Esityksessä kuvataan kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon - toimintatapoja vuonna 2016 - muutoksen suuntia vuodesta 2014 - eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt. www.thl.fi/vanhuspalvelujentila

1. 11.4.2017
Kotihoidon, tavallisen
palveluasumisen ja
ympärivuorokautisen hoidon
toimintatavat 2016
Vanhuspalvelujen seuranta
-tutkimuksen toimintayksikkö-
kyselyn tuloksia
Vanhuspalvelujen seuranta 2016

2. Sisältö
Esityksessä kuvataan
 tilannetta vuonna 2016
 muutoksen suuntia
vuodesta 2014
 eroja julkisten ja yksityisten
palveluntarjoajien välillä.
Esitys antaa tietoa
julkisen ja yksityisen
kotihoidon, tavallisen
palveluasumisen ja
ympärivuorokautisen hoidon
toimintatavoista.
Teemat
 Yhteenveto
 Palvelutarpeen ja
toimintakyvyn arviointi
 Palvelusuunnitelma
 Lääkehoito
 Mahdollisuus osallistua
mielekkääseen toimintaan
 Omaisten osallisuus
 Palautteen kerääminen
 Teknologiset ratkaisut
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 2
Tekijät: Hanna Alastalo, Suvi
Vainio ja Sofia Sarivaara

3. Vanhuspalvelujen seurantatutkimus
 Käynnistyi vuonna 2013 tarpeesta seurata vanhuspalvelulain
voimaantulon vaikutusta vanhuspalveluihin.
 On osa hallituksen kärkihanketta ”Kehitetään ikäihmisten
kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)”.
 Sähköiseen kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen
palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon
toimintayksiköt sekä kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-
alueet ympäri Suomen.
 Kyselyt on toteutettu vuosina 2013, 2014 ja 2016.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 3
Lue lisää tutkimuksesta:
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila

4. Osallistuneista yksiköistä 60 % toimii julkisella
ja 40 % yksityisellä sektorilla.
900 kotihoidon ja tavallisen
palveluasumisen yksikköä
 yksiköt tarjoavat kotihoitoa,
kotipalvelua, kotisairaan-
hoitoa ja tavallista
palveluasumista
1970 ympärivuorokautisen
hoidon yksikköä
 ympärivuorokautista hoitoa
tarjotaan tehostetussa
palveluasumisessa, vanhain-
kodeissa, terveyskeskuksissa,
sairaaloissa ja sotainvalidien
laitoksissa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 4
Yhteensä 2870 toimintayksikköä vastasi kyselyyn

5. Tutkimus kattaa esimerkiksi
 65 % kotihoidon kaikista
säännöllisistä asiakkaista
 96 % ympärivuorokautisen
hoidon kaikista pitkä-
aikaisista asiakkaista
Toimintayksiköiden koko
vaihtelee huomattavasti
 tutkimuksessa esimerkiksi
kahden työntekijän yritys ja
pienen kunnan koko
kotihoito voi kumpikin
esiintyä yhtenä yksikkönä
 kyselylomakkeen vastaus-
vaihtoehto vähintään 2/3
asiakkaista voi viitata
muutamaan kymmeneen tai
useaan sataan ikäihmiseen
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 5
Tutkimus kattaa valtaosan vanhuspalvelujen
asiakaspaikoista Suomessa

6. Yhteenveto
11.4.2017 6Vanhuspalvelujen seuranta 2016

7. 28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 7
Keskeiset havainnot
1. Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia mutta niissä ei
huomioida riittävästi kuntoutumista ja itsemääräämisoikeutta
2. Toimintakykyä tulisi arvioida nykyistä monipuolisemmin –
myös lääkehoidon toimintatavoissa on kehitettävää
3. Omaisten osallisuutta tukevat toimintamallit tulisi ottaa
käyttöön etenkin ympärivuorokautisessa hoidossa
4. Asiakkaan mahdollisuuksia osallistua ja tehdä tulisi parantaa
etenkin julkisessa kotihoidossa ja tavallisessa
palveluasumisessa
5. Teknologiaa hyödynnetään aiempaa laajemmin, mutta ei
vielä asiakkaan omatoimisuuden tukemiseen

8. Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia, mutta
niissä ei huomioida riittävästi kuntoutumisen ja
itsemääräämisoikeuden näkökulmia
 Palvelusuunnitelmat pidetään suhteellisen hyvin päivitettyinä.
 On aiempaa harvinaisempaa, että asiakkaalle laaditaan osana
palvelusuunnitelmaa tavoitteellinen kuntoutumissuunnitelma.
 Kuitenkin kuntoutuminen on mahdollista: lähes kaikissa
toimintayksiköissä kuntoutumista tapahtuu ainakin osalla
asiakkaista.
 Myös itsemääräämisoikeuden toteutumisen tavoitteet kirjataan
heikosti palvelusuunnitelmiin.
11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 8
1

9.  Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa ikäihmisen
kokonaistilanne kartoitetaan jo hyvin palvelutarpeen arvioinnin
yhteydessä.
 Toimintakyvyn arvioinnin monipuolisuus ei ole juuri parantunut
vuodesta 2014. Etenkin toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus
jää edelleen usein huomiotta.
 Lääkehoidon puolivuosittainen tarkistus on aiempaa
harvinaisempaa. Myös apteekin lääkeannosjakelua olisi syytä
ottaa nykyistä laajemmin käyttöön.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 9
Toimintakykyä tulisi arvioida nykyistä
monipuolisemmin – myös lääkehoidon
toimintatavoissa on kehitettävää2

10.  Mitä tuetumpaa asuminen, sitä vähemmän omaiset
osallistuvat hoitoon.
 Yhtenäinen ohje omaisten osallisuuden tukemiseen on vasta
puolessa toimintayksiköistä.
 Tietoa hoidosta ja palveluista välitetään omaisille oma-
aloitteisesti jo valtaosassa yksiköistä.
 Omaisilta samoin kuin henkilöstöltä tulisi pyytää palautetta
palvelujen laadusta ja riittävyydestä nykyistä useammin.
11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10
Omaisten osallisuutta tukevat toimintamallit tulisi
ottaa käyttöön etenkin ympärivuorokautisessa
hoidossa3

11.  Asiakkaan mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen,
harrastamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin huolehditaan
paremmin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
 Asiakkaan mahdollisuus osallistua ja tehdä on myös
ympärivuorokautisessa hoidossa parempi kuin kotihoidossa ja
tavallisessa palveluasumisessa.
11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11
Asiakkaan mahdollisuuksia osallistua ja tehdä
tulisi parantaa etenkin julkisessa kotihoidossa ja
tavallisessa palveluasumisessa4

12.  Asiakastyössä teknologiaa hyödynnetään lähinnä asiakkaiden
turvallisuuden lisäämiseen, ei vielä heidän omatoimisuutensa
tukemiseen.
 Henkilöstön työtä helpottava teknologia on käytössä aiempaa
useammassa toimintayksikössä, etenkin julkisessa
kotihoidossa.
11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12
Teknologiaa hyödynnetään aiempaa laajemmin,
mutta ei vielä asiakkaan omatoimisuuden
tukemiseen5

13. Palvelutarpeen ja toimintakyvyn
arviointi
11.4.2017 13Vanhuspalvelujen seuranta 2016

14. Ikäihmisen kokonaistilanne kartoitetaan hyvin
kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa
Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa selvitetään lähes
poikkeuksetta asiakkaan tuen ja avun tarpeiden lisäksi
 asumisympäristön esteettömyys ja turvallisuus
 lähipalvelujen saatavuus
 mahdollisuus saada läheisiltä apua.
Kokonaistilanne huomioitiin hyvin jo vuonna 2014.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 14
Iäkkään henkilön palvelujen tarve selvitetään kokonais-
valtaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa
hänen omaisensa kanssa. (Vanhuspalvelulaki 15 §)
§

15. Kehitys toimintakyvyn arvioinnissa ja arvioinnin
monipuolisuudessa on heikkoa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Fyysinen
toimintakyky
Psyykkinen
toimintakyky
Kognitiivinen
toimintakyky
Sosiaalinen
toimintakyky
Arkitoimista
suoriutuminen
Fyysinen
toimintakyky
Psyykkinen
toimintakyky
Kognitiivinen
toimintakyky
Sosiaalinen
toimintakyky
Arkitoimista
suoriutuminen
Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito
Osuus toimintayksiköistä, joissa toimintakykyä arvioidaan luotettavin arviointivälinein
(% kaikista yksiköistä)
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
%

16. Toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus jää edelleen
usein huomiotta
 Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa toimintakyvyn
arvioinnissa ei ole tapahtunut juuri muutosta vuodesta 2014.
 Ympärivuorokautisessa hoidossa fyysistä, psyykkistä ja
sosiaalista toimintakykyä arvioidaan hieman aiempaa
useammin osana palvelutarpeen arviointia.
 Heikoimmissa kantimissa on sosiaalinen toimintakyky, jota
arvioidaan vasta joka kolmannessa kotihoidon ja tavallisen
palveluasumisen ja joka toisessa ympärivuorokautisen hoidon
yksikössä.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 16
Toimintakykyä arvioidaan monipuolisesti ja luotettavia
arviointivälineitä käyttäen. (Vanhuspalvelulaki 15 §)§

17. Palvelusuunnitelma
11.4.2017 17Vanhuspalvelujen seuranta 2016

18. Palvelusuunnitelmat pidetään suhteellisen hyvin
päivitettyinä
 Yhdeksän kymmenestä toimintayksiköstä kertoo, että
asiakkaiden palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia.
 Julkinen kotihoito pitää suunnitelmat yksityistä kotihoitoa
paremmin ajan tasalla. Tavallisessa palveluasumisessa
vastaavaa eroa ei ole.
 Ympärivuorokautisessa hoidossa yksityiset toimijat
päivittävät suunnitelmia julkisia toimijoita ahkerammin, ja
ne ovatkin lähes poikkeuksetta ajan tasalla.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 18

19. Tavoitteellisen kuntoutumissuunnitelman
laatiminen aiempaa harvinaisempaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 19
§ Palvelusuunnitelmaan tulisi sisältyä tavoitteellinen
suunnitelma, miten asiakkaan kuntoutumista ja
toimintakykyä edistetään. (Terveydenhuoltolaki 29 §)
§
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen
Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito
Osuus toimintayksiköistä, joissa tavoitteellinen kuntoutumissuunnitelma
sisältyy palvelusuunnitelmaan aina tai lähes aina (% kaikista yksiköistä)
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
%

20. Kuntoutumisnäkökulma on palvelusuunnitelmissa
paremmin esillä ympärivuorokautisessa hoidossa
 Vain joka kolmannessa kotihoidon ja tavallisen
palveluasumisen yksikössä ja kahdessa kolmesta
ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä palvelusuunnitelmassa
on määritelty, miten asiakkaan kuntoutumista edistetään.
 Etenkin yksityisistä toimijoista aiempaa harvempi nostaa
kuntoutusnäkökulman palvelusuunnitelmaan. Kaikkiaan
tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman laatiminen on
harvinaisempaa julkisella puolella. Ero julkisen ja yksityisen
sektorin välillä on kuitenkin tasoittumaan päin.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 20
Kotihoidossa kuntoutus ehkäisee tuen
ja avun tarpeen kasvua.

21. Kuntoutumiseen panostaminen kannattaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 21
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Lähes kaikilla Useilla Joillakin Ei yhdelläkään tai ei
tietoa
Osuus toimintayksiköistä, joissa ainakin jokin kuntoutumistavoite
saavutetaan aina tai lähes aina (% kaikista yksiköistä)
Kotihoito ja tavallinen
palveluasuminen
Ympärivuorokautinen
hoito
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
Kaikista toimintayksiköistä yhdeksässä kymmenestä
ainakin osalla asiakkaista on tapahtunut kuntoutumista.
%

22. Itsemääräämisoikeus näkyy vielä heikosti
palvelusuunnitelmissa
 Vain neljä kymmenestä toimintayksiköstä huomioi aina tai
lähes aina itsemääräämisoikeuden palvelusuunnitelmissa.
 Julkisessa ympärivuorokautisessa hoidossa
itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta on suunnitelma vasta
joka neljännessä toimintayksikössä.
 Julkiset toimijat nostavat itsemääräämisoikeuden
palvelusuunnitelmiin yksityisiä toimijoita heikommin. Kuitenkin
ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä on kaventunut
vuodesta 2014.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 22
Palveluntarjoajalla on velvoite huolehtia asiakkaan
itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.
(Asiakaslaki 8 §, Potilaslaki 6 §)
§

23. Lääkehoito
11.4.2017 23Vanhuspalvelujen seuranta 2016

24. Lääkehoidon puolivuosittainen tarkistus aiempaa
harvinaisempaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 24
Kotona elää jatkossa aiempaa enemmän huonokuntoisia asiakkaita,
joiden lääkehoidon tulee olla erityisen hyvissä kantimissa.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen
Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito
Osuus toimintayksiköistä, joissa lääkehoito tarkistetaan yksityiskohtaisesti
aina tai lähes aina vähintään puolivuosittain (% kaikista yksiköistä)
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
%

25. Apteekin lääkeannosjakelu tulisi ottaa laajemmin
käyttöön
 Apteekin lääkeannosjakelupalvelu on vakiintunut toimintamalli
vasta joka kolmannessa toimintayksikössä.
 Palvelu on otettu laajemmin käyttöön julkisella kuin
yksityisellä puolella.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 25
Apteekin annosjakelupalvelun avulla asiakas saa lääkkeet valmiisiin
kerta-annoksiin pakattuina. Se lisää lääkkeiden käytön turvallisuutta.

26. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen
toimintaan
11.4.2017 26Vanhuspalvelujen seuranta 2016

27. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan
kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 27
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Päivittäinen ulkoilu Viikoittainen ulkoilu Sisäliikunta Mielekäs tekeminen
ja harrastuksia
Sosiaalinen
vuorovaikutus
Osuus kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen toimintayksiköistä,
joissa asiakkaalla on aina tai lähes aina mahdollisuus mielekkääseen
toimintaan (% kaikista yksiköistä)
Julkinen
Yksityinen
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
Kotihoidon työntekijät eivät voi välttämättä huolehtia itse
esimerkiksi ulkoilusta. Kotihoidon tehtävä onkin tunnistaa
asiakkaan erilaiset tarpeet ja toiveet ja järjestää palvelu.
%

28. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan
ympärivuorokautisessa hoidossa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 28
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Päivittäinen ulkoilu Viikoittainen ulkoilu Sisäliikunta Mielekäs tekeminen
ja harrastuksia
Sosiaalinen
vuorovaikutus
Osuus ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä, joissa asiakkaalla on
aina tai lähes aina mahdollisuus mielekkääseen toimintaan
(% kaikista yksiköistä)
Julkinen
Yksityinen
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
%

29. Asiakkaan osallistumisen ja tekemisen
mahdollisuuksista huolehditaan paremmin yksityisellä
sektorilla ja ympärivuorokautisessa hoidossa
 Yksityiset toimijat huolehtivat kautta linjan paremmin
asiakkaidensa mahdollisuudesta liikkua, ulkoilla ja ylläpitää
sosiaalista elämää.
 Julkiset kotihoitoa ja tavallista palveluasumista tarjoavat
toimijat kiinnittävät vielä heikosti huomiota asiakkaiden
mielekkään tekemisen, harrastamisen ja sosiaalisen
vuorovaikutuksen mahdollistamiseen.
 Tilanteessa ei ole juuri muutosta vuodesta 2014.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 29
Osallistumisen ja tekemisen mahdollisuudet tukevat
toimintakykyä ja vaalivat elämänlaatua.

30. Omaisten osallisuus
11.4.2017 30Vanhuspalvelujen seuranta 2016

31. Mitä tuetumpaa asuminen, sitä vähemmän
omaiset osallistuvat hoitoon
 Yhä useammalla asiakkaalla on omainen, joka osallistuu
asiakkaan hoitamiseen ja auttamiseen.
 Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa joka
seitsemännessä yksikössä lähes kaikilla asiakkailla on
osallistuva omainen. Ympärivuorokautisessa hoidossa on
kaksi kertaa harvinaisempaa, että omaisten rooli on yhtä
vahva.
 Kahdessa kolmesta ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä
omaisten osallisuutta ei ole onnistuttu tukemaan ja hoito on
pitkälti hoitohenkilökunnan varassa.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 31

32. Omaisten osallistumisen tukemiseen tarvitaan
yhtenäinen ohjeistus ja avointa tiedonkulkua
 Joka toisessa toimintayksikössä on yhtenäinen ohje, miten
omaisten osallistuminen hoitoon tehdään mahdolliseksi.
 Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa yhtenäinen
ohjeistus on vakiintuneempi käytäntö julkisella sektorilla.
Ympärivuorokautisessa hoidossa yksityiset toimijat ovat
asiassa edelläkävijöitä.
 Ohjeistuksen yleisyydessä ei ole eroa kotihoidon, tavallisen
palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon välillä.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 32
Valtaosassa yksiköitä tietoa asiakkaan hoidosta ja
palveluista välitetään omaisille oma-aloitteisesti.

33. Palautteen kerääminen
11.4.2017 33Vanhuspalvelujen seuranta 2016

34. Palautetta pyydetään aiempaa useammin –
mutta ei riittävästi
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 34
Palautetta tulee kerätä säännöllisesti palveluja
käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja henkilöstöltä.
(Vanhuspalvelulaki 6 §)
§
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Asiakkailta Omaisilta Henkilöstöltä Asiakkailta Omaisilta Henkilöstöltä
Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito
Osuus toimintayksiköistä, joissa palvelujen koetusta laadusta ja
riittävyydestä kerättiin palautetta edeltävän vuoden aikana
(% kaikista yksiköistä)
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
%

35. Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa
tulisi kuulla omaisia ja henkilöstöä
 Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa palautetta
palvelujen laadusta ja riittävyydestä pyydetään omaisilta ja
henkilöstöltä vasta joka toisessa toimintayksikössä.
 Julkisessa kotihoidossa tilanne on kuitenkin parantunut
vuodesta 2014.
 Ympärivuorokautisessa hoidossa omaisten ja henkilöstön
näkemyksiä kysytään kotihoitoa ja tavallista palveluasumista
useammin.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 35
Palautetta keräävistä toimintayksiköistä lähes
joka toinen hyödyntää palautteita monipuolisesti.

36. Teknologiset ratkaisut
11.4.2017 36Vanhuspalvelujen seuranta 2016

37. Teknologiaa käytetään asiakkaiden turvallisuuden
lisäämiseen, ei vielä omatoimisuuden tukemiseen
Asiakkaan turvallisuutta lisääviä teknologisia ratkaisuja on otettu
käyttöön. Painotus on kuitenkin tutuissa ratkaisuissa.
 Yleisimpiä ovat turvaranneke ja kulunvalvonta. Kotihoidossa
ja tavallisessa palveluasumisessa turvaranneke on käytössä
jo lähes kaikissa yksiköissä.
Asiakkaan omatoimisuuta tukevia teknologisia ratkaisuja
hyödynnetään vasta heikosti. Parhaiten on havahduttu
videopuheluyhteyden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
 Kotihoidossa videopuhelinyhteys on joka seitsemännessä
yksikössä, yksityisistä vanhainkodeista jo joka kolmannessa.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 37

38. Etenkin julkinen kotihoito käyttää teknologiaa
henkilöstön työn helpottamiseen
 Kotihoidossa teknologiaa käytetään henkilöstön työn tukena
laajemmin kuin vuonna 2014.
 Työtä tukevaa teknologiaa hyödynnetään laajemmin
julkisessa kuin yksityisessä kotihoidossa.
 Julkisessa kotihoidossa työntekijöillä on lähes kaikkialla
käytössään esimerkiksi älypuhelin, tabletti tai kannettava
tietokone. Myös langaton etäyhteys potilastietojärjestelmään
on jo kolmessa neljästä yksiköstä.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 38
Teknologia on pienille toimijoille suhteessa suurempi
investointi. Se saattaa selittää kotihoidossa julkisen ja
yksityisen sektorin välillä ilmenevää eroa.

39. Lisää tietoa
 Tuloksista tarkemmin
 Vanhuspalvelujen
seuranta -tutkimus
 I&O-kärkihanke
Hanna Alastalo
erikoistutkija
 vanhuspalvelulaki[at]thl.fi
 p. 029 524 7950