Suorista virroista materiaalijalanjälkeen, erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus

1. Suorista virroista
materiaalijalanjälkeen –
RMC-indikaattorin
laskentamenetelmä ja
tuloksia
Hannu Savolainen
Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö
Kiertotalous Suomessa – mittaamalla kestävyyttä!
14.12.2023

2. 2
Esityksen rakenne
• Mitä on materiaalitilinpito?
• Suomen kansantalouden suorat materiaalivirrat
• Raaka-aineiden kulutus (RMC), laskentamenetelmän kuvaus
• Suomen kansantalouden raaka-aineiden kulutus ja materiaalijalanjälki
• Materiaalitilinpito kiertotalouden seurannassa
• Lähteet

3. 3
Mitä on materiaalitilinpito?
• Materiaalitilinpito mittaa, kuinka paljon ihminen toiminnassaan ottaa
käyttöönsä, muuntaa tai siirtää luonnon kiinteitä aineita
• Vrt. luonnonvarojen kulutus (sis. esim. veden ja ekosysteemipalvelut)
• Toimintayksikkönä on useimmiten kansantalous, myös mikä tahansa alue tai
talouden toimiala
• Materiaalivirtatilinpidossa materiaalivirrat mitataan yhdenmukaisesti
massayksiköissä, kilogrammoina tai sen monikertoina.
• Yhteisen mittayksikön saavuttamisesta seuraa laadullisten eroavaisuuksien
menettäminen
• Tarkastelussa ”luonto-talous”-rajan ylittävät massat
• Materiaalivirta-analyysillä (MFA) tutkitaan materiaalien oton, käytön ja
kulutuksen tehokkuutta materiaalitilinpidon tietojen pohjalta

4. 4
Raaka-ainelajit
• Materiaalitilinpidossa yli 50 materiaali- tai raaka-ainekategoriaa
• Kaikkien materiaalivirtaindikaattoreiden osalta tiedot saatavissa viiden
pääkategorian osalta
• Biomassa (Viljelykasvit, Luonnoneläimet ja -kasvit, Raakapuu)
• Fossiiliset polttoaineet
• Metallimalmit
• Ei-metalliset mineraalit (Teollisuusmineraalit ja Rakennusmineraalit)
• Maa- ja kiviainekset

5. 5
Suomen suorat materiaalivirrat vuonna
2021, milj. tonnia
DMI
289 Kotimainen otto (DE)
237
DMC
245
Tuonti 52 Vienti 45
Yhteensä Tarjonta Käyttö
Suorat ainevirrat
DMI = Suorat materiaalipanokset
DMC = Kotimainen materiaalien kulutus

6. 6
Suorien ainevirtojen tarkastelun ongelmat
• Suorat ainevirrat ”epäsymmetrisiä”
• vienti ja tuonti koostuvat valmistetuista tavaroista
• kotimainen otto on mitattu luonnon raaka-aineina
• Kun maita vertaillaan keskenään, talouden rakenne ja raaka-aineiden oton
runsaus vaikuttavat DMC-indikaattoriin
• luonnonvaroiltaan rikas maa näyttäytyy indikaattorin valossa ”huonompana” kuin
luonnonvaroiltaan köyhä maa, joka tuo paljon valmiita tuotteita tai puolijalosteita
• Maa voisi ”parantaa” DMC-indikaattoriaan vähentämällä omaa ottoa ja
lisäämällä tuontia
• Lisäksi vientiteollisuuden luonnonvarojen käyttöä jää DMC:n sisään (eli
kasvattamaan kotimaista materiaalikulutusta)

7. 7
Ratkaisu suorien virtojen epäsymmetriaan:
raaka-aine-ekvivalentit indikaattorit
• Tuotantotoiminta on seurausta
loppukäytön tyydyttämisestä eri
tuotteiden kautta
• Kansantalouden/yhteiskunnan
materiaalisten tarpeiden tarkastelu
kulutuksen näkökulmasta
• Raaka-aine-ekvivalentteihin
indikaattoreihin päästään, kun
tuonti- ja vientituotteet mitataan
kaikkien niiden luonnosta
otettavien raaka-aineiden
massana, jotka tuotteiden
valmistusketjuissa on tarvittu.
• Kotimaisen oton ja tuonnin virrat
ovat silloin yhteismitallisia,
ekvivalentteja

8. 8
Raaka-aineiden kulutus (RMC)
• RMC on kulutusperäinen indikaattori (erotuksena tuotantoperäisistä)
• Mittaa kotimaan loppukäytön (yksityinen kulutus, julkinen kulutus,
investoinnit) vaatimaa materiaalipanosta
• RMC = kotimainen otto + tuonti_RME – vienti_RME

9. 9
RMC:n laskenta
• Ei täysin vakiintunutta menetelmää, mutta Tilastokeskuksen ja Syken
käyttämä lähestymistapa vastaava kuin Eurostatilla
• Työryhmässä mukana Hannu Savolainen, Saana Springare, Mari Heikkinen, Johanna
Niemistö; Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen, Jukka Muukkonen
• Kotimainen otto: samat tilastotiedot kuin suorien virtojen laskennassa
• Tuontituotteiden RME-kertoimet (kg/€) estimoitu Syken toimesta
ympäristölaajennetulla monialuepanos-tuotosmallilla (datana EXIOBASE
3.8)
• jokaiselle vuodelle erikseen
• Vientituotteiden RME-kertoimet (kg/€) estimoitu Syken toimesta Suomen
kansantalouden ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT)
• Vuosille 2010, 2015 ja 2019; kiinteähintaisuus huomioitu

10. 10
Raaka-aine-ekvivalentti ulkomaankauppa
• Tavaroiden tuonti ja vienti euromääräisesti, ryhmitelty ENVIMAT-mallin
tuoteluokitukseen (229 tavaraa ja palvelua)
• Palveluiden tuonti ja vienti kansantalouden tilinpidon käyttötauluista ja
palvelujen ulkomaankaupan tilastoista
• Erityiskysymyksiä
• Matkailutuonti ja -vienti
• Bunkraukset
• Erittelemätön tuonti ja vienti (vain euromäärä, ei tietoa tuotejakaumasta)
• Tuonnin ja viennin euroarvoja on kerrottu RME-kertoimilla -> RME-tuonti ja -
vienti massamääräisenä
• RME-kertoimissa kahdeksan materiaalikategoriaa, aggregoitu viiteen
ryhmään

11. RMC-laskennan lähtötiedot ja laskenta
Muuttuja Tietolähde Laskentamenetelmä
Kotimainen otto (DE) Tilastot (Tilastokeskus, LUKE,
Tukes jne.)
Tuonti Ulkomaankaupan tilastot (Tulli)
Vienti Ulkomaankaupan tilastot (Tulli)
Kotimainen materiaalien
kulutus (DMC)
Lasketaan erotuksena: DE +
tuonti - vienti
Tuonti_RME Tuonti massoina tai euroina (Tulli) RME-kertoimet edellyttävät
mallinnusta (IO, LCA)
Vienti_RME Vienti massoina tai euroina (Tulli) RME-kertoimet edellyttävät
mallinnusta (IO, LCA)
Raaka-aineiden kulutus (RMC) Lasketaan mallinnetuilla
kertoimilla loppukäytön avulla tai
erotuksena: DE + tuonti_RME –
vienti_RME

12. 12
Suomen suorat ja raaka-aine-ekvivalentit
materiaalivirrat vuonna 2021, milj.tonnia
DMI
289 Kotimainen otto
237
DMC
245
RMI
499
Kotimainen otto
237
RMC
262
Tuonti 52 Vienti 45
Tuonti_RME 174 Vienti_RME 187
Yhteensä Tarjonta Käyttö Yhteensä Tarjonta Käyttö
Suorat ainevirrat Raaka-aine-ekvivalentit virrat
DMI = Suorat materiaalipanokset
RMI = Raaka-aineiden käyttö

13. 13
Raaka-aineiden kulutus (RMC)
materiaalikategorioittain 2010-2021, Mt
0
50
100
150
200
250
300
350
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
miljoonaa
tonnia
Biomassa
Fossiiliset energiamateriaalit
Metallimalmit
Ei-metalliset mineraalit
Maa- ja kiviainekset

14. 14
Materiaalijalanjälki, tonnia per capita
45,6
40,8 40,4
55,6
45,8
39,6 40,3 39,5
46,3
42,7 43,9
47,3
14,8 15,5 14,3 13,9 14,0 14,0 14,0 14,2 14,5 14,5 13,7 14,6
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
RMC
per
capita,
tonnia
Suomi EU:n keskiarvo

15. 15
Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) ja
raaka-aineiden kulutus (RMC) 2010-2021, Mt
0,0
50,0
100,0
150,0
200,0
250,0
300,0
350,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
miljoonaa
tonnia
Kotimainen materiaalien kulutus Raaka-aineiden kulutus

16. 16
Materiaalitilinpidon ja MFA:n rooli
kiertotalouden seurannassa
• Indikaattorit eivät suoraan mittaa kiertotaloutta
• Kuitenkin kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteita,
joita seurataan indikaattoreilla (RMC, BKT/RMC, CMU)
• Mitä voidaan sanoa kiertotaloudesta näiden indikaattorien avulla?
• Suhteutus BKT:een tai loppukäyttöön eurovolyymiin -> voidaan laskea materiaali-intensiteetit
ja seurata niiden kehitystä
• Kiertotalouden vaikutukset näkyvät materiaalin läpivirtauksen volyymissä ja muutoksessa eli
seuranta yli ajan; toki monet asiat voivat vaikuttaa
• Indikaattorit mahdollistavat lisäanalyysit, joilla tarkastella tuotannon ja kulutuksen muutosta
materiaalitehokkaammaksi (kytkentä esim. panos-tuotosmalleihin)

17. 17
Käytetyt lähteet
• Eurostat 2018. Economy-wide material flow accounts. Handbook 2018
edition.
• Fridolin Krausmann, Heinz Schandl, Nina Eisenmenger, Stefan Giljum, Tim
Jackson 2017. Material Flow Accounting: Measuring Global Material Use for
Sustainable Development. Annual Review of Environment and Resources
2017 42:1, 647-675.
• Ilmo Mäenpää, Mari Heikkinen, Pablo Piñero, Tuomas Mattila, Sirkka
Koskela, Mari Kivinen 2017. MFAfin – Finnish material flow accounts.
Method Description. Oulu, Finland.
• Suomen virallinen tilasto (SVT): Materiaalitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2954-0801. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 13.12.2023]. Saantitapa:
https://stat.fi/tilasto/kanma

18. Kiitos!
hannu.savolainen@syke.fi