Tavoitteena Sote-palveluiden uudistamista tukeva ICT-kokonaisuus
Alueellisen tietohallinnon ja kokonaisarkkitehtuurityön johtaminen ja organisointi
1. Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
tietohallintoyhteistyöfoorumi
Alueellisen tietohallinnon ja
kokonaisarkkitehtuurityön
johtaminen ja organisointi
Julkisen hallinnon ja hyvinvoinnin
kohdearkkitehtuurit –kurssi / Itä-
Suomen yliopisto , 5.5.2014
[pvm]1
Karri Vainio, erityisasiatuntija
Kuntaliitto, Sote-yksikkö /
AKUSTI-yhteistyöfoorumi
2. |||
Työhistoria lyhyesti
ICT-kehittämiseen ja käyttöönottoihin liittyvät eri tasoiset
asiantuntijatehtävät
Kuntatoimijoiden tukeminen KanTa-palveluiden
käyttöönottojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen
viitearkkitehtuurin suunnitteluprojekti (VM/KuntaIT)
Kuntien ja sairaanhoitopiirien kansallisen yhteistyön
kehittäminen
Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin tukiprojekti
(VAKAVA)
Alueiden ja kuntien ja sairaanhoitopiirien sote-
tietohallinnon kansallinen yhteistyöfoorumi
2012-2013
2014-
3. Jutun juoni
• Johdanto – miten tähän on tultu
• Alueellinen tietohallinto- ja yhteistyö
nykytilanteessa ja tunnistetut
kehittämisvaatimukset
• Alueellisen tietohallintoyhteistyön tarve,
tavoitteet ja organisointi – erityisesti ERVA /
Sote-alue näkökulmasta
• Valtakunnallinen yhteistyö
• Esimerkkejä VAKAVA-projektin toteuttamisesta
ja tuloksista – KA uudistamistyön välineenä
7. 7
Kokonaisarkkitehtuurin rooli =
työ-/ohjausväline
1. Visio ja strategia ohjaavat
arkkitehtuurin kehittämistä.
2. Arkkitehtuurilla hallitaan
kokonaisuutta ja ohjataan
kehittämiskohteiden valintaa
projektisalkkuun.
3. Arkkitehtuurilla ohjataan projektin
suunnittelua.
4. Projektissa voidaan havaita
muutostarpeita arkkitehtuuriin.
5. Arkkitehtuurilla ohjataan projektissa
kehitettävien toimintoprosessien ja
tietojärjestelmien suunnittelua.
6. Toimintoprosessien ja
tietojärjestelmien kehittämisen ja
käyttöönoton kautta arkkitehtuurin
tavoitetila muuttuu nykytilaksi.
8. Kataisen hallituksen
Kunta- ja
sote-uudistus
käynnistyy
KanTa-hanke käynnistyy
1990
1995
2000
2005
2010
2015
Saumattoman
palveluketjun kokeilu
(makropilotti)
Kahdenvälistä alueellista
yhteistyötä ja tiedonsiirtoa
mm. lähete palaute, lab.
Alueellinen yhteinen
potilasrekisteri
Sairaan-
hoitopiireille
alueellinen
koordinaatiovelvoite
Erikoissairaanhoitolaki Kansallinen
terveyshanke
Kunta- ja
palvelurakenneuudistus
(PARAS)
Terveydenhuolto-
laki
(mm.
valinnanvapaus)
Tietohallinto
Palvelut ja
rakenteet
Tietohallintolaki
10. Yhteistoiminta-
alue
Erityisvastuualue
27.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Nykyinen sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmä
Kunta
sosiaali-
palvelut
5 kpl
20 kpl
15+1 kpl
320 kuntaa
Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala)
- kansallinen ohjaus
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Yhteistoiminta-
alue
kuntayhtymä
(perusterveyden-
huolto)
Kunta
sosiaali-
palvelut
Kunta
sosiaali-
palvelut
Erityisvastuualue
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Kunta
Kunta Kunta
Isäntäkunta
10
11. Yhteistoiminta-
alue
Kunta
sosiaali-
palvelut
5 kpl
20 kpl
Erityisvastuualue
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Kunta
Kunta Kunta
Isäntäkunta
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
• sairaanhoitopiireillä on vastuu alueensa kunnallisen
terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta
sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
yhteisen potilastietorekisterin edellyttämistä
koordinointitehtävistä (33 §, 9 §)
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja
erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun
valtioneuvoston asetus (337/2011)
• alueen kuntien on sovittava siitä, miten tietojärjestelmien
ja potilastietorekisterien toimivuus varmistetaan ja
yhteiskäyttö toteutetaan (3 §)
• erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa
erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien tulee sopia
sähköisen tiedonhallinnan kehittämisen vastuujaosta (11
§)
Ensihoitoasetus (340/2011)
• erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on yhteen
sovitettava alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä
sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja muita
sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, että
ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun
toiminnallisen kokonaisuuden (3 §)
Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
(634/2011), tietohallintolaki
• tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluvastuu,
sekä vastuu laadittujen kuvausten noudattamista
käytännön kehittämistyössä (7 §), ei tunne alueellista
yhteistyötä
Alueellisen
tietohallintoyhteistyön
vastuut lainsäädännön
näkökulmasta
14. |||
Terveyskeskukset Sairaanhoitopiirit
Terveydenhuoltolain (1.5.2011-)
mahdollistama yhteinen
potilastietojärjestelmä
KunTo-toimiston selvitys (Kuntaliitto 2011)
Terveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmät 2011
Tarkasteluajanjaksolla 2009-2011 alueellisesti yhtenäiset potilastietojärjestelmät lisääntyneet. 1.5.2011 voimaan
tulleen terveydenhuoltolain nojalla sairaanhoitopiirin alueen toimintayksiköiden potilasasiakirjat muodostavat yhteisen
potilastietorekisterin. Alueellisesti yhteiseen tietojärjestelmään ja tietokantaan pohjautuvia toteutuksia toistaiseksi
neljän sairaanhoitopiirin alueella
16. Yhteinen alueellinen strategia
Kysymys vain sairaanhoitopiireille: Onko Erityisvastuualueellanne
(ERVA) voimassa olevaa terveydenhuollon tietohallintostrategiaa?
Onko alueellanne (sairaanhoitopiirin alue) voimassa olevaa
terveydenhuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon
tietohallintostrategiaa ?
Kysely suurille kunnille ja sairaanhoitopiireille 2011
Vastaukset: 9 Sairaanhoitopiiriä & 3 ”top 5” suurta kaupunkia
17. Onko alueellinen (sairaanhoitopiirin alue) tietohallintoyhteistyö
organisoitu säännöllisesti tapahtuvana toimintana alueenne julkisen
sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä?
Toimiiko osana alueellista yhteistyötä säännöllisesti kokoontuva
kokonaisarkkitehtuurin tai tietojärjestelmäarkkitehtuurin
kehittämisyhteistyöryhmä?
Yhteistyön organisointi
18. Onko näkemyksenne mukaan alueellanne tarvetta jatkossa
säännönmukaiselle kokonaisarkkitehtuurin hallinnan yhteistyölle?
Tarve alueelliselle
kokonaisarkkitehtuuriyhteistyölle
19. Maakunnan toimintaympäristö
Maakunnan strategia
ICT-salkku
Ohjelmat
Projektit
Käyttöönotto
Asiantuntijaryhmät
Viiteryhmät
Kymenlaakson tietohallinnon
yhteistyöryhmä
TYRMÄ
Viiteryhmä
YY
Viiteryhmä
ZZ
Viiteryhmä
SOTE
Asiantuntija
ryhmä
Asiantuntija
ryhmä
Asiantuntija
ryhmä
Viiteryhmä
XX
Asiantuntija
ryhmä
TYRMÄ
• Kymenlaakson tietohallinnon
yhteistyöryhmä
• Johtaa maakunnallisen
palveluympäristön yhteentoimivuutta
(Kokonaisarkkitehtuuri)
hallintamallissa määriteltyjen roolien
ja vuosikellon mukaisesti (tekeillä)
•Johtaa ja priorisoi maakunnallista ICT
–salkkua
•Carea, Hamina, Kotka, Kouvola, (MYR
– keskustelu aloittamatta),
sidosryhmät
Viiteryhmät
• Kymenlaakson kohdealueiden (SOTE,
Opetus, muut) yhteistyöryhmät
• Johtaa maakunnallisen kohdealueen
palveluympäristön yhteentoimivuutta
(Kokonaisarkkitehtuuri)
hallintamallissa määriteltyjen roolien
ja vuosikellon mukaisesti (tekeillä)
• Johtaa ja priorisoi maakunnallista
kohdealueen ICT-salkkua ja tekee
esitykset TYRMÄlle
• Carea, Hamina, Kotka, Kouvola ,
sidosryhmät
Asiantuntijaryhmät
• Kymenlaakson kohdealueen
asiantuntijaryhmä
• Toimii kohdealueen asiantuntijana
Kymenlaakson palvelujärjestelmän
yhteentoimivuutta ohjaavan
kokonaisarkkitehtuuri –hallintamallin
roolien ja vuosikellon mukaisesti
(tekeillä).
Maakunnallinen yhteistyömalli, esimerkkinä Kymeenlaakso
20. ”Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä tavoitetilaa
pääkaupunkiseudun tietohallintoyhteistyölle eikä tietojärjestelmien
yhteentoimivuudelle pääkaupunkiseututasoisesti”
”Pääkaupunkiseudun kaupungit uusivat ja kehittävät
tietojärjestelmiään kukin omista lähtökohdistaan.
Suurimmat investoinnit tehdään kaupunkien omiin keskitettyihin
tietojärjestelmiin”
”Päällekkäisten kustannusten välttämisen näkökulmasta joko
pääkaupunkiseudun tai laajempi kuntasektorin yhteistyö olisi
tarkoituksenmukaista”
”Pääkaupunkiseututasoisen/seudullisen yhteentoimivuuden ke-
hittäminen edellyttää yhteistä strategista tahtotilaa, joka tällä
hetkellä pääkaupunkiseudun kaupungeilta puuttuu”
Esimerkkinä pääkaupunkiseutu
22. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit IT:n soveltamiselle organisaatiosi sosiaali-
ja terveydenhuollon toiminnassa?
Minimi-
arvo
Maksimi-
arvo
Keskiarvo Mediaani
Kouluarvosana
(4-10) 5 9 7,06 7
Sote-IT-ratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa
koskeva kysely 12/2013
• Kartoitettiin vastaajien käsityksiä IT:n merkityksestä SOTE
–toiminnassa ja organisaation kyvystä hyödyntää ja johtaa
IT:tä
» Seitsemän väittämää IT:n roolista SOTE –palveluiden
kehittämisessä
» Yhdeksän väittämää IT:n hyödyntämisestä ja
johtamisesta vastaajan organisaatiossa
• Kuntaliitto lähetti kutsun Joulukuussa verkkokyselyyn
sähköpostilla 260 henkilölle, joista 68 (26%) vastasi
23. IT:n rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluiden
tuottamista ja kehittämistä
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
IT:llä on keskeinen rooli tasavertaisten sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluiden turvaamisessa kaikkialla
Suomessa
Kaiken kaikkiaan IT:llä on liian suuri rooli sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäminen
perustuu IT:n hyödyntämiseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen perustuu
IT:n hyödyntämiseen
IT:n hyödyntämisen tavoitteena pitää olla mahdollisimman
hyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen
IT:hen pitää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa käyttää
niin vähän varoja kuin mahdollista
IT:n merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa on
tulevaisuudessa vielä nykyistäkin tärkeämpi
24. Organisaation kyky hyödyntää ja kehittää IT ratkaisuja
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Organisaationi on taitava IT:n hyödyntäjä sosiaali- ja
terveydenhuollon toiminnassa
Organisaationi toimintastrategia muodostaa hyvin yhteen
toimivan kokonaisuuden IT:n kanssa sosiaali- ja
terveydenhuollon toiminnassa
sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset toimintaprosessit
muodostavat hyvin yhteen toimivan kokonaisuuden IT-
infrastruktuurin, sovellusten ja informaation kanssa
sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyvät IT:n johtamista
koskevat vastuut on sovittu kattavasti ja selkeästi toiminnan ja
tietohallinnon välillä
Organisaatiollani on selkeät mitattavissa olevat tavoitteet IT:n
hyödyntämiselle sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa
Tunnemme hyvin IT:n vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella
Kehitämme systemaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
toiminnan toteuttamiseen tarvittavia IT kyvykkyyksiä
Kehitämme systemaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
toiminnassa tarvittavia IT/tietohallinto johtamiskyvykkyyksiä
IT/tietohallinto-osaajien löytäminen organisaatiomme sosiaali- ja
terveydenhuollon toiminnan tarpeisiin on helppoa
25. Yhteistyön tiivistämisen tarve
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
nykyistä tiiviimpää alueellista yhteistyötä
nykyistä tiiviimpää valtakunnallista yhteistyötä
nykyistä tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon ja
sosiaalihuollon välillä
sosiaali- ja terveydenhuollon potilas/asiakastietojärjestelmien ja
rekisterien kehittäminen edellyttää..
26. [pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma26
THL-raportti 14/2014 - SOTE-uudistuksen
vaikutusten ennakkoarviointi
”Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan aluetta, joiden IT-ratkaisut suoraan tukevat
alueen mahdollista toimimista sote-alueena. Lisäksi on noin viisi aluetta, joilla on
elementtejä muuntautua IT-näkökulmasta tarkasteltuna sote-alueiksi. Noin viidellä
alueella nykyiset ratkaisut ovat niin hajanaisia, että muutoksen voidaan arvioida
merkitsevän selkeää tarvetta merkittäville IT-investoinneille”
27. Yhteenveto nykytilasta ja
tulevaisuuden näkymistä
• Organisaatioiden kyvyssä hyödyntää IT-ratkaisuja nähdään
parantamisen mahdollisuuksia
• Tietohallintoyhteistyön perinne, laajuus ja organisointimallit
vaihtelevat eri alueilla. Yhteistyö rajautunut / painottunut
terveydenhuoltoon
• Tunnistettuna haasteena mm. IT/tietohallinto-osaajien
saatavuus sekä IT:n hyödyntämiselle asetettavien mitattavien
tavoitteiden ja niiden toteutumisen systemaattisen arvioinnin
puuttuminen
• IT-ratkaisujen hyödyntämisellä nähdään olevan keskeinen rooli
tasavertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa –
merkitys kasvaa tulevaisuudessa
• tuloksellinen kehittäminen edellyttää tulevaisuudessa
yhteistyön tiivistämistä eri tasoilla samanaikaisesti;
kansallisesti, alueellisesti ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä
28. Nykytilanteen alueellisen
tietohallintoyhteistyön haasteita
• Alueellisen sote-palvelujärjestelmän monimuotoisuus ja
johtamisen haasteet heijastuvat myös tietohallintoon
• Tietohallintoyhteistyön toimeenpanoa ei ole
systemaattisesti ohjattu (ei juurikaan edes ohjeistettu)
eikä valvottu
• Ei selkeää alueellisen yhteistyön johtamisesta ja
organisoinnista vastaavaa tahoa – vastuu jaettu
sairaanhoitopiirien ja kuntien (ja joillain alueilla IT-
yhtiöiden) välille
» Sairaanhoitopiirin ”kaksoisrooli” nähdään joillain alueilla
ongelmaksi (myös IT-yhtiöiden osalta jnkv
vastaavankaltaisia haasteita)
» Sosiaalialan osaamiskeskukset ottaneet vastuuta
sosiaalihuollon IT – ratkaisujen osalta (so ja te
kehittäminen eriytyneet)
29. Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
tietohallintoyhteistyöfoorumi
Erityisvastuualuetasoinen
Sote-tietohallintoyhteistyömalli
30. SoTe-palvelurakennetyöryhmän
loppuraportin 11.1.2013 linjaukset
ERVA
KUNTA
SOTE
ERVA
KUNTA
SOTE
SOTE
KUNTA
SOTE
KUNTA
SOTE
SOTE
Palveluista järjestämisvastuussa oleva taho vastaa myös
omaa toimintaansa koskevasta tietohallinnosta
kunnat, SoTe-alueet ja ERVA-alue sopivat yhdessä
sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisesta
kokonaisarkkitehtuurista* ja sen toteutuksesta
ottaen huomioon, mitä julkisen hallinnon tietohallinnon
ohjauksesta annetussa laissa (634/2011) säädetään.
ERVAlla on tämän yhteistyön organisointivastuu
Tietohallinto ja tietojärjestelmät saatetaan sovitun
kokonaisarkkitehtuurin mukaisiksi erikseen määritellyn
aikataulun mukaisesti. Tässä hyödynnetään kuntien,
SoTe-alueiden ja ERVOjen yhteishankintoja,
keskitettyä ylläpitoa ja alueiden välistä yhteistyötä.
*tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta
julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen,
toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen
tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon
kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista.
(634/2011)
31. ERITYISVASTUUALUETASOINEN SOSIAALI- JA
TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON
YHTEISTYÖMALLI
TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN JOHTAMINEN JA
ORGANISOINTI OULUN YLIOPISTOLLISEN
KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA
Suunniteltu työryhmässä:
Tomi Dahlberg, KTT, raportin kokoamisesta vastannut
selvityshenkilö
Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri, Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Juhani Heikka, tietohallintojohtaja, Oulun kaupunki
Vesa-Matti Tolonen, tietohallintojohtaja Lapin sairaanhoitopiiri
Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja, Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Veijo Romppainen, tietohallintojohtaja, Kainuun sote-yhtymä
Harri Kumpulainen, tuotepäällikkö, Istekki Oy
Marko Pylkkänen, kokonaisarkkitehti, Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Pekka Mattila, suunnittelupäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Markku Huotari, projektinjohtaja, Oulun kaupunki
Markku Pulkkinen, Oulun kaupunki
Tellervo Alanärä, erikoissuunnittelija, THL / OPER-yksikkö
Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Lisäksi selvitystyön yhteydessä on kuultu useita alueen
organisaatioiden palvelutoi-minnan ja tietohllinnon
vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita
Toteutettiin 5/2013-2/2014
Erityisvastuualuetasoinen yhteistyömalli
32. OYS-ERVA
[pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma32
68 Kuntaa
5 Sairaanhoitopiiriä
9 Sairaalaa
33 Terveyskeskusta
Suuressa osassa alueen kuntia Sote-IT tehtävissä
työskentelee ainoastaan osa-aikaisia henkilöitä ja
osa tehtävistä on siirretty palvelutoiminnan
työntekijöille, joilla ei ole aina tehtävien hoitamiseen
liittyvää koulutusta ja osaamista.
Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
60 henkilöä
Oulun kaupunki ja
tietotekniikkaliikelaitos n.
35htv
Länsi-pohjan
sairaanhoitopiiri: 7
henkilöä
1,8% – 2,5%
SOTE-kustannukset Pohjois-
Suomessa yhdessä vuodessa
≈3 800 000 000 €
Keskimääräiset
SOTE IT kustannukset
Tietohallinto/
IT-yksiköiden koko
(Tietä
Pitkin)
33. Tietohallintoyhteistyön tavoitteet I
Luoda edellytykset valtakunnal-
listen sosiaali- ja terveydenhuollon
IT-palveluiden tehokkaalle käytölle
koko OYS-ERVA alueella
Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon
potilas/asiakasrekisterien yhteen-
toimivuutta
Turvata IT-erityisosaamisten
saatavuus koko OYS-ERVA alueella
Käyttää OYS-ERVA alueen sosiaali-
ja terveydenhuollon IT-resursseja ja
osaamista tehokkaasti palveluiden
kehittämiseen ja tuottamiseen
Tasavertaisten sosiaali-
ja terveydenhuollon
palveluiden turvaaminen
kaikkialla Suomessa
34. Tietohallintoyhteistyön tavoitteet II
Sosiaali- ja terveydenhuollon
kokonaisarkkitehtuurien luominen
toiminnan ja tietohallinnon
kehittämiseksi
Vähentää päällekkäisten ja/tai
huonosti yhteen toimivien sosiaali-
ja terveydenhuollon ratkaisujen
kehittämistä ja hankintaa
Luoda edellytykset tehostaa
sosiaali- ja terveydenhuollon IT–
hankintoja ja hallita paremmin IT
-toimittajia
Tasavertaisten sosiaali-
ja terveydenhuollon
palveluiden turvaaminen
kaikkialla Suomessa
35. Perustelut alueellisen yhteistyön tarpeelle
Laadukkaiden SOTE -palveluiden
tuottaminen edellyttää nykyaikaisia,
yhteentoimivia järjestelmiä, jotka
Tukevat hallinnolliset rajat ylittävää
organisaatioiden välistä yhteistyötä
Tukevat SOTE -palveluiden ja niiden
rakenteiden uudistamista
Tietojärjestelmien kehittäminen,
kokonaisarkkitehtuuri ja IT-palvelu-
tuotannon järjestäminen, ylläpitäminen
ja kehittäminen on haasteellista -
etenkin organisaatiokohtaisesti .
Yhteen toimivien tietojärjestelmä-
ratkaisujen ja IT-palveluiden
hankintojen onnistunut läpivienti
edellyttää riittävän vahvoja
tilaajaorganisaatioita tai niiden
yhteenliittymiä.
Yhteistyötä lisäämällä on
mahdollista johtaa alueellista
ja paikallista IT:n
hyödyntämistä kokonais-
valtaisesti ja yhteiseen
kokonaisarkkitehtuuriin
pohjautuen
”Yhteistyötä tehdään, koska
sille on suuri tarve ja se on
kaikkien etu”
36. Erityisvastuualuetasoisen yhteistyön tarve (12/2013 kysely)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
jotta sosiaali- ja terveydenhuollon tasavertaiset palvelut voidaan
turvata koko alueella
jotta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien ja
potilas/asiakasrekisterien yhteen toimivuutta pystytään
lisäämään
jotta valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-palvelut
kyetään ottamaan käyttöön tehokkaasti koko alueella
jotta sosiaali- ja terveydenhuollon IT-erityisosaamisten
saatavuus voidaan turvata koko alueella
jotta sosiaali- ja terveydenhuollon IT-resursseja kyetään
käyttämään tehokkaasti palveluiden kehittämiseen ja
tuottamiseen
jotta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurit
kyetään luomaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja siinä
käytettävän IT:n kehittämiseksi
jottei alueella kehitetä päällekkäisiä ja/tai huonosti yhteen
toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon IT-ratkaisuja
jotta alueella kyetään toteuttamaan mahdollisimman
onnistuneita ja kokonaistaloudellisesti edullisia sosiaali- ja
terveydenhuollon IT –hankintoja
jotta valtakunnalliselle erityisvastuualuerajat ylittävälle
tietohallintoyhteistyölle olisi edellytyksiä
Top3:
1. Päällekkäisten ja yhteensopimattomien ratkaisujen välttäminen
2. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisääminen
3. Kokonaisarkkitehtuurien suunnittelu/kuvaaminen
Organisoitua erityisvastuualuetasoista yhteistyötä tarvitaan, …
37. Hallintamallin perusperiaate ja lähtökohdat
Palvelutoiminnan ja tietohallinnon vastuujaon tulee
seurata toisiaan
Se joka vastaa palvelutoiminnasta (järjestämisvastuu) vastaa myös
SOTE:en liittyvän tietohallinnon järjestämisestä yhteistyössä alueellisten
SOTE- ja tietohallintotoimijoiden kanssa.
Tietohallintotehtävien hoitaminen ja IT-ratkaisujen kehittämiseen sekä
tuottamiseen liittyvä sopiminen, osaaminen ja koordinaatio voivat olla
yhdessä johdettuja samalla kun suuri osa toteutuksesta on paikallista.
• Alueellisen tietohallintoyhteistyön tulee olla käyttöönotettavissa vaiheittain
nykytilasta alkaen. Näin toimien minimoidaan kustannuksia ja edetään
kokemusten perusteella.
• Tietohallintoyhteistyömallin tulee olla rippumaton organisaatiorakenteista
ja mukautettavissa SOTE -palveluiden järjestämis- ja tuottamisratkaisuissa
tapahtuvien muutosten vaatimuksiin.
• Sen tulee koskea koko SOTE toimintaa, perusterveydenhuoltoa,
erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa
38. Johtamisen ja yhteistyön kohteet
Alueellisia ja organisaatioiden
omia SOTE-toiminnan
tavoitteita tukevien IT –
toimintaohjelmien yhteen
linjaaminen
Keinoja ovat alueellinen, strategisen tason toimintaohjelma,
joka tukee alueellisten ja organisaatioiden omien strategioiden
toimeenpanoa sekä tietohallintoyhteistyön hallintamalli
Kokonaisarkkitehtuuri Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila ja sen
kehittämispolku nykytilasta, arkkitehtuuriprosessit, arkkitehtuurin
huomiointi yksittäisissä kehittämishankkeissa ja –projekteissa,
valtakunnallisten tulosten huomiointi
Infrastruktuuri ja osaaminen Alueellinen IT infrastruktuuri (yhteisesti käytettävät alustat,
sovellukset, tietokannat, …), ohjattu liittyminen valtakunnallisiin
palveluihin ja järjestelmiin, alueella tarvittavan IT osaamisen
kehittäminen ja hankinta
Toiminnassa käytettävät
yhteiset sovellukset ja
rekisterit
Yhteistyön järjestäminen alueella laajasti käytettävien sovellusten
ja rekisterien kehittämisessä, ylläpidossa ja käytössä
IT hankintojen koordinointi
ja priorisointi
Tiedon keruu alueella IT:hen käytettävistä varoista, työstä,
osaamisesta ja kehittämisprojekteista. Sopiminen hankintojen
koordinoinnin ja priorisoinnin periaatteista sekä tätä kautta
yhteistyön kohteista
39. Hyvä tietohallintotapa
• Se liittää toisiinsa
Toiminnan ja tietohallinnon
parhaiden asiantuntijoiden
osaamista hyödyntävän
ohjauksen
Kokonaisuuksien johtamisen
Alueellisesti hajautetusti
tapahtuvan toteuttamisen
• Malli tuottaa joustavia, käyttäjä-
läheisiä ja korkealaatuisia
palveluita. Samalla varojen ja
osaamisen käyttöä ohjataan,
hyvien käytäntöjen noudattamista
kannustetaan sekä päällekkäi-
syyksien ja epäyhtenäisyyksien
syntymistä hillitään
Hyvän tietohallintatavan
ja kokonaisarkkitehtuurin
mallien pohjalta on luotu
uusi ”Yhteisen johta-
misen malli” tietohal-
lintotehtävien hallintaan
40. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuu-
alueen SOTE tietohallintotehtävien luokitus
Edellä olevan perusteella alueelliset SOTE toiminnan
tietohallinnon tehtävät jakaantuvat kolmeen ryhmään:
1. Tehtäviin, jotka ovat alueellisesti yhteisesti johdettuja
ja paikallisesti toteutettuja eli niistä sovitaan ja niiden
toteutusta johdetaan yhteisen sopimisen perusteella ja ne
toteutetaan pääosin paikallisesti
2. Tehtäviin, jotka voivat olla joko alueellisesti yhteisesti
johdettuja ja paikallisesti toteutettuja tai paikallisesti
johdettuja ja toteutettuja
3. Tehtäviin, jotka ovat alueellisesti johdettuja ja toteutettuja
41. Paikallisestitaiyhdessä
Valtakunnallisten rekisterien, järjestelmien ja palveluiden käyttöönotto, käyttö ja kehittäminen
Tietohallinnollisten palveluiden kehitys ja tuotanto
Tiedon johtaminen: Master datan, metadatan ja viitetietojen johtaminen
Innovaatiotoiminta; SOTE toiminta ja IT
Toimintajohdon tuki ja opastus IT asioissa
Soveltuvuusarvioinnit, hyödyllisyysarviot, esitutkimukset
Alueellinen infrastruktuuri, järjestelmät, palvelut
Paikallisestijohdettu
Kunnan, SOTE-alueen omat tietohallintopalvelut
Yhteisesti johdettujen palveluiden toteutus omalla vastuualueella kuten paikalliset hankinnat, sopimukset, lisenssit,
projektit, jne.
Paikallisten SOTE palveluiden ja niihin liittyvien tietohallintopalveluiden järjestäminen
Laajasti, mutta ei kuitenkaan alueen laajuisesti käytetyt palvelut (tieto,sovellukset, infrastruktuuri)
– paikallinen yhteistyö on toivottavaa
Omat rekisterit ja tietovarastot huomioiden tietojen siirron ja vaihtamisen tarpeet sekä valtakunnallisen
ja ERVA-alueen ohjeet
Yhteisestijohdettu(kokoERVA-alue
SOTE IT-strategia tai toimintaohjelma
SOTE toiminnan ja tietohallinnon yhteen linjaus: Yhteistyömalli, yhteen sovitus
SOTE kokonaisarkkitehtuuri
Hankintastrategian ja toimittajahallinnan kokonaisohjaus
Lisenssi- ja sopimushallinnan kokonaisohjaus
Tietohallintoriskien hallinnan kokonaisohjaus: Jatkuvuus, tietoturva, tietojen eheys
Tietohallinnon controlling toiminnan kokonaisohjaus: Budjetointi, veloitukset, palvelutasot
Tietohallinnon (projektien, palveluiden) suoritusten ja vaikutusten mittaamisen kokonaisohjaus
Tietohallinnon viestinnän kokonaisohjaus
Tietohallinto-osaamisen kehittämisen kokonaisohjaus
Valtakunnalliseen tietohallintotyöhön osallistumisen kokonaisohjaus
42. ALUEELLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ – 2014 ⊳
68 Kuntaa
5 Sairaanhoitopiiriä
9 Sairaalaa
33 Terveyskeskusta
SHP:t ja keskuskaupungit organisoivat.
Kaikki sote-palveluja tuottavat kunnat, KY:t
ja sosiaalialan osaamiskeskus mukana.
Puheenjohtajana valitun kunnan edustaja.
SHP -kohtaiset koordinaatioryhmät
ALUEELLINEN
TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ
YKSI ISÄNTÄORGANISAATIO VASTAA –
TOIMINTA VERKOSTOMAISTA JA HAJAUTETTUA
Kokonaisarkkitehtuuri
Projekti/hanke/järjestelmäsalkun hallinta
Projektitoimisto ja kehittämisen tuki
Yhteisten IT-ratkaisujen ohjaus
STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ
SOTE toiminnan kehittämisryhmät ja hankkeet
(KASTE, PTH-yksiköt, sosiaalialan
osaamiskeskukset)
OPERATIIVINEN KOORDINAATIO
Yhteinen KA
Yhteiset järjestelmät
Yhteiset kehittämishankkeet
IT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen
(kuntien omat ja IT-yhtiöt)
OYS-ERVA järjestämissopimus
Järjestämissuunnitelma
43. ALUEELLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ – 2017 ⊳
Sote -alue
Kunnat
Yliopistosairaala
Kunnat ja muut julkiset
sote-tuottajat
ALUEELLINEN
TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ
YKSI ORGANISAATIO VASTAA –
TOIMINTA VERKOSTOMAISTA JA HAJAUTETTUA
Kokonaisarkkitehtuurityön johtaminen
Projekti/hanke/järjestelmäsalkun hallinta
Projektitoimisto ja kehittämisen tuki
Yhteisten IT-ratkaisujen ohjaus
STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ
ERVA
OPERATIIVINEN KOORDINAATIO
Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Yhteiset järjestelmät
Yhteiset kehittämishankkeet
IT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen
(kuntien omat ja IT-yhtiöt)
45. ALUEELLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ – 2017 ⊳
Sote -kuntayhtymät
Kunnat
Yliopistosairaala
Yksityinen kolmas
sektori?
Maakunnallinen tuottajien
välinen koordinaatio?
ALUEELLINEN
TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ
YKSI ORGANISAATIO VASTAA –
TOIMINTA VERKOSTOMAISTA JA HAJAUTETTUA
Kokonaisarkkitehtuurityön johtaminen
Projekti/hanke/järjestelmäsalkun hallinta
Projektitoimisto ja kehittämisen tuki
Yhteisten IT-ratkaisujen ohjaus
STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ
SOTE ALUE
OPERATIIVINEN KOORDINAATIO
Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Yhteiset järjestelmät
Yhteiset kehittämishankkeet
IT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen
(kuntien omat ja IT-yhtiöt)
4/2014 tarkennettu
46. KOKONAISARKKITEHTUURITEHTÄVÄT OSANA
ALUEELLISTA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖTÄ
Toimija Vastuut
Strateginen
ohjausryhmä
(ERVA-taso)
• Hyväksyy kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet ja
alueellisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan ja siihen liittyvät
merkittävät muutokset
• Vastaa SOTE toiminnan johtamisen ja kokonaisarkkitehtuurityön
yhteen linjaamisesta erityisvastuualuetasoisia päätöksiä koskien
Kokonaisarkkitehtuurin
alueellinen
koordinaatioryhmä
(ERVA-taso)
• Kokonaisarkkitehtuurityötä ohjaavien periaatteiden laatimiseen,
KA-työn organisointiin ja hallintaan liittyvä kokonaiskoordinaatio
ja merkittävien päätösten valmisteluvastuu
• Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvausten
ylläpito ja hankkeissa/projekteissa tehtävän kokonaisarkkiteh-
tuurin suunnittelutyön koordinointi
• Katselmoi ja arvioi merkittävien hankkeiden ja kehittämis-
toimenpiteiden vastaavuutta sovittuun ja hyväksyttyyn
tavoitetilaan nähden
• Paikallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaaminen,
kouluttaminen ja tukeminen
47. Raporttiin sisältyneet päätösehdotukset
• ❶ Muodostetaan ERVA-tasoinen tietohallinnon
strateginen ohjausryhmä
» Lisäksi SHP kohtaisesti koordinaatioryhmien perustaminen
siten, että, niiden toimintaan osallistuvat myös alueen
perusterveydenhuollon yksiköt ja sosiaalialan
osaamiskeskukset
• ❷ Perustetaan ERVA tasoinen tietohallinnon
yhteistyötoiminto
» Toimii alkuvaiheessa hallinnollisesti sovittavan
(nyky)isäntäorganisaation vastuulla. Työskentelee koko
alueen lukuun. Asiantuntijoiden sijoittuminen
maantieteellisesti eri paikkakunnille. Täysi miehitys 2017
mennessä n. 10htv
• ❸ Valmistellaan ja päätetään alueellisen yhteistyön
tavoitteet ja kohteet ensimmäisille toimintavuosille
48. Yhteisen johtamisen malli saa vastaajilta
selkeän tuen – yli puolet vastaajista on
vahvasti samaa mieltä väittämien kanssa
49. Yhteenvetoa
• Yhdenvertaisten ja laadukkaiden Sote-palveluiden
tuottaminen (eikä näihin liittyvien uudistusten
onnistunut toteuttaminen) ole mahdollista ilman
yhteentoimivia ja yhtenäisiä tietojärjestelmiä
• Edellytyksenä alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö
» SOTE-palveluiden ja tietohallinnon vastuiden tulee seurata
toisiaan Organisaatioiden ja toiminnan johdon tuki ja
sitoutuminen
» Tietohallintotehtävien hoitaminen ja IT-ratkaisujen
kehittämiseen sekä tuottamiseen liittyvä sopiminen,
osaaminen ja koordinaatio voivat olla yhdessä johdettuja
samalla kun suuri osa toteutuksesta on hajautettuja
» Selkeät mitattavat tavoitteet toiminnan muutokselle ja ICT:n
kehittämiselle/hyödyntämiselle
» Kokonaisarkkitehtuuri osana toiminnan ja IT:n kehittämistä
ja johtamista (ei erillinen siilo tai kaiken kehittämisen
”kattokruunu”)
20.11. 2013 Sosiaali ja terveys49
51. Kevät 2012:
nykytilaa ja
kehittämis-
tarpeita
koskeva
selvitys*
Syksy 2012:
jatkotoimenpide-
ehdotusten
käsittely
Tammikuu
2013:
Kuntaliiton ja
STM:n ehdotus
sairaanhoito-
piireille ja
suurille kunnille
25.6.
KL-
Jory
KL-
Jory
Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Tutustuminen
Ruotsin ja Tanskan
vastaaviin
toimintoihin
Valmisteluvaiheet
vuonna 2012 - 2013
STM
NVK
*http://www.kunnat.net/fi/asian
tuntijapalvelut/soster/tietojarj-
sahkoiset-palv/Sivut/default.aspx
51 24.9. 2013
52. Kansallisen SOTE-tietohallintoyhteistyö-
verkoston tavoitteet ja
toimijoiden
tehtävät STM
Strateginen
suunnittelu ja ohjaus
SOTE-YRITTÄJÄ-
LIITOT
(mm. AL, LL, LPY)
Yritysten yhteinen
suunnittelu- ja
käyttöönottoyhteistyö
ICT-YRITYKSET
(kuntatoimijoiden
omat ja muut)
IT-palvelujen ja –
ratkaisujen tuottaminen
ja tuotekehitys
AKUSTI
(KUNTALIITTO)
Alueiden ja kuntien
yhteinen strateginen
suunnittelu ja
toimeenpano-
yhteistyö
KELA
Valtakunnallisten
tietojärjestelmä-
palvelujen
tuottaminen
MUUT
VIRANOMAISET
(Fimea, Valvira, VRK)
Lääketiedot,
ammattilaistiedot
ja valvonta,
tunnistautumisratkaisut
THL
Kansalliset määräykset,
määrittelyt , standardit,
KA-suunnittelu sekä
valtakunnallisten tieto-
järjestelmäpalvelujen
käyttöönoton ohjaus
20.11. 2013 Sosiaali ja terveys52
53. kunta
Sote-
kuntayhty
mä
Yhteistyönohjausjakoordinointi
Alueellinen
tietohallinnon
Yhteistyöryhmä, sen verkosto
kunta
Kuntayh
tymä
shp
kunta
SOTE-
alue
shpkunta
Sote-
kuntayh
tymä
shp
Pohjois-
Suomi
Väli-
Suomi
Länsi-
Suomi
Itä- ja
Keski-
Suomi
Ohjausryhmä
• STM
• Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku,
Vantaa, Kuopio, Hämeenlinna, EKSOTE
• YSHP:t: HUS, PSSHP, PPSHP, PSHP,
VSSHP
• Kuntaliitto
Kuntaliitto
20.11. 2013
KL:n yhteistyö-
verkoston ryhmät
-sote-substanssi
-tietohallinto
Valmistelevat työryhmät ja
AKUSTI-sihteeristö
• ohjausryhmän asioiden valmistelu
• kehittämistoiminnan koordinointi ja tuki
• valtakunnallisen yhteistyön koordinointi ja
verkoston ylläpito
• kansainvälisen yhteistyön koordinointi
• Kokonaisarkkitehtuuriyhteistyö
kunta
Sote-
kuntayh
tymä
shp
Etelä-
Suomi
Sosiaali ja terveys53
Is-
tekki
MEDI
-IT
Tiera
Med
bit
PT-
TK
KANSALLINEN AKU - yhteistyömalli
www.kunnat.net/akusti
KL kuntahankinnat
Valmisteluryhmä
Kokonais-
arkkitehtuuriryhmä
KA
KA
KA
KA
KA
54. kokonaisarkkitehtuurin
koordinointiryhmä
Ohry: Kansalliset
palvelut ja
yhteentoimivuus
SoTe kansalliset
palvelut ja
yhteentoimivuus
ark.ryhm.
SoTe
alueellisen KA-työn
koordinaatioryhmä
Hankkeen /
projektin ark.vast.
Hankkeen / projektin
ohjausryhmä
Ohry: Alueelliset
linjaukset
Kuntaliitto/
Kunta-
sektorin KA
NVK sihteeristö
SoTe TVT-
neuvottelukunta
Kansallinen Alueellinen ja paikallinen
Kunnat ja kuntayhtymät
Yksityinen ja kolmas
sektori
Alueelliset hankkeetHankkeen / projektin
ohjausryhmä
Hankkeen / projektin
ohjausryhmä
Hankkeen /
projektin ark.vast.
Hankkeen /
projektin ark.vast.
1
SOTE pysyvät
kehittämisrakenteet,
rekisterit ja tilastot
Akusti KA-yhteistyö
Alue
1
Alue
2
Alue
3
Alue
4
Alue
5
JHKA