suhteessa	
  asukaslukuun	
  eniten	
  
Hyrynsalmella,	
  Sallassa,	
  Rautjärvellä,	
  
Juukassa,	
  Puolankassa,	
  Puumalassa	
  ja	
  
Puolankalla.	
  
	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot	
  
Kar/a	
  ja	
  analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
Väestönlisäys	
  promillea	
  keski-­‐	
  
väkiluvusta	
  vuosina	
  2010-­‐2014	
  	
  
yli	
  +	
  10	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
Yli	
  -­‐	
  10	
  promillea	
  1000	
  as.	
  kohden	
  
TOP	
  20	
  Väestönlisäys	
  määrällises$	
  ja	
  suhteellises$	
  	
  
vuosina	
  	
  2010-­‐2014	
  
KUNTA	
   VÄESTÖNLISÄYS	
  YHTEENSÄ	
  (ABS.)	
  
2010-­‐2014	
  
Helsinki	
   38794	
  
Espoo	
   21254	
  
Oulu	
   13911	
  
Vantaa	
   12783	
  
Tampere	
   11689	
  
Turku	
   7963	
  
Jyväskylä	
   6180	
  
Kuopio	
   4891	
  
Seinäjoki	
   3873	
  
Vaasa	
   3139	
  
Lah=	
   2908	
  
Joensuu	
   2369	
  
Pirkkala	
   2168	
  
Ylöjärvi	
   2116	
  
Lempäälä	
   2055	
  
Nurmijärvi	
   1948	
  
Järvenpää	
   1719	
  
Rovaniemi	
   1714	
  
Kirkkonummi	
   1697	
  
Hämeenlinna	
   1559	
  
KUNTA	
   VÄESTÖNLISÄYS	
  PROMILLEA	
  TUHATTA	
  
ASUKASTA	
  KOHDEN	
  VUOSINA	
  2010-­‐2014	
  
Jomala	
   12,1	
  
Pirkkala	
   12,0	
  
Lempäälä	
   9,6	
  
Liminka	
   9,4	
  
Lemland	
   9,2	
  
Espoo	
   8,3	
  
Kauniainen	
   8,2	
  
Luoto	
   7,9	
  
Ylivieska	
   7,6	
  
Kempele	
   7,5	
  
Oulu	
   7,3	
  
Kon=olah=	
   7,2	
  
Lieto	
   7,2	
  
Geta	
   6,9	
  
Ylöjärvi	
   6,7	
  
Uurainen	
   6,5	
  
Seinäjoki	
   6,5	
  
Helsinki	
   6,4	
  
Tyrnävä	
   6,4	
  
Vantaa	
   6,2	
  
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö=lastot:	
  analyysi	
  Timo	
  Aro	
  2015	
  
6.	
  Yhteenveto	
  
Yhteenveto	
  1	
  (2)	
  
§  Kun=en	
  väestöllistä	
  kilpailukykyä	
  analysoi=in	
  kolmen	
  väestönkehityksen	
  osatekijän	
  (luonnollinen	
  
väestönlisäys,	
  kun=en	
  välinen	
  muu/oliike	
  ja	
  ne/osiirtolaisuus)	
  avulla	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Analyysi	
  teh=i	
  
määrällisestä	
  (absoluuQset	
  luvut)	
  ja	
  suhteellisesta	
  (promillea	
  keskiväkiluvun	
  1000	
  asukasta	
  kohden)	
  
näkökulmasta.	
  	
  	
  
§  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  posi$ivinen	
  joka	
  kolmannessa	
  kunnassa	
  (105)	
  ja	
  nega$ivinen	
  kahdessa	
  
kolmesta	
  kunnasta	
  (215).	
  Posi=ivisen	
  luonnollisen	
  väestönlisäyksen	
  kunnat	
  sijaitsivat	
  metropolialueen	
  ja	
  
suurten	
  kasvukeskusten	
  vaikutusalueella	
  sekä	
  neljässä	
  Pohjanmaan	
  maakunnassa.	
  Luonnollinen	
  
väestönlisäys	
  oli	
  määrällises=	
  suurin	
  Espoossa	
  (10894),	
  Helsingissä	
  (8657),	
  Oulussa	
  (8069)	
  ja	
  Vantaalla	
  
(7109)	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Yli	
  tuhannen	
  henkilön	
  luonnolliseen	
  väestölisäykseen	
  pääsi	
  yhteensä	
  13	
  
kuntaa.	
  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  oli	
  asukaslukuun	
  suhteute@una	
  korkeinta	
  Pohjanmaan	
  maakun$en	
  
alueella	
  ja	
  suurten	
  kasvukeskusten	
  kehyskunnissa.	
  Luonnollinen	
  väestönlisäys	
  yliQ	
  yli	
  10	
  promillea	
  
tuha/a	
  asukasta	
  kohden	
  vuodessa	
  eli	
  yli	
  prosen=n	
  väkiluvusta	
  neljässä	
  kunnassa:	
  Limingalla	
  (16,7	
  
promillea),	
  Luodossa	
  (16,5),	
  Tyrnävällä	
  (14,6)	
  ja	
  Kempeleessä	
  (12,1)	
  
§  Kun$en	
  välillä	
  teh$in	
  yhteensä	
  1,4	
  miljoonaa	
  muu@oa	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  
oli	
  posi$ivinen	
  vain	
  joka	
  neljännessä	
  kunnassa	
  (24,7	
  %)	
  	
  eli	
  79	
  kunnassa	
  	
  ja	
  nega$ivinen	
  241	
  kunnassa	
  
(75,3	
  %).	
  Kun=en	
  välinen	
  muu/oliike	
  oli	
  posi=ivinen	
  metropolialueen	
  laajalla	
  vaikutusalueella,	
  
Tampereen,	
  Turun,	
  Jyväskylän,	
  Kuopion,	
  Joensuun,	
  Porin,	
  Seinäjoen,	
  Vaasan	
  ja	
  Oulun	
  seudulla	
  sekä	
  
yksi/äisissä	
  paikoissa	
  pistemäises=	
  näiden	
  ulkopuolella.	
  Kun$en	
  välisestä	
  muu@oliikkeestä	
  sai	
  
ylivoimaises$	
  eniten	
  muu@ovoi@oa	
  Helsinki	
  (13582).	
  Yli	
  tuhannen	
  henkilön	
  muu/ovoi/oa	
  sai	
  Helsingin	
  
lisäksi	
  10	
  muuta	
  kuntaa:	
  mm.	
  Tampere	
  (5441),	
  Oulu	
  (3607),	
  Turku	
  (3559),	
  Kuopio	
  (2653),	
  Espoo	
  (2584)	
  ja	
  
Lah=	
  (1684).	
  Kun=en	
  välinen	
  muu/oliike	
  oli	
  asukaslukuun	
  suhteute/una	
  yli	
  10	
  promillea	
  (1	
  %	
  väkiluvusta)	
  
viidessä	
  kunnassa:	
  	
  Kauniaisissa	
  (14,1	
  promillea),	
  Jomalassa	
  (13,9),	
  Pirkkalassa	
  (13,9),	
  Lempäälässä	
  (10,2)	
  
ja	
  Kustavissa	
  (10).	
  Muu@otappiollisimmat	
  kunnat	
  suhteessa	
  asukaslukuun	
  sijaitsivat	
  maakun$en	
  reuna-­‐
alueilla	
  ympäri	
  maata.	
  	
  
Yhteenveto	
  2	
  (2)	
  
§  Ne@osiirtolaisuudesta	
  sai	
  muu@ovoi@oa	
  de	
  facto	
  kaikki	
  Suomen	
  kunnat	
  eli	
  täsmällises=	
  98,8	
  %	
  kunnista	
  
(316/320)	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Kaikki	
  kunnat	
  saivat	
  yhteensä	
  muu@ovoi@oa	
  siirtolaisuudesta	
  83	
  600	
  
henkilöä	
  eli	
  noin	
  Porin	
  asukasluvun	
  verran	
  viiden	
  vuoden	
  aikana	
  2010-­‐2014.	
  Siirtolaisuudesta	
  sai	
  16	
  kuntaa	
  
yli	
  tuhat	
  henkilöä	
  määrällistä	
  muu/ovoi/oa:	
  eniten	
  määrällistä	
  muu/ovoi/oa	
  saivat	
  Helsinki	
  (16555),	
  Espoo	
  
(7776),	
  Vantaa	
  (6459),	
  Turku	
  (3762),	
  Tampere	
  (2995),	
  Oulu	
  (2235),	
  Kotka	
  (1860),	
  Vaasa	
  (1851)	
  ja	
  Jyväskylä	
  
(1629).	
  Siirtolaisuudesta	
  sai	
  vain	
  neljä	
  kuntaa	
  ”=lastollista”	
  muu/otappiota.	
  	
  Ne/omaahanmuu/o	
  yliQ	
  +10	
  
promillea	
  keskiväkiluvun	
  tuha/a	
  asukasta	
  kohden	
  seitsemässä	
  kunnassa	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Tilastoja	
  
”vääristää”	
  se,	
  e/ä	
  eniten	
  siirtolaisista	
  muu/ovoi/oa	
  saaneiden	
  kun=en	
  joukossa	
  on	
  useita	
  
vastaano/okeskuspaikkakun=a.	
  Manner-­‐Suomen	
  kunnista	
  siirtolaisuudesta	
  saivat	
  eniten	
  muu/ovoi/oa	
  
suhteessa	
  asukaslukuun	
  Vöyri	
  (14,4	
  promillea),	
  Kris=inankaupunki	
  (13,5)	
  ja	
  Siikajoki	
  (12,3)	
  
§  Väestönlisäys	
  oli	
  posi$ivinen	
  joka	
  kolmannessa	
  (105)	
  	
  kunnassa	
  ja	
  nega$ivinen	
  215	
  kunnassa	
  vuosina	
  
2010-­‐2014.	
  Helsingin,	
  Espoon	
  ja	
  Vantaan	
  väestönlisäys	
  oli	
  	
  viiden	
  vuoden	
  ajanjakson	
  aikana	
  yhteensä	
  
Joensuun	
  asukasluvun	
  verran	
  eli	
  noin	
  73000	
  henkilöä.	
  Väestönlisäys	
  oli	
  suurempi	
  kuin	
  tuhat	
  henkilöä	
  
vuodessa	
  seitsemässä	
  kaupungissa:	
  Helsingin	
  ja	
  Espoon	
  lisäksi	
  Oulussa	
  (13911),	
  Vantaalla	
  (12	
  783),	
  
Tampereella	
  (11689),	
  Turussa	
  (7963)	
  ja	
  Jyväskylässä	
  (6180).	
  Merki/ävään	
  yli	
  0,5	
  %:in	
  vuosi/aiseen	
  
väestönlisäykseen	
  ylsi	
  yhteensä	
  27	
  kuntaa	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Näiden	
  kun=en	
  joukossa	
  oli	
  kaupungeista	
  
Espoo,	
  Oulu,	
  Seinäjoki,	
  Helsinki,	
  Vantaa	
  ja	
  Tampere	
  
§  Koko	
  maan	
  väestönlisäys	
  oli	
  yhteensä	
  123	
  000	
  henkilöä	
  vuosina	
  2010-­‐2014.	
  Väestönlisäyksestä	
  luonnollisen	
  
väestönlisäyksen	
  osuus	
  oli	
  32	
  %	
  ja	
  ne@omaahanmuuton	
  68	
  %.	
  Maahanmuutosta	
  on	
  tullut	
  useassa	
  kunnassa	
  
ainoa	
  väestönkehityksen	
  dynaaminen	
  osatekijä.	
  Kun$en	
  välinen	
  muu@oliike	
  ja	
  maahanmuu@o	
  muovaavat	
  
aluerakenne@a	
  en$stä	
  keski@ävämpään	
  suuntaan,	
  koska	
  muutoista	
  hyötyvät	
  ja	
  kärsivät	
  alueet	
  jakautuvat	
  
hyvin	
  epätasaises$.	
  Muu/oliike	
  vaiku/aa	
  myönteises=	
  luonnolliseen	
  väestönlisäykseen,	
  koska	
  muu/ajista	
  
lähes	
  neljä	
  viidestä	
  on	
  nuoria	
  tai	
  nuoria	
  aikuisia.	
  	
  
Lisä$etoja:	
  
Val=o=eteen	
  tohtori	
  Timo	
  Aro	
  
=mokaro@gmail.com	
  
www.=moaro.fi	
  
@=moaro	
  
045	
  6577890	
  

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?TimoAro
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
 
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!TimoAro
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?TimoAro
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenTimoAro
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?TimoAro
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?TimoAro
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestäTimoAro
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?TimoAro
 

Mais procurados (20)

10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro)
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro)Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro)
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030 (Timo Aro)
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
 
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
 

Destaque

Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
 
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun SuomessaSuurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun SuomessaTimoAro
 
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016TimoAro
 
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012TimoAro
 
Creating Strong and Passionate Communities of Practice
Creating Strong and Passionate Communities of PracticeCreating Strong and Passionate Communities of Practice
Creating Strong and Passionate Communities of PracticeTy Crockett
 
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYSLIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYSTimoAro
 
Warning economic frauds i
Warning  economic frauds iWarning  economic frauds i
Warning economic frauds itinygraziano
 
Information technology applied to retailing
Information technology applied to retailingInformation technology applied to retailing
Information technology applied to retailingArezzori
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetKeski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetTimoAro
 
Identity management challenges when moving share point to the cloud antonio...
Identity management challenges when moving share point to the cloud   antonio...Identity management challenges when moving share point to the cloud   antonio...
Identity management challenges when moving share point to the cloud antonio...AntonioMaio2
 
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi finalMetropolialueen muuttoliikeananalyysi final
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi finalTimoAro
 
Numerology And The Workplace
Numerology And The WorkplaceNumerology And The Workplace
Numerology And The WorkplaceKate Alama
 
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuus
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuusMuuttoliike ja sisäinen turvallisuus
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuusTimoAro
 

Destaque (17)

Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
 
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun SuomessaSuurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
Suurten kaupunkien merkitys eräillä muuttujilla 2010-luvun Suomessa
 
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
 
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
Porin seudun kilpailukyky 1995 2012
 
09 estructuras
09 estructuras09 estructuras
09 estructuras
 
Creating Strong and Passionate Communities of Practice
Creating Strong and Passionate Communities of PracticeCreating Strong and Passionate Communities of Practice
Creating Strong and Passionate Communities of Practice
 
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYSLIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
 
Warning economic frauds i
Warning  economic frauds iWarning  economic frauds i
Warning economic frauds i
 
Information technology applied to retailing
Information technology applied to retailingInformation technology applied to retailing
Information technology applied to retailing
 
Dance Lessons for Kids: Salsa
Dance Lessons for Kids: SalsaDance Lessons for Kids: Salsa
Dance Lessons for Kids: Salsa
 
About medical writing
About medical writingAbout medical writing
About medical writing
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetKeski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
 
บทท 12
บทท   12บทท   12
บทท 12
 
Identity management challenges when moving share point to the cloud antonio...
Identity management challenges when moving share point to the cloud   antonio...Identity management challenges when moving share point to the cloud   antonio...
Identity management challenges when moving share point to the cloud antonio...
 
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi finalMetropolialueen muuttoliikeananalyysi final
Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final
 
Numerology And The Workplace
Numerology And The WorkplaceNumerology And The Workplace
Numerology And The Workplace
 
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuus
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuusMuuttoliike ja sisäinen turvallisuus
Muuttoliike ja sisäinen turvallisuus
 

Semelhante a Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi

Muuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoimaMuuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoimaTimoAro
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!TimoAro
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013TimoAro
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky  Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky TimoAro
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusTimoAro
 
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaPienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaTimoAro
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutTimoAro
 
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)Porin kaupunki
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätKaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaMuuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
 
Sairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimus
Sairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimusSairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimus
Sairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimusTyöterveyslaitos
 
Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016
Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016
Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016Sipriina Ritaranta
 

Semelhante a Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi (16)

Muuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoimaMuuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoima
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky  Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
 
Kunnat ja alueet
Kunnat ja alueetKunnat ja alueet
Kunnat ja alueet
 
Kunnat jaalueet
Kunnat jaalueetKunnat jaalueet
Kunnat jaalueet
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
 
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaPienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
 
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätKaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaMuuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
 
Sairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimus
Sairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimusSairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimus
Sairauspoissaolot, Kunta 10 -tutkimus
 
Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016
Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016
Sairauspoissaolot kunta-alalla, Kunta 10 -tutkimus, 2016
 

Mais de TimoAro

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitTimoAro
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeTimoAro
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?TimoAro
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATTimoAro
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääTimoAro
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? TimoAro
 
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSAKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
 

Mais de TimoAro (9)

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungit
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
 
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSAKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
 

Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi

  • 1.  Val$o$eteen  tohtori  Timo  Aro    Toukokuu  2015   KUNTIEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI VUOSINA 2010-2014
  • 2. SISÄLTÖ   ① Analyysin  tausta  ja  tavoi/eet   ② Luonnollinen  väestönlisäys  kunni/ain  vuosina  2010-­‐2014   ③ Kun=en  välinen  muu/oliike  kunni/ain  vuosina  2010-­‐2014   ④ Ne/omaahanmuu/o  (siirtolaisuus)  kunni/ain  vuosina   2010-­‐2014   ⑤ Väestönlisäys  kunni/ain  vuosina  2000-­‐2014   ⑥ Yhteenveto  
  • 3. 1.  Analyysin  tausta  ja  tavoi@eet      
  • 4. Analyysin  tausta       •  Analyysin  kohteena  olivat  kaikki  Suomen  kunnat  (320)  1.1.2014   alueluokituksen  mukaises=     •  Analyysin  tavoi/eena  oli  selvi/ää  kun$en  (320)  väestöllinen   kilpailukyky  vuosina  2010-­‐2014:  kilpailukyvyn  osatekijät  sisältävät   luonnollisen  väestönlisäyksen  (syntyvyys  –kuolleisuus),  kun=en   välisen  muu/oliikkeen  (tulomuu/o-­‐lähtömuu/o)  ja  siirtolaisuuden/ ne/omaahanmuuton  (maahanmuu/o-­‐maastamuu/o).  Kolmen   väestönkehityksen  osatekijän  perusteella  laskeQin  kunni/ain   väestönlisäys  tai  -­‐vähennys  vuosina  2010-­‐2014.         •  Analyysi  sisältää  jokaisen  osatekijän  kohdalla  määrällisen   (absoluuQset  luvut)  ja  suhteellisen  (promillea  keskiväkiluvun   tuha/a  asukasta  kohden)  tarkastelun.         •  Analyysin  data-­‐aineisto  perustui  Tilastokeskuksen  väestö=lastoihin   vuosilta  2009-­‐2013.  Kunni/aiset  taulukot  ja  kartat  on  laadi/u   tekijän  toimesta  
  • 5. Väestökehityksen  osatekijät   Luonnollinen   väestönlisäys   Ne/omaahan-­‐ muu/o   Kun=en   välinen   muu/oliike  
  • 6. 2.  Luonnollinen  väestönlisäys   kunni@ain  vuosina  2010-­‐2014  
  • 7.     LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   YHTEENSÄ  VUOSINA  2010-­‐2014   yli  +5  000  hlöä   yli  –  279  hlöä   Luonnollinen  väestönlisäys   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  posi$ivinen  105   kunnassa  (32,8  %)  ja  nega$ivinen  215  kunnassa   (67,2  %)  vuosina  2010-­‐2014   §  Posi=ivisen  luonnollisen  väestönlisäyksen  kunnat   sijaitsivat  metropolialueen  ja  suurten  kasvukes-­‐ kusten  vaikutusalueella  sekä  neljässä  Pohjanmaan   maakunnassa   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  koko  maassa   yhteensä  39  401  henkilöä  vuosina  2010-­‐2014  eli   keskimäärin  7  880  henkilöä  vuodessa   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  määrällises=  suurin   Espoossa  (10894),  Helsingissä  (8657),  Oulussa   (8069)  ja  Vantaalla  (7109)  vuosina  2010-­‐2014.  Yli   tuhannen  henkilön  väestölisäykseen  pääsi   yhteensä  13  kuntaa     §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  määrällises=   nega=ivisin  Kouvolassa  (-­‐1240),  Savonlinnassa   (-­‐1020),  Kotkassa  (-­‐896),  Imatralla  (-­‐768)  ja   Pieksämäellä  (-­‐700).   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 8. LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   KESKIMÄÄRIN  PROMILLEA  PER   VUOSI  (2010-­‐2014)   Luonnollinen  väestönlisäys  promillea     keskiväkiluvusta  per  vuosi  2010-­‐2014     yli  5  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐5  promillea  1000  as.  kohden   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Luonnollinen  väestönlisäys  yliZ  yli  10   promillea  tuha@a  asukasta  kohden   vuodessa  eli  yli  prosen$n  väkiluvusta   neljässä  kunnassa:  Limingalla  (16,7   promillea),  Luodossa  (16,5),  Tyrnävällä  (14,6)   ja  Kempeleessä  (12,1)   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun   suhteute@una  korkeinta  Pohjanmaan  maa-­‐ kun$en  alueella  ja  suurten  kasvukeskusten   kehyskunnissa.  Espoo,  Oulu  ja  Vantaa  olivat   ainoat  kaupungit,  jotka  olivat  20  eniten   luonnollista  väestönlisäystä  saaneiden   kun=en  joukossa.   §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun   suhteute/una  nega=ivinen  yli  -­‐10  promillea   (1  %  väkiluvusta)  perä=  44  kunnassa.  Luon-­‐ nollinen  väestönlisäys  oli  nega=ivisin  Puuma-­‐ lassa  (-­‐17,9  promillea),  Luhankalla  (-­‐15,5),   Pelkosenniemellä  (-­‐15,2),  Laviassa  (-­‐14,4),   Ris=järvellä  (-­‐13,8)  ja  Sallassa  (-­‐13,8)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 9. TOP  20  Luonnollinen  väestönlisäys  määrällises$  ja   suhteellises$  vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   YHTEENSÄ  (ABS.)  VUOSINA  2010-­‐2014   Espoo   10894   Helsinki   8657   Oulu   8069   Vantaa   7109   Jyväskylä   3306   Tampere   3253   Seinäjoki   1657   Kirkkonummi   1413   Nurmijärvi   1270   Ylöjärvi   1141   Rovaniemi   1130   Järvenpää   1042   Vaasa   1031   Kempele   990   Kokkola   990   Tuusula   975   Kuopio   940   Lempäälä   880   Vih=   853   Kerava   839   KUNTA   LUONNOLLINEN  VÄESTÖNLISÄYS   PROMILLEA  1000  AS.  KOHDEN  PER   VUOSI  (2010-­‐2014)   Liminka   16,7   Luoto   16,5   Tyrnävä   14,6   Kempele   12,1   Sievi   9,8   Pirkkala   9,1   Lumijoki   9,0   Espoo   8,5   Oulu   8,5   Pedersören  kunta   8,4   Lempäälä   8,2   Ylivieska   8,1   Kirkkonummi   7,5   Kon=olah=   7,4   Ylöjärvi   7,3   Jomala   7,0   Muhos   7,0   Vantaa   6,9   Nivala   6,9   Perho   6,4   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 10. 3.  Kun$en  välinen  muu@oliike   kunni@ain  vuosina  2010-­‐2014  
  • 11. KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   YHTEENSÄ  VUOSINA  2010-­‐2014         Kun$en  välinen  muu@oliike   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  400  henkilöä   Yli  -­‐  500  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  Kun$en  välinen  muu@oliike  oli  posi$ivinen  vain   joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli  79   kunnassa    ja  nega$ivinen  241  kunnassa  (75,3  %)   vuosina  2010-­‐2014     §  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  posi=ivinen   metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,  Joensuun,   Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun  seudulla  sekä     pistemäises=  näiden  alueiden  ulkopuolella   §  Kun$en  välisestä  muu@oliikkeestä  sai   ylivoimaises$  eniten  muu@ovoi@oa  Helsinki   (13582).  Yli  tuhannen  henkilön  muu/ovoi/oa  saivat   Helsingin  lisäksi  10  muuta  kuntaa:  mm.  Tampere   (5441),  Oulu  (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),   Espoo  (2584)  ja  Lah=  (1684).   §  Kun=en  välisestä  muu/oliikkeestä  sai  kuusi  kuntaa   yli  tuhat  henkilöä  muu/otappiota:  määrällises=   eniten  muu/otappiota  saivat  Kajaani  (-­‐1635),   Kouvola  (-­‐1476),  Kemi  (-­‐1195),  Kotka  (-­‐1180),  Salo   (-­‐1160)  ja  Raahe  (-­‐1138)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 12. KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   PROMILLEA  PER  VUOSI    (2010-­‐2014)         Kun$en  välinen  muu@oliike  promillea   keskiväkiluvusta  per  vuosi  vuosina  2010-­‐2014     yli  +10  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐10  promillea  1000  as.  kohden   §  Kun$en  välinen  muu@oliike  oli  asukaslukuun   suhteute@una  yli  10  promillea  (1  %  väkilu-­‐ vusta)  viidessä  kunnassa:    Kauniaisissa  (14,1   promillea),  Jomalassa  (13,9),  Pirkkalassa  (13,9),   Lempäälässä  (10,2)  ja  Kustavissa  (10).   §  20  eniten  muu/ovoi/oa  saaneen  kunnan   joukossa  suhteessa  asukaslukuun  oli  kolme   kaupunkia:  Seinäjoki  (5,5  promillea),  Kuopio  (5)   ja  Tampere  (5).  Helsinki  sai  asukaslukuun   suhteute/una  21.  eniten  muu/ovoi/oa  kun=en   välisestä  muu/oliikkeestä  vuosina  2010-­‐2014   §  Muu/otappiollisimmat  kunnat  suhteessa   asukaslukuun  sijaitsivat  maakun=en  reuna-­‐ alueilla  ympäri  maata.     §  39  kuntaa  kärsi  yli  -­‐10  promillen  vuotuiset   muu/otappiot  kun=en  välisestä  muu/oliikkees-­‐ tä.  Eniten  muu/otappiota  saivat  suhteessa   asukaslukuun  Manner-­‐Suomen  kunnista   Siikajoki  (-­‐26,3  promillea),  Kris=inankaupunki   (-­‐19,3),  Pudasjärvi  (-­‐19,1),  Kyyjärvi  (-­‐17,5)  ja   Sievi  (-­‐15,4).   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 13. TOP  20  kun$en  välinen  muu@oliike  määrällises$  ja   suhteellises$  2010-­‐2014   KUNTA   KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   YHTEENSÄ  (ABS.)  VUOSINA  2010-­‐2014   Helsinki   13582   Tampere   5441   Oulu   3607   Turku   3599   Kuopio   2653   Espoo   2584   Lah=   1684   Seinäjoki   1627   Pirkkala   1250   Jyväskylä   1245   Lempäälä   1086   Ylöjärvi   856   Joensuu   814   Hämeenlinna   717   Lieto   716   Kauniainen   634   Nokia   623   Sipoo   580   Pori   547   Kaarina   503   KUNTA   KUNTIEN  VÄLINEN  MUUTTOLIIKE   PROMILLEA  1000  ASUKASTA  KOHDEN   PER  VUOSI  (2010-­‐2014)   Kauniainen   14,1   Jomala   13,9   Pirkkala   13,9   Lempäälä   10,2   Kustavi   10,0   KiQlä   8,8   Lieto   8,5   Lemland   8,5   Uurainen   6,9   MarQla   6,2   Sipoo   6,2   Toivakka   6,2   Ylivieska   6,1   Seinäjoki   5,5   Ylöjärvi   5,5   Kon=olah=   5,1   Kuopio   5,0   Tampere   5,0   Ilmajoki   4,8   Lemi,  Helsinki,   Muurame   4,5  Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 14. 4.  Ne@osiirtolaisuus  kunni@ain   vuosina  2010-­‐2014  
  • 15. NETTOSIIRTOLAISUUS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   §  Ne@osiirtolaisuudesta  sai  muu@ovoi@oa  de   facto  kaikki  Suomen  kunnat  eli  täsmällises=   98,8  %  kunnista  (316/320)  vuosina  2010-­‐2014   §  Kaikki  kunnat  saivat  yhteensä  muu@ovoi@oa   siirtolaisuudesta  83  600  henkilöä  eli  noin  Porin   asukasluvun  verran  viiden  vuoden  aikana   2010-­‐2014   §  Siirtolaisuudesta  sai  16  kuntaa  yli  tuhat   henkilöä  määrällistä  muu@ovoi@oa:  eniten   määrällistä  muu/ovoi/oa  saivat  Helsinki   (16555),  Espoo  (7776),  Vantaa  (6459),  Turku   (3762),  Tampere  (2995),  Oulu  (2235),  Kotka   (1860),  Vaasa  (1851)  ja  Jyväskylä  (1629).   §  Siirtolaisuudesta  sai  vain  neljä  kuntaa   ”$lastollista”  muu@otappiota  vuosina   2010-­‐2014:  Liminka  (-­‐28),  Lumijoki  (-­‐5),   Savukoski  (-­‐1)  ja  Luhanka  (-­‐1)   Ne@osiirtolaisuus  yhteensä   vuosina  2010-­‐2014     yli  +  1000  henkilöä   yli  -­‐1  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 16. NETTOSIIRTOLAISUUS  PROMIL-­‐LEA   KESKIVÄKILUVUSTA  PER  VUOSI   (2010-­‐2014)   §  Ne/osiirtolaisuus    yliQ  +10  promillea   keskiväkiluvun  tuha/a  asukasta  kohden   seitsemässä  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014.   Tilastoja  ”vääristää”  se,  e/ä  eniten  siirtolaisista   muu/ovoi/oa  saaneiden  kun=en  joukossa  on   useita  vastaano/okeskuspaikkakun=a.   §  Manner-­‐Suomen  kunnista  siirtolaisuudesta  saivat   eniten  muu/ovoi/oa  suhteessa  asukaslukuun   Vöyri  (14,4  promillea),  Kris=inankaupunki  (13,5)   ja  Siikajoki  (12,3)   §  20  siirtolaisuudesta  suhteessa  asukaslukuun   eniten  muu/ovoi/oa  saaneen  kunnan  joukossa   oli  kolme  kaupunkia  Kris=inankaupungin  lisäksi:   Kotka  (6,8  promillea),  Kemi  (6,3)  ja  Vantaa  (6,3)   §  Liminka  sai  määrällises=  ja  suhteellises=  eniten   muu/otappiota  siirtolaisista  (-­‐0,6  promillea).   Ne@osiirtolaisuus  promillea   keskiväkiluvusta  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  promillea  1000  as.  kohden   yli  -­‐0,1  promillea  1000  as.  kohden   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  • 17. TOP  20  Ne@osiirtolaisuus  määrällises$  ja  suhteellises$     vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   NETTOSIIRTOLAISUUS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   Helsinki   16555   Espoo   7776   Vantaa   6459   Turku   3762   Tampere   2995   Oulu   2235   Kotka   1860   Vaasa   1851   Jyväskylä   1629   Lappeenranta   1430   Lah=   1413   Kuopio   1298   Rovaniemi   1131   Hämeenlinna   1095   Joensuu   1038   Kouvola   1022   Kajaani   862   Pietarsaari   820   Pori   817   Kerava   746   KUNTA   NETTOSIIRTOLAISUUS  PROMILLEA  1000   ASUKASTA  KOHDEN  PER  VUOSI   (2010-­‐2014)   Geta   18,7   Föglö   17,0   Vöyri   14,4   Kris=inank.   13,5   Siikajoki   12,3   Eckerö   11,3   Kökar   11,1   Pudasjärvi   9,7   Pietarsaari   8,4   Närpiö   7,6   Punkalaidun   7,6   Lumparland   7,4   Lieksa   7,3   Sund   7,0   Kotka   6,8   Vårdö   6,4   Kemi   6,3   Vantaa   6,3   Honkajoki   6,2   Uusikaarlepyy   6,2   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 18. 5.  Väestönlisäys  kunni@ain    vuosina  2010-­‐2014  
  • 19. VÄESTÖNLISÄYS  YHTEENSÄ   VUOSINA  2010-­‐2014   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Väestönlisäys  yhteensä   vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  000  henkilöä   yli  -­‐300  henkilöä   §  Väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa   (105)    kunnassa  ja  nega$ivinen  215  kunnassa   vuosina  2010-­‐2014   §  Helsinki  sai  viidessä  vuodessa  väestönlisäystä  lä-­‐ hes  39  000  henkilöä:  Helsinki  sai  vuodessa   väestönlisäystä  keskimäärin  7  759  henkilöä.   Espoon  väestönlisäys  oli  myös  korkea  eli   yhteensä  noin  21  300  henkilöä.  Helsingin,   Espoon  ja  Vantaan  väestönlisäys  oli    viiden   vuoden  ajanjakson  aikana  yhteensä  Joensuun   asukasluvun  verran  eli  noin  73000  henkilöä   §  Väestönlisäys  oli  suurempi  kuin  tuhat  henkilöä   vuodessa  seitsemässä  kaupungissa:  Helsingin  ja   Espoon  lisäksi  Oulussa  (13911),  Vantaalla  (12   783),  Tampereella  (11689),  Turussa  (7963)  ja   Jyväskylässä  (6180).   §  Yli  tuhannen  henkilön  väestövähennyksestä   kärsi  viisi  kuntaa  vuosina  2010-­‐2014:  Kouvola   (-­‐1694),  Savonlinna  (-­‐1233),  Jämsä  (-­‐1143),   Varkaus  (-­‐1073)  ja  Pieksämäki  (-­‐1073)  
  • 20. VÄESTÖNLISÄYS  PROMILLEA   KESKIVÄKILUVUSTA  VUOSINA   2010-­‐2014   §  Väestönlisäys  yliQ  suhteessa  asukaslukuun   oli  10  promillen  rajan  tuha/a  asukasta   kohden  Jomalassa  (12,1)  ja  Pirkkalassa  (12,0)   §  Merki@ävään  yli  0,5  %:in  vuosi@aiseen   väestönlisäykseen  ylsi  yhteensä  27  kuntaa   vuosina  2010-­‐2014.  Näiden  kun=en  joukossa   oli  kaupungeista  Espoo,  Oulu,  Seinäjoki,   Helsinki,  Vantaa  ja  Tampere   §  Väestö  väheni  viisivuo=sjaksolla  suhteessa   asukaslukuun  yli  10  promillea  kahdeksassa   kunnassa.     §  Manner-­‐Suomen  kunnista  väestö  väheni   suhteessa  asukaslukuun  eniten   Hyrynsalmella,  Sallassa,  Rautjärvellä,   Juukassa,  Puolankassa,  Puumalassa  ja   Puolankalla.     Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot   Kar/a  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Väestönlisäys  promillea  keski-­‐   väkiluvusta  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  10  promillea  1000  as.  kohden   Yli  -­‐  10  promillea  1000  as.  kohden  
  • 21. TOP  20  Väestönlisäys  määrällises$  ja  suhteellises$     vuosina    2010-­‐2014   KUNTA   VÄESTÖNLISÄYS  YHTEENSÄ  (ABS.)   2010-­‐2014   Helsinki   38794   Espoo   21254   Oulu   13911   Vantaa   12783   Tampere   11689   Turku   7963   Jyväskylä   6180   Kuopio   4891   Seinäjoki   3873   Vaasa   3139   Lah=   2908   Joensuu   2369   Pirkkala   2168   Ylöjärvi   2116   Lempäälä   2055   Nurmijärvi   1948   Järvenpää   1719   Rovaniemi   1714   Kirkkonummi   1697   Hämeenlinna   1559   KUNTA   VÄESTÖNLISÄYS  PROMILLEA  TUHATTA   ASUKASTA  KOHDEN  VUOSINA  2010-­‐2014   Jomala   12,1   Pirkkala   12,0   Lempäälä   9,6   Liminka   9,4   Lemland   9,2   Espoo   8,3   Kauniainen   8,2   Luoto   7,9   Ylivieska   7,6   Kempele   7,5   Oulu   7,3   Kon=olah=   7,2   Lieto   7,2   Geta   6,9   Ylöjärvi   6,7   Uurainen   6,5   Seinäjoki   6,5   Helsinki   6,4   Tyrnävä   6,4   Vantaa   6,2   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö=lastot:  analyysi  Timo  Aro  2015  
  • 23. Yhteenveto  1  (2)   §  Kun=en  väestöllistä  kilpailukykyä  analysoi=in  kolmen  väestönkehityksen  osatekijän  (luonnollinen   väestönlisäys,  kun=en  välinen  muu/oliike  ja  ne/osiirtolaisuus)  avulla  vuosina  2010-­‐2014.  Analyysi  teh=i   määrällisestä  (absoluuQset  luvut)  ja  suhteellisesta  (promillea  keskiväkiluvun  1000  asukasta  kohden)   näkökulmasta.       §  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa  kunnassa  (105)  ja  nega$ivinen  kahdessa   kolmesta  kunnasta  (215).  Posi=ivisen  luonnollisen  väestönlisäyksen  kunnat  sijaitsivat  metropolialueen  ja   suurten  kasvukeskusten  vaikutusalueella  sekä  neljässä  Pohjanmaan  maakunnassa.  Luonnollinen   väestönlisäys  oli  määrällises=  suurin  Espoossa  (10894),  Helsingissä  (8657),  Oulussa  (8069)  ja  Vantaalla   (7109)  vuosina  2010-­‐2014.  Yli  tuhannen  henkilön  luonnolliseen  väestölisäykseen  pääsi  yhteensä  13   kuntaa.  Luonnollinen  väestönlisäys  oli  asukaslukuun  suhteute@una  korkeinta  Pohjanmaan  maakun$en   alueella  ja  suurten  kasvukeskusten  kehyskunnissa.  Luonnollinen  väestönlisäys  yliQ  yli  10  promillea   tuha/a  asukasta  kohden  vuodessa  eli  yli  prosen=n  väkiluvusta  neljässä  kunnassa:  Limingalla  (16,7   promillea),  Luodossa  (16,5),  Tyrnävällä  (14,6)  ja  Kempeleessä  (12,1)   §  Kun$en  välillä  teh$in  yhteensä  1,4  miljoonaa  muu@oa  vuosina  2010-­‐2014.  Kun$en  välinen  muu@oliike   oli  posi$ivinen  vain  joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli  79  kunnassa    ja  nega$ivinen  241  kunnassa   (75,3  %).  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  posi=ivinen  metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,  Joensuun,  Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun  seudulla  sekä   yksi/äisissä  paikoissa  pistemäises=  näiden  ulkopuolella.  Kun$en  välisestä  muu@oliikkeestä  sai   ylivoimaises$  eniten  muu@ovoi@oa  Helsinki  (13582).  Yli  tuhannen  henkilön  muu/ovoi/oa  sai  Helsingin   lisäksi  10  muuta  kuntaa:  mm.  Tampere  (5441),  Oulu  (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),  Espoo  (2584)  ja   Lah=  (1684).  Kun=en  välinen  muu/oliike  oli  asukaslukuun  suhteute/una  yli  10  promillea  (1  %  väkiluvusta)   viidessä  kunnassa:    Kauniaisissa  (14,1  promillea),  Jomalassa  (13,9),  Pirkkalassa  (13,9),  Lempäälässä  (10,2)   ja  Kustavissa  (10).  Muu@otappiollisimmat  kunnat  suhteessa  asukaslukuun  sijaitsivat  maakun$en  reuna-­‐ alueilla  ympäri  maata.    
  • 24. Yhteenveto  2  (2)   §  Ne@osiirtolaisuudesta  sai  muu@ovoi@oa  de  facto  kaikki  Suomen  kunnat  eli  täsmällises=  98,8  %  kunnista   (316/320)  vuosina  2010-­‐2014.  Kaikki  kunnat  saivat  yhteensä  muu@ovoi@oa  siirtolaisuudesta  83  600   henkilöä  eli  noin  Porin  asukasluvun  verran  viiden  vuoden  aikana  2010-­‐2014.  Siirtolaisuudesta  sai  16  kuntaa   yli  tuhat  henkilöä  määrällistä  muu/ovoi/oa:  eniten  määrällistä  muu/ovoi/oa  saivat  Helsinki  (16555),  Espoo   (7776),  Vantaa  (6459),  Turku  (3762),  Tampere  (2995),  Oulu  (2235),  Kotka  (1860),  Vaasa  (1851)  ja  Jyväskylä   (1629).  Siirtolaisuudesta  sai  vain  neljä  kuntaa  ”=lastollista”  muu/otappiota.    Ne/omaahanmuu/o  yliQ  +10   promillea  keskiväkiluvun  tuha/a  asukasta  kohden  seitsemässä  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014.  Tilastoja   ”vääristää”  se,  e/ä  eniten  siirtolaisista  muu/ovoi/oa  saaneiden  kun=en  joukossa  on  useita   vastaano/okeskuspaikkakun=a.  Manner-­‐Suomen  kunnista  siirtolaisuudesta  saivat  eniten  muu/ovoi/oa   suhteessa  asukaslukuun  Vöyri  (14,4  promillea),  Kris=inankaupunki  (13,5)  ja  Siikajoki  (12,3)   §  Väestönlisäys  oli  posi$ivinen  joka  kolmannessa  (105)    kunnassa  ja  nega$ivinen  215  kunnassa  vuosina   2010-­‐2014.  Helsingin,  Espoon  ja  Vantaan  väestönlisäys  oli    viiden  vuoden  ajanjakson  aikana  yhteensä   Joensuun  asukasluvun  verran  eli  noin  73000  henkilöä.  Väestönlisäys  oli  suurempi  kuin  tuhat  henkilöä   vuodessa  seitsemässä  kaupungissa:  Helsingin  ja  Espoon  lisäksi  Oulussa  (13911),  Vantaalla  (12  783),   Tampereella  (11689),  Turussa  (7963)  ja  Jyväskylässä  (6180).  Merki/ävään  yli  0,5  %:in  vuosi/aiseen   väestönlisäykseen  ylsi  yhteensä  27  kuntaa  vuosina  2010-­‐2014.  Näiden  kun=en  joukossa  oli  kaupungeista   Espoo,  Oulu,  Seinäjoki,  Helsinki,  Vantaa  ja  Tampere   §  Koko  maan  väestönlisäys  oli  yhteensä  123  000  henkilöä  vuosina  2010-­‐2014.  Väestönlisäyksestä  luonnollisen   väestönlisäyksen  osuus  oli  32  %  ja  ne@omaahanmuuton  68  %.  Maahanmuutosta  on  tullut  useassa  kunnassa   ainoa  väestönkehityksen  dynaaminen  osatekijä.  Kun$en  välinen  muu@oliike  ja  maahanmuu@o  muovaavat   aluerakenne@a  en$stä  keski@ävämpään  suuntaan,  koska  muutoista  hyötyvät  ja  kärsivät  alueet  jakautuvat   hyvin  epätasaises$.  Muu/oliike  vaiku/aa  myönteises=  luonnolliseen  väestönlisäykseen,  koska  muu/ajista   lähes  neljä  viidestä  on  nuoria  tai  nuoria  aikuisia.    
  • 25. Lisä$etoja:   Val=o=eteen  tohtori  Timo  Aro   =mokaro@gmail.com   www.=moaro.fi   @=moaro   045  6577890