2. Esityksen sisältö
Kansallinen metsästrategia 2035 (KMS 2035) https://mmm.fi/kms
• Metsästrategia ja sen laadintaprosessi
• Visio
• Päämäärät ja tavoitteet
• Kärkihankkeet
• Mittareiden laatimisprosessi
• Mittaristo ja sen seuranta
• Esimerkkejä mittareista
• Metsäohjelman mittarit Luken tilastosivuilla
3. Kansallinen metsästrategia 2035
3
• KMS linjaa Suomen metsäpolitiikkaa
• KMS 2035 laadittiin vuoden 2022 aikana
• Uudistamisen ajureina kansainväliset ja kansalliset
toimintaympäristömuutokset
• Strategia laadittiin asiantuntijayhteistyönä ja vuorovaikutteisena
prosessina
• Tavoitteena sovittaa yhteen ihminen, talous ja ympäristö
• Kansallinen metsäneuvosto hyväksyi 14.12.2022 uudistuneen
strategian
7. Visio
7
Visio
Kansallinen metsästrategia 2035 – Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille
Visiossa korostetaan metsien suomalaisille tuottaman hyvinvoinnin lisäksi
myös metsien omaa hyvinvointia. Visioon ja kaikkiin päämääriin sisältyy
taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Strategia
edistää vastuullista ja kokonaisvaltaista hyvinvointitaloutta.
8. Visiota tavoitellaan vastuullisesti ja kestävästi
Metsästrategian näkökulmana hyvinvointitalous
• Yhdistää hyvinvoinnin ja kasvun kestävään kehitykseen.
• Tavoitteena luoda samanaikaisesti kestävää hyvinvointia ja
talouskasvua.
• Painottaa ihmisen hyvinvointia ja päätöksissä tunnistetaan
taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden yhteisvaikutukset.
• Hyvinvoinnissa vauraus, hyvä elämänlaatu, terveys.
Metsästrategia toteuttaminen
• Kasvustrategia, nykytarpeiden tyydyttäminen viemättä tulevilta
sukupolvilta mahdollisuuksia samaan.
• Sovittaa vastuullisesti yhteen keskenään ristiriitaisia tarpeita ja
tavoitteita.
• Toteutuu yhteensovittaen neljää keskenään yhtä tärkeää strategista
päämäärää.
• Toimeenpannaan kärkihankkeiden kautta.
12. • Kehitetään monimuotoisuuden turvaamisen
rahoitusmalleja
• Vahvistetaan luonnonhoidon osaamista,
suunnittelua ja käytäntöön vientiä
• Lisätään metsien rakennepiirteitä
• Edistetään metsien sekapuustoisuutta
• Otetaan käyttöön metsätalouden
vesiensuojelumenetelmiä
• Edistetään suometsien ilmastokestävää hoitoa
• Kehitetään markkinaehtoisia toimintamalleja ja
pelisääntöjä ympäristöhyötyjen turvaamiseen
• Lisätään metsäpinta-alaa
• Toteutetaan metsänuudistaminen laadukkaasti ja
viipymättä
• Hoidetaan nuoret metsät laadukkaasti ajallaan ja
poistetaan hoitorästit
• Lisätään kasvua ja hiilensidontaa vastuullisella
metsänlannoituksella
• Edistetään metsänjalostusta
• Ennakoidaan ja torjutaan metsätuhoja
• Parannetaan metsien saavutettavuutta ja
kehitetään logistiikkaa
• Kehitetään hiilen varastoinnin keinoja
• Vahvistetaan ennakointityötä
• Hankitaan tietoa markkinoiden toimivuudesta
• Toteutetaan metsä- ja luontopalveluyrittäjyyden
kasvuohjelma
• Kehitetään metsien virkistyskäytön ja luontomatkailun
edellytyksiä
• Parannetaan paikkatietojen tarkkuutta, laatua ja
saatavuutta
• Tuotetaan työkaluja metsänomistajille ja toimijoille
tietopohjaiseen päätöksentekoon
• Hankitaan tietoa metsänomistajakunnasta ja kehitetään
omistusrakenteita
• Herätetään kiinnostusta metsiin ja tehostetaan
nuorisoviestintää
• Kehitetään metsäalan ja sen koulutuksen vetovoimaa ja
reagointikykyä
• Lisätään kansainvälistä osaamista, yhteistyötä ja
vaikuttamista
• Selvitetään metsäalan kädenjälki
• Varmistetaan innovoiva kehitystyö ja pitkäjänteinen
metsäntutkimus
Kansallinen metsästrategia 2035
Hankesalkku
Metsien kasvu
Elonkirjoa
talousmetsissä
Metsäalan
uudistuminen
ja kilpailukyky
13. Mittareiden laatimisprosessi
Luke koosti pohjaehdotuksen, jota muokattiin useita kertoja
Metsäneuvoston työvaliokunnan palautteen pohjalta.
➢ Hyvä SMART indikaattori:
✓ Spesific, tarkka
✓ Measurable, mitattavissa oleva
✓ Attainable, toteutettavissa oleva
✓ Relevant, merkityksellinen
✓ Time-bound, oikea-aikainen
➢ Syy-seuraussuhteiden hahmottaminen; DPRIS kehys (Drivers,
Pressures, State, Impact, Response)
➢ Pääosin olemassa olevia tilastoja, tietokantoja, seurantoja yms.
➢ Mieluiten vuosittainen päivitys ja myös alueellisia tietoja AMO-
tarpeisiin.
➢ Tarvittaessa uusia tiedonkeruita ja esim. barometri-kyselyitä?
➢ Lopullisen mittariehdotuksen teki työvaliokunta ja mittarit
valitsi Metsäneuvosto.
14. Mittaristo ja sen seuranta
Valittu mittaristo kuvaa yleistä metsäalan kehitystä, strategian
toteuttamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.
➢ Yhteensä 14 tavoitetta, joilla kaikkiaan 36 mittaria.
➢ Jokaiselle tavoitteelle vähintään yksi tulosmittari.
➢ Mukana myös yleisiä tilamittareita ja panosmittareita.
➢ 2035 tavoitetaso lukuarvona tai muutoksen suuntana.
➢ Mittari seuraa myös kärkihankkeiden toimenpiteiden
toteutumista tai vaikuttavuutta.
➢ Mittareiden ylläpito ja seuranta Luken tilastosivuilla.
➢ Tavoitteiden toteutumisen ja hankkeiden seuranta vuosittain.
➢ Tarvittaessa priorisointi, väliarviointi, tarkentaminen.
15. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö
uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
Yhteensä 4 tavoitetta, 7 mittaria. Esimerkkejä:
16. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja
monipuolisessa käytössä
Yhteensä 4 tavoitetta, 13 mittaria. Esimerkkejä:
19. Metsäohjelman mittarit Luken tilastosivuilla
Uuden metsäohjelman KMS2035 mittariseuranta valmis 2024 alussa:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/indikaattorit/kansallisen-metsastrategian-2035-
mittarit
20. Mittaritiedon esittäminen
• Jokainen päämäärä on tavoitteineen ja
mittareineen omalla alasivulla
• Tavoitteen alla yhteenveto mittareista
• Mittareita seurataan rajapintaa
hyödyntävillä graafeilla, jotka päivittyvät,
kun tilastotietokanta päivittyy
• Graafin alla on linkki tilastotietokantaan
ja taulukkoon, josta tiedot tulevat