Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a 36. itsenäisen suomen ongelmia
Semelhante a 36. itsenäisen suomen ongelmia (15)
36. itsenäisen suomen ongelmia
- 2. Taustaa: itsenäistyminen ja sisällissota Suomi oli itsenäistynyt epävakaissa ja riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto) Heti itsenäistymisen jälkeen Suomi ”ajautui” veriseen sisällissotaan
- 3. Vihkotyö: kopioi miellekarttapohja vihkoosi ja etsi kirjasta tietoa siihen (s.18 ->). Min. 3 tietoa per pampula. 36. Itsenäisen Suomen ongelmia Vankileirit Kuningas vai presidentti? Kansakunnan eheytys Suhteet itään Ahvenanmaan- kysymys
- 4. Vankileirit: • 40000 punaista vankileireillä -> huonot olot (taudit, ruuan puute) • Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan Moskovassa 1918 • SDP uuteen nousuun Tannerin johdolla
- 5. Suomesta tulee kuningaskunta: • Itsenäisyysjulistuksen (1917) mukaan Suomi tasavalta • Kuninkuushankesyyt: 1) Vahvan johtajan kaipuu 2) Monarkiaperinne (Ruotsi / Venäjä) • Kuningas Saksasta -> Hessenin prinssi Friedrich Karl (10/1918) • Saksa hävisi IMS -> Karl luopui kruunusta (12/1918) • Eduskunta valitsi K.J Ståhlberg 1. presidentiksi (25.7.1919) Hessenin prinssi Friedrich Karl (Väinö I) – Suomen kuningas 67 päivää K.J. Ståhlbergin (1919- 1925) Kruunu Suomen ja Karjalan kuninkaalle, Ahvenanmaan herttualla, Lapinmaan suuriruhtinaalle, Kalevan ja Pohjolan isännälle
- 6. Kansakunnan eheytys: • Punavankeja armahdettiin • torpparivapautuslaki ja Lex Kallio (1922) -> torppareille omaa maata viljeltäväksi • Oppivelvollisuus (1921) -> koulutus kaikille lapsille Mm. omien tilojen saaminen ja koulunkäynti rauhoittivat yhteiskuntaa.
- 7. Suomen suhteet itään: • Suomalaisia vapaaehtoisia osallistui rajakahakoihin Itä- Karjalassa (heimosodat) • Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän vuonna 1920 AKS ajoi ”suomensukuisten heimojen yhteenliittämistä” -> Suur-Suomi -aate Suomi sai rauhanneuvotteluissa Petsamon maa- alueen, mutta joutui luopumaan Repolan ja Porajärven pitäjistä.
- 9. Taustaa: retkiä mm. Viroon, Aunukseen, Inkeriin. Viron vapaussota ainoita merkityksellisiä taisteluita
- 10. Ahvenanmaan-kysymys: = Ruotsin ja Suomen välillä käyty kiista Ahvenanmaan omistuksesta (1918-1921) • Kansainliitto ratkaisi asian Suomen hyväksi • Alue demilitarisoitiin (aseista vapaa vyöhyke) Ahvenanmaalla hyvä sijainti (kauppa / sota)
- 12. Tiivistelmä Suomen itsenäisyyden alku oli kivikkoinen. Itsenäisyysjulistus syntyi riitaisissa, jonka jälkeen syttyi veriseen sisällissota. Lisäksi IMS loi epävakautta etenkin talouteen. Sisällissodan hävinneen osapuolen eli punaisten (torpparit, työväenliike) asema oli pitkään tukala. Päätekijät olivat teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP saa merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytetään lakiuudistuksilla (Lex Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman pientilan perustamisen. Sisällissodan sodan luoma kaaos ja monarkiaperinne sai oikeiston ajamaan Suomeen vahvaa kuningasta. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin tehtävään, mutta hanke kariutui Saksan tappioon IMS:ssa. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919- 1925). Suhteet naapurivaltioihin olivat myös kireät. Neuvosto-Venäjän kanssa kitkaa aiheuttivat suomalaisten heimosotaretket. Tilanne rauhoittui Tarton rauhan (1920) myötä, jolloin rajat vahvistettiin. Ruotsin kanssa kiistaa oli Ahvenanmaan omistuksesta (Ahvenanmaan-kysymys). Lopulta Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaa julistettiin aseista vapaaksi vyöhykkeeksi.
- 13. Taustaa: Viron-retken komentajat Ekström ja Kalm
- 14. Vihkotyö: kirjoita seuraavat kysymykset vihkoon • 1) Mikä oli vasemmiston asema sisällissodan jälkeen? • 2) Miksi Suomeen tuli hetkellisesti kuningas? • 3) Miten kansakuntaa eheytettiin sodan jälkeen? • 4) Ahvenanmaan-kysymys?
- 15. vastustivat Monarkiaa • suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä • puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista • sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi. kannattivat • pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä • puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista.
Notas do Editor
- Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, kuninkaanamme olisi tällä hetkellä 1970 syntynyt Phillipp von Hessen. Mannerheim sai 50 ääntä, Ståhlberg 143. Eric Ehrström Monarkiaa halusi ns. tynkäeduskunta. Eduskunnassa oli sisällissodan jälkeen jäljellä vain 84 edustajaa 200:sta, pääosa heistä oikeistoa edustavia kuningasvallan kannattajia. SDP sai 80 paikkaa (Väinö Tanner johdossa) . Mannerheimista tuli kesällä 1918 valtionhoitaja (väliaikainen valtiopäämies) hän määräsi uudet eduskuntavaalit kevääksi 1919
- Lex Kalliona eli "Kallion lakina" Suomessa tunnetaan maanlunastuslaki vuodelta 1922, jolla 1918 maansa lunastamaan päässeet maanvuokrajaat eli torpparit pystyivät hankkimaan itselleen lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi. Myös niillä maaseudulla asuvilla maattomilla, joilla ei ollut ollut torpan sopimusta, oli mahdollisuus saada edullisin ehdoin maata viljeltäväkseen. Suomen asetuskokoelmassa lain numero on 278/1922.
- Suomalaiset tekivät myös hyökkäysretken Itä-Karjalaan 1918 -1922. retkelle osallistui joitakin tuhansia miehiä Retki liittyi suurempaan kokonaisuuteen ”heimosodat” , johon liittyi Itä-Karjalaan suuntautuneita heimosotaretkiä Petsamoon tehtyjä sotaretkiä muita selkkauksia Suomen itärajalla suomalaisten vapaaehtoisten osallistumista Viron vapaussotaan. * Aatteellisena taustana oli ns. Suur-Suomi – aate, jonka mukaan Suomeen tulisi liittää kaikki suomensukuiset kansat (ns. heimoaate). Ideana oli hyväksikäyttää Venäjän heikkoutta (siellä sisällissota) ja liittää Suomeen useita Karjalan suomensukuisia alueita. Virossa haluttiin tukea Viron itsenäistymistä Puna-armeija kuitenkin torjui suomalaisten operaation Vain Virossa sota onnistui ja Viro itsenäistyi Suomen ja Neuvostoliiton suhteet normalisoitiin Tarton rauhassa 1920, jossa Suomen rajat tulivat laajimmiksi, mitä ne koskaan ovat olleet Suomalaiset olivat sitä mieltä että sisällissodan ja karjalan retken takia suomalaiset olivat olleet sodassa Neuvostoliiton kanssa Niinpä solmittiin Tartossa rauhansopimus 1920 Neuvosto-Venäjän heikkouden takia Suomelle tulivat hyvin edulliset rajat, mm. Petsamo