YK:n Globaalit kestävän kehityksen indikaattori, tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren, Tilastokeskus

1. YK:n Globaalit
kestävän kehityksen
indikaattorit
Jukka Hoffrén
Tutkimuspäällikkö
Tilastokeskus
21.11.2023

2. Sisältö
• Kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelma ja 17 globaalia tavoitetta
• Kestävän kehityksen seuranta: SDG-indikaattorit
• Useat eri tason SDG-indikaattorit
• Suomen SDG ekosysteemi: yhteistyöryhmä ja tuottajaverkosto
• YK-indikaattorit tietokanta
• Datan kattavuus SDG päätavoitteittain
• Suomi pärjää hyvin, mutta tehtävääkin on
• Globaali kestävä kehitys vaatii lisää dataa
• YK: Beyond Agenda 2030 and SDGs
• Lopuksi
• Lisätietoja
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
2

3. Kestävän kehityksen Agenda 2030
toimintaohjelma ja 17 globaalia tavoitetta
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
3
• YK:n kestävän kehityksen päämääristä
(Sustainable Development Goals, SDGs).
Sovittiin vuonna 2015. Globaaliin Agenda 2030
toimintaohjelmaan sitoutuivat kaikki jäsenmaat.
• Agenda 2030 kattaa talouden, sosiaalisen
hyvinvoinnin ja ympäristön sekä kansainvälisen
yhteistyön ja ihmisoikeudet. Keskeiset tavoitteet
ovat köyhyyden poistaminen sekä se, että
ketään yksilöä tai mitään ihmisjoukkoa jätetä
jälkeen kehityksessä.
• Globaaleja päämääriä on kaikkiaan 17 ja
alatavoitteita 169.
• Kunkin päämäärän ja tavoitteen toteutumista
seurataan numeerisesti YK:n johdolla kootulla
mittaristolla, johon kuuluu 247 SDG-
indikaattoria.

4. Kestävän kehityksen seuranta: SDG-indikaattorit
• SDG-indikaattoreista vastaa YK:n
tilastokomissio UNSC. Jokaisella indikaattorilla
on ns. Custodian Agency, joka vastaa
indikaattorin menetelmällisestä kehittämisestä
ja kerää dataa eri maista.
• YK:ssa sovitun mukaisesti kussakin maassa
kansallinen tilastovirasto vastaa ja koordinoi
SDG-indikaattoreiden kokoamisesta. Tiedot
raportoidaan YK-organisaatioille.
• Eri maiden mahdollisuudet tuottaa tarvittavat
tilastotiedot vaihtelevat suuresti. Yleensä
indikaattoridatasta pystytään tuottamaan ehkä
50-70%.
• Datan kokoaminen vaatii useiden tiedon
tuottajien yhteistyötä ja rekisteritietojen ja
epäkonventionaalisten tietolähteiden
hyödyntämistä.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
4
Agency icon size is proportional to number
of indicators they are responsible for.
Dark blue: UN Secretariat
Light blue: specialized agencies within the UN system
Green: Other funds, programs and related organizations (outside the UN Secretariat)
Yellow: Other UN entities outside the Secretariat
Gold: Member countries and coalitions
Dark brown: conventions
Pink: Other international organizations

5. Usean eri tason SDG-indikaattorit
• Kestävän kehityksen SDG –työ on luonteeltaan poikkeuksellisen kansainvälistä yhteistyötä, jota tehdään
useilla eri tasoilla, mm.:
➢Globaali taso:
- YK:n tilastokomissio UNSC: päättää SDG-indikaattoreista. (Globaalit SDG indikaattorit)
- YK:n custodian agency:t kehittävät vastuullaan olevia ”omia” indikaattoreitaan.
- YK:n IAEG-SDG –asiantuntijaryhmä, joka vastaa indikaattoreiden menetelmällisestä kehittämisestä.
➢Alueellinen taso:
- Eurostat; ESSC ja WG on SD indicators (EU SDG indikaattorit).
- UNECE: Kehittää indikaattoreita oman maantieteellisen alueensa osalta.
- Pohjoismaat; Nordic meetings: Yhteispohjoismainen näkökulma SDG-indikaattoreiden tuottamiseen.
➢Kansallinen taso:
- Kansallinen taso (kansalliset indikaattorit & seurantaraportit)
- Organisaatioiden ja yritysten taso (vastuullisuus ja vastuullisuusraportit).
• Indikaattorikokonaisuudet ovat muuttuvia ja itsekehittyviä prosesseja perustuen kansainväliseen yhteisymmärrykseen, jota
tarvitaan kaikkien maiden vertailukelpoiseen tietopääoman kehittämiseksi.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
5

6. Suomen SDG ekosysteemi: yhteistyöryhmä ja
tuottajaverkosto
• Suomessa Tilastokeskus vastaa YK:ssa sovitun
mukaisesti keskitetysti YK-indikaattoritietojen
kansallisesta keruusta, päivittämisestä ja julkaisusta
sekä toimii kansallisena Focal Pointina.
• Tilastokeskuksen asettama yhteistyöryhmä tukee
indikaattoreiden päivittämistä ja kehittämistä sekä
uusien tietojen tuottamista.
- Yhteistyöryhmässä on edustus valtioneuvoston
kansliasta (VNK), ulkoministeriöstä (UM),
Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Suomen
ympäristökeskuksesta (SYKE) sekä Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokselta (THL).
• Tilastokeskuksen SDG-indikaattoreiden
tuottajaverkosto: käsittää kaikki indikaattoritietoja
tuottavat tahot (30 muuta organisaatiota).
• Tietoekosysteeminä SDG-indikaattorikokoelma ylittää
perinteisen tilastotuotannon alueen.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
6

7. YK-indikaattorit tietokanta
• Tietokanta sisältää indikaattoriaikasarjat vuosilta
1990-2023.
• Tietokannan kattavuus on 71,7 prosenttia.
• Kaikkiaan 247 indikaattorista on kerätty 177
indikaattoria, keräämättä on 70 ja globaaleja
indikaattoreita on 7 (eivät koske Suomea).
• Seuraavat tietokannan päivitykset tehdään nyt
kesäkuun puolivälissä, elokuussa ja joulukuussa.
• Suomen SDG tietokanta on internetissä :
http://www.stat.fi/yk-indikaattorit
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
7

8. Datan kattavuus SDG päätavoitteittain
• Suomen SDG tietokanta on internetissä :
http://www.stat.fi/yk-indikaattorit
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
8
Eniten dataa on:
➢ SDG5: Sukupuolten tasa-arvo
➢ SDG9: Kestävä teollisuus,
innovaatiot ja infrastruktuuri.
➢ SDG3. Hyvä terveys
➢ SDG7: Edullinen ja puhdas
energia
Eniten dataa puuttuu:
➢ SDG14: meret ja niiden
kestävä käyttö,
➢ SDG15: maaekosysteemien
suojelu

9. Suomi pärjää hyvin, mutta tehtävää on
• Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on yleisesti nähty jo
saavutetuiksi eikä Agenda 2030 -tavoitteiden haasteita ole
otettu vakavasti. Ajattelua on hallinnut tyytyväisyys
menneeseen kehitykseen. Haasteiden on uskottu ja toivottu
korjaantuvan itsekseen tai pienin lisätoimin.
• Kansainvälisissä kestävän kehityksen indikaattorivertailuissa
Suomi lukeutuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa
kolmen kärkeen.
• Monet tavoitteista terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin
liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla.
• Suomen haasteet liittyvät päätavoitteisiin SDG 13
ilmastonmuutos, SDG 14 maanpäällinen ja SDG 15
vedenalainen elämä. SDG 4 hyvä koulutus –tavoitteista ollaan
etääntymässä.
• Suomelle asetettu kansallinen hiilineutraalisuustavoite
vuodelle 2035 ja globaalin luontokadon pysäyttäminen
vuoteen 2030 mennessä vaativat järjestelmätason
muutoksia.
• Päätavoitteiden lisäksi myös Suomen suoriutuminen monissa
169 alatavoitteessa vaihtelee suuresti. Haasteita ovat muun
muassa taloudellinen eriarvoisuus, työttömyys ja
syrjäytyminen, asukasta kohden suuret kasvihuone-
kaasupäästöt ja materiaalien suuri kulutus sekä luontokato.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
9
SDG-tavoitteiden saavuttaminen Suomessa (prosentteina tavoitteesta)

10. Globaali kestävä kehitys vaatii lisää dataa
• YK:n Sustainable Development Goals Report 2023,
Agenda 2030:n puolivälin arviointi: Kestävä kehitys on
vaarassa epäonnistua. Vain 15 prosenttia Agenda 2030
tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030
mennessä, 48 prosenttia jää saavuttamatta ja 37
prosentissa ei muutosta tai kehitys on taantuvaa.
• SDG summit 2023: Kehityksen suunta tulee pikaisesti
kääntää, jos haluamme globaalin kestävän kehityksen
toteutuvan. Tekemällä asioita kuten ennenkin, mutta
odottamalla erilaisia lopputuloksia, emme pääse
mihinkään.
• Data on kestävän kehityksen polttoaine:
- YK:n tavoitteena on että vuoteen 2027 mennessä
kestävän kehityksen seurantadatan kattavuus olisi 90
prosenttia.
- Tilastotiedon rahoitusta pitäisi jäsenmaissa lisätä 50
prosentilla nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.
- Käyttöön pitää saada uusia ja innovatiivisia tietolähteitä.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
10

11. YK: Beyond Agenda 2030 and SDGs
• YK:n talous- ja sosiaalitilastoyksikkö DESA
valmistelee YK:n pääsihteerin toimeksiannosta
”Valuing what counts” raporttia. Se pyrkii
hahmottelemaan yhteiskuntien käyttöön soveltuvan
uuden laajan seuranta- ja tarkastelukehikon.
• Nykyinen SNA-seurantajärjestelmä on liian suppea:
Tavoitteena on paitsi universaali myös
maakohtaisesti käyttökelpoinen kehikko, joka
perustuu
- 1. kansantalouden tilinpidon SNA 2025 suositukseen
ja jo olemassa oleviin muihin tietoaineistoihin, kuten
- 2. SEEA-ympäristötilinpitoon ja
- 3. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n SDG-
seurantaindikaattorien tietoihin.
• Tavoitteena on tunnistaa uusi enintään 10–20
kohdennettua indikaattoria käsittävä
yhteiskunnallinen näyttötaulu.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
11

12. Lopuksi
• Tilastokeskus toimii Suomen kansallisena kestävän kehityksen seurantavastuuvirastona ylläpitämällä ja
kehittämällä YK-indikaattoritietokannan kattavuutta vuoteen 2030 saakka. YK-indikaattoritietokanta
mahdollistaa osaltaan kansalaisten laajaan osallistumiseen ja faktapohjaiseen keskusteluun kestävästä
kehityksestä ja sen tavoitteista.
• Suomi lukeutuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kansainvälisissä kestävän kehityksen
indikaattorivertailuissa kolmen kärkeen. Monet tavoitteista terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä
tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla. Suomessa huomiota vaativat ilmastonmuutoksen ja luontokadon
torjunta sekä ylipäätään vedenalainen elämä ja elämä maalla.
• Globaalisti kestävä kehitys on vakavassa vaarassa epäonnistua. Data nähdään kestävän kehityksen
polttoaineena, joten datan kattavuus pitäisi nostaa 90 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tilastotiedon
rahoitusta pitäisi jäsenmaissa lisätä 50 prosentilla nykytasosta vuoteen 2030 mennessä ja käyttöön pitää
saada uusia ja innovatiivisia tietolähteitä.
• Globaalia kehitystä ja yhteiskuntien edistymistä on tarpeen tarkastella nykyistä kansantalouden tilinpitoa ja
BKT-mittaria laajemmalla tilastojärjestelmällä ja mittaristolla. SDG-indikaattorien kehittäminen palvelee myös
tämän tulevan YK:n tilastojärjestelmän tarpeita.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
12

13. Lisätietoja
• Suomen SDG tietokanta:
http://www.stat.fi/yk-indikaattorit
• YK:n Sustainable Development Goal indicators
website.
• Blogit:
• Hoffrén J. (2023), YK:n tuore raportti: Kestävä
kehitys on vaarassa epäonnistua.
• Hoffrén (2023), Agenda 2030 -tavoitteiden
saavuttaminen edellyttää Suomelta kestävyys-
murrosta.
• Hoffrén J. (2023). YK pohtii uusia yhteiskunnan
edistymisen mittareita.
17.11.2023 Tilastokeskus | jukka.hoffren@stat.fi
13

14. Kiitos!
Jukka.hoffren@stat.fi