2. ”Houston, meillä on ongelma”
Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi
Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.
Valtionhallinnon 9 milj € Valda-asianhallintajärjestelmälle ei sen valmistuttua löytynyt käyttäjiä
Sähköisen reseptin kehitys venyi 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia, ja heti 1,5 v. korjausprojekti
Helsingin taloushallinnontietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena150.000 laskun lähettäminen
viivästyi kuukausilla.
Poliisin aserekisteri otettiin vuonna 2013 käyttöön puolitoista vuotta myöhässä
Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää
Kansallisen Kanta-potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön2013-2015.
OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimi niin hitaasti, että apurahat
jouduttiin käsittelemään käsin, koska se oli nopeampaa.
Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella
sähköiseen henkilökorttiinkäytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.
Poliisin Vitja-järjestelmän hankinta keskeytettiin v2014, kun käyttöönottovaiheessa vasta kolmannes
järjestelmästä oli valmiina
Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
3. Kroonikon sairaskertomus
”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä
mallilla ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.”
”Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä
toimenpiteisiin potilastietojärjestelmien kehittämisen valvonnan
järjestämiseksi.”
”Terveydenhuollon tietoteknologisten ratkaisujen kehittäminen pohjautuu
vuonna 1996 valmistuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian
hyödyntämisstrategiaan.”
” Useiden satojen miljoonien eurojen hankekokonaisuudella ei ole ollut
riittävää IT-hankejohtamista.”
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011
http://www.vtv.fi/files/2435/217_2011_netti.PDF
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
4. Vallitseva tilanne on sietämätön
Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät
kommunikoi eivätkä muodosta toiminnallista kokonaisuutta
Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat (hoito)virheet ja viivästymiset
Ylimääräisen työn kustannukset
– HUS: erikoislääkäreiden työajasta 10%:a kuluu tiimalasin tuijotteluun
Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia
Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia, muistikuvia
Jopa eri yksiköiden käyttämät käsitteistöt ovat epäyhtenäisiä!
Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa
potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin
Loppukäyttäjien kuuleminen kehittämiskohteita valittaessa ja toteutettaessa
Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja
ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
5. Menneen ja tulevan paineet
Tausta
Kuntien ohjauksen liberalisointi
Kunnat ja sairaanhoitopiirit
hankkivat tietojärjestelmänsä
itsenäisesti
Kuntien ja piirien ict-, projekti- ja
kilpailutusosaaminen heikkoa
Järjestelmätoimittajat sitoivat
asiakkaat omiin järjestelmiinsä
Jopa kuntien omaa järjestelmäkehitystä
Terveydenhoidon tieto-
järjestelmien pitkä elinkaari
Vanhoista järjestelmistä luopuminen
kallista ja vaikeaa
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Tulevat haasteet
KanTa
Päätearkisto vai operatiivinen järjestelmä
Potilastietojen tutkimuskäyttö
Vanhojen järjestelmien rajapinnat
Palveluväylä
Mistä väylää käyttävät palvelut?
Netti voimaannuttaa potilaat
Potilas hallitsee omia tietojaan (myData)
Terveydenhoito oikeussaleihin
Ubiikki yhdistää tietovarannot
Ostos-, elintoiminto- ja terveystiedot
yhteen
Geenitietojen hyväksi- ja väärinkäyttö
Terveydentilan automaattinen seuranta
6. 9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
7. Kilpailu ei toimi käytännössä
Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
Järjestelmän sisäiset ja ulkoiset rajapinnat suljettuja, avataan eri korvausta vastaan
Uuteen järjestelmään siirryttäessä potilas/asiakastiedot jäävät vanhan järjestelmän
”panttivangeiksi”
Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
suomalaista ohjelmataloa.
Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista.
Ratkaisuehdotuksia:
Avoimet järjestelmien väliset ja sisäiset rajapinnat
Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
8. Hankintalaki ketteryyden jarruna
Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu jatkuvasti!
Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää
hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
Ratkaisuehdotuksia:
Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen (valmistelu jo käynnissä)
– Edes Tekes ei saanut kahdella juristilla selvää, mitä hankintalaki varmasti vaatii
Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– Suurissa hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan.
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
9. Ei tietojärjestelmää vaan toimintaa varten
Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Pelkkä tietojärjestelmän käyttöönotto toimintatapoja muuttamatta laskee työn
tuottavuutta ja laatua
Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis!
Aina kun esim. lainsäädäntö, organisaatio, työmenetelmät tai toimintaprosessit
muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava.
Tietojärjestelmät ovat halpoja, kun niitä vertaa ylläpitoon.
Ratkaisuehdotuksia:
Kehitetään toimintaprosesseja, ei tietojärjestelmiä
Siirrytään tietojärjestelmähankinnoista palveluhankintoihin
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
10. Lisää julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita
Osaamisen epätasapaino
Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
– It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa.
Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.
Soster- ja it-osaaminen eivät aina keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään
Hallintorajojen loukkaamattomuus
JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta
Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia
– mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty
Ratkaisuehdotuksia:
Tilaajalla on oltava omaa tai ostettua it-hankeosaamista!
Jonkun on uskallettava ottaa vastuu ja käskyttää tarvittaessa (myös kuntia) mitä
tehdään, vaikka vähän maksaisikin
– (esim. Viron sähköinen tunnistaminen ja sähköisen tunnistamisen hyväksyntä)
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
11. Ja vielä kaksi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja
rahoituskanavien monimuotoisuus
Esim. KanTa ja apteekit, yksityinen terveydenhoito, YTHS, työterveys,
terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, Kansaneläkelaitos, kunnat
Esim. tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon
kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.
Erikoissairaanhoidon kulttuuri ja professioiden asenne
Tietojärjestelmien ei haluta vaikuttavan professioiden toimintatapoihin
– Eri sairaanhoitopiirit ym. ovat halunneet järjestelmiensä palvelevan
nimenomaan heidän omia totuttuja toimintatapojaan
Tuloksena krooninen tuottavuusparadoksi
Ratkaisuehdotuksia:
Rahoituskanavien ja vastuullisten määrää vähennettävä (sote-alueet)
Kuntiin ja sairaanhoitopiireihin tarvitaan monialaista osaamista
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12. Hankepöhö heikentää kehitystyön hyötysuhdetta
Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
Johto- tai projektiryhmän kokous syö helposti 10-20 henkilötyöpäivää
Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät
helposti leijonanosan resursseista
Projektiseurannassa tulisi välillä arvioida myös tuntien käyttötarkoitusta
Tulosten asemesta pitäisi seurata vaikutuksia
Tietojärjestelmä sinänsä on merkityksetön, sen sijaan tulee arvioida sen
käyttöönoton toiminnallisia vaikutuksia esim. tuottavuuteen, laatuun,
työhyvinvointiin, toimintatapoihin, …
Valmistuneille hankkeille tulisi perustaa seurantaryhmä, mutta mistä projektista sen
kokousten tunnit laskutetaan?
Ratkaisuehdotuksia:
Hanke- ja projektiosaaminen
Arviointikriteerien ja mittareiden määritteleminen hankkeen aluksi
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
13. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina
Kun KanTa on syksyllä 2014 ;-) otettu valtakunnalliseen käyttöön
kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava
potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.
KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!
Ei ihme, että KanTa on yritetty vesittää päätearkistoksi.
KanTa-järjestelmän tuloon ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille
asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa.
Seuranta ja auditointi
Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole
vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.
Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu edelleen mm. toisen
sosiaalialan organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen…
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
14. Käyttäjän sähköinen näkökulma
Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
(sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan
Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi
Käytettävyys- ja esteettömyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
15. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
17. Suomi on alisuorittaja
Suomi on ollut digitalisaation alisuorittaja
Maailman parhaista edellytyksistä huolimatta IC-tekniikkaa
käytetään Suomessa vähän, ja silloinkin vanhojen prosessien
pyörittämiseen
Esim. Suomen kouluissa Euroopan parhaisiin kuuluva IC-varustus,
mutta sitä käytetään vähiten Euroopassa.
Suomen digitalisaation jarruina mm.
Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
”Päätöksentekolama”
Keskittyminen teknologiaan (laajakaista, palveluväylä), palveluiden,
prosessien, toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden asemesta
Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen (esim suoratyo.fi)
Projektipöhö ja strategiaähky uuvuttavat tekemisen
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
18. Suomen koulut digitalisaation peränpitäjiä
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
Survey of Schools: ICT in Education
19. Tietojärjestelmäinvestoinnin tulee nostaa tuottavuutta
(case sosiaalitoimisto)
Esim. asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulotuki-hakemuksen
käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelin-tiedusteluihin
vastaamisesta sosiaalityöhön
Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija
tulostaa sähköisen lomakkeen, täyttää
sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaali-
ohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää
sen sähköpostina maksatukseen; Maksa-
tuksessa lomake tulostetaan, ja tiedot
syötetään käsin maksatusjärjestelmään.
(tosi tarina)
Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ
olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti
mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan suoraan
sähköisinä.
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
20. Yhteenveto
Kehitä toimintaa älä tietojärjestelmiä
Vanhan epätarkoituksenmukaisen toimintatavan tietokoneistaminen vain
automatisoi sen!
Hanki hankinta- ja hankeosaamista
Mitä hankintalaki mahdollistaa ja mitä ei
Pilko järjestelmä yhteentoimiviin, hallittavan kokoisiin osiin
Yhteentoimivasta tilkkutäkistä voi vaihtaa ja kilpailuttaa ”tilkun”kerrallaan
Omista rajapinnat ja standardit
Rajapintojen omistus ratkaisee, kuka hallitsee kokonaisuutta
Muista, ettei tietojärjestelmä ole koskaan valmis
Jatkuvat muutokset ja korjaukset ovat ”business as usual”
Hankintasopimuksessa tilataan jatkuvaa palvelua
9.10.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
21. 30.9.2010 www.kasvi.org 21
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
Kuvituksena Yhdysvaltojen armeijan kuvamateriaalia suomalaisten kuvien asemesta, koska Yhdysvallat on
avannut julkisin varoin tuotetut ja ylläpidetyt kuva-arkistot yleiseen käyttöön.
22. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22