Antti Lipon esitys "Kehittyvä kaupunkitila" -seminaarissa Joensuussa 10.5.2011.

1. JULKINEN TILA
JA
KAUPUNGIN
LUPAUS
Kehittyvä kaupunkitila -seminaari
Joensuu 10.5.2011
Antti Lippo
Demos Helsinki

2. Demos Helsinki on riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko
yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna 2005. Demos Helsinki
luo maailmaa, jossa rahvas muovaa yhteiskuntaa, eikä ainoastaan valitse päättäjiä.
Demos Helsingin toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkeatasoinen tutkimus.
Tutkimuksesta syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja. Demos Helsingin
tutkimuksen keskeiset teemat ovat: hyvinvointi,tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen
yhteiskunta.
Julkisuus ja keskustelun herättäminen ovat ajatushautomotyön peruspilareita. Ne
takaavat tutkimuksemme vaikuttavuuden. Demos Helsingin tutkimus johtaa aina
suurelle yleisölle vapaasti leviävään tietoon. Tunnistamme avoimuuden keskeiseksi
vaikuttavuuden tekijäksi ja siksi pyrimme jakamaan tutkimustamme yhä paremmin.
Demos Helsinki toimii yhteistyössä uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä
julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Emme tee asioita tilauksesta vaan yhdessä.
Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden
ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa tehtävän
yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen.

4. Bruttokansantuote hyvinvoinnin mittarina?
hyvinvointi /
Tuotanto kulutus
onnellisuus

5. Bruttokansantuote hyvinvoinnin mittarina?
? ??
Tuotanto kulutus
hyvinvointi /
onnellisuus

6. =

7. ?
=

8. BKT ja talouskasvu yhteiskuntapoliittisena päämääränä
• Kansantalouden tilinpito ja BKT kehitetty toisen maailmansodan aikana sotatalouden tukijalaksi
• Hyvinvointia kasvatettiin lisäämällä tuotantoa, eikä ulkoisvaikutuksia otettu huomioon
teollisuuden merkityksen jatkuva ylikorostaminen ja ulkoisvaikutusten aliarvioiminen

9. - Jackson 2009

10. Huonosti nukuttu yö vaikuttaa enemmän
onnellisuuteemme kuin se,
paljonko meillä on herätessämme rahaa.
- Derek Bok 2010
- Jackson 2009

12. ???

14. ”Työ on tärkein osa ihmisen
elämän sisältöä”
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä

15. ”Työ on tärkein osa ihmisen
elämän sisältöä”
yli 65 v.
46-55 v
26-35 v
Lyhyt ammattikoulutus
Opistotaso
Akateeminen
0 25 50 75 100
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä

17. Muistele
tilannetta, jolloin
olet kokenut itsesi
onnelliseksi.

18. Onnellisuus liittyy aktiviiseen toimintaan,
ei pelkästään hyvänolon hetkiin tai
pahoinvoinnin puutteeseen.

19. Olemme myös onnellisia silloin,
kun saamme osallistua oman ja
yhteisen hyvinvoinnin
rakentamiseen.
- Skidmore & Kirsten 2008
Auttaminen ja jakaminen saavat
Vapaaehtoisyhteisöjen toimintaan
meissä aikaan seksin kanssa
osallistuminen tekee
identtistä mielihyvää ja lisäävät
onnellisemmaksi kuin varallisuus.
onnellisuuttamme. - Helliwell & Putnam 2005
- Post 2005

20. KAUPUNKITUTKIMUS

21. kunnan tehtävänä
asukkaiden
hyvinvoinnin
edistäminen

22. 1930
Seppo Häkkinen
URBAANIN ELÄMÄN SOSIAALISET
PERUSTAVAT LAIT ONGELMAT
MAA-ALUEIDEN KÄYTTÖ: HISTORIALLINEN MAISEMA,
TEOLLISUUS, ASUTUS, KAUPUNKIRAKENNUSTAIDE
MAANVILJELY, KAUPPA

23. 1950-1970
kasvava teollisuus ja asukasluku
funktionaalisuus > tieteellinen suunnittelu.
kaupunkitila?
kunnallinen asuminen + infrastruktuuri

24. 1980 - 2010
Kuva: Kevin Pollard
palvelu- ja kulttuuritalous yhteisöt
MONIMUOTOISUUS
JULKINEN TILA
erilaiset elämäntyylit
YMPÄRISTÖTIETOISUUS PAIKALLISTEN EROJEN YMMÄRTÄMINEN

25. KAUPUNKIUUDISTUS
VIIME VUOSINA

26. Alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen ja turvaaminen
on monipuolistunut teollisen ajan jälkeisessä globaalissa
kilpailuasetelmassa.
Kulttuurin rooli on kasvanut kaupunkien kilpailukyvyn
ja vetovoimaisuuden kehittämisessä.
Sampo Ruoppila: Urbaanin kulttuuripolitiikan
tavoitteina ovat valistus, voimaannuttaminen, valuutta
(talous, turismi, imago) sekä viihde.

27. Case Kotka
Kuva: Kotkan puistotoimi

28. Case Kotka
HM ISE T?
I
Kuva: Kotkan puistotoimi

29. Kansallisen arkkitehtuuri-
politiikan uudistus

31. Inhimillisen mittakaavan puute ja
50km/h arkkitehtuuri

32. Mitä jos suunnittelu
käännetäänkin ympäri?

35. Gehl Architects

36. NELJÄN
SEKUNNIN
KAUPUNKITILA

37. ihmisen aivot tarvitsevat virikkeitä ja herätteitä
tuhat kertaa tunnissa eli neljän sekunnin välein

38. 4 sek 4 sek 4 sek 4 sek
Gehl Architects

44. Kuva: Kevin Pollard

46. Oliver Hartung 2008

47. Oliver Hartung 2008

48. Oliver Hartung 2008
Kimmo Kirves 2007
Kimmo Kirves 2007

50. Turning a
neighborhood from
a place you can’t
wait to get through
to one you never
want to leave.
Project for Public Space

51. Helsingin Sanomat 24.8.2010

52. Kokeilut

53. Nørrebrogade,
Kööpenhamina
Nørrebrogade, Kööpenhamina

54. Drachten, Alankomaat
Nørrebrogade, Kööpenhamina

55. Miten epäjärjestys
tuo järjestystä?
“Ainoa tapa tehdä vilkas
risteys turvallisemmaksi,
on tehdä siitä
Kuva: Katharina Schmidt 2010
vaarallisemman tuntuinen.”
Hans Monderman

56. ENNEN JÄLKEEN
Gehl Architects
Herald Square, NYC

57. >>
Gehl Architects

58. huomioi
erilaiset
käyttäjät,
heikoimman
ehdoilla
Gehl Architects
kutsuu tilan
kokemiseen ja
fiilistelyyn

59. Gehl Architects
sallii erilaista toimintaa
ja aktiviteettia

60. Punavuori Block Party High Street Festival, Baltimore
Dodon kaupunkiviljelyä Helsingissä

61. what you
can’t hide

62. what you
can’t hide
you can
hilight.
Kuva: Vuokko Aro

64. URBAANI KESANTO?
bottom-u
p
t ois uus
om aeh
aan olla” -tila
ktiivine n “annet
a
sallitaan epäonnistuminen

65. Ruoppila 2011

66. // Uudet tilat // Vanhojen uusiokäyttö //
-monipuolisten kaupunkitilojen arvo koko kaupungin
elinvoimaisuudelle ja kulttuurille
-kiinnostavien ilmiöiden kehittyessä ja kaupallistuessa
alkuperäinen idea ei saa hävitä
-uutta ei synny toistamalla vanhaa
-tarvitaan itseohjautuvuutta, yllätyksellisyyttä, muunneltavuutta
-ideasuunnittelu ennen arkkitehtisuunnittelua
-subventoidut tilat tarjoavat mahdollisuuden start-up:eille
ja uusille yrittäjille

67. Kokeilut
vähemmän
onnettomuuksia
jalankulku & pyöräily
ylös
autojen nopeudet alas
kauppa ja kulutus
tilan uudet
käyttömahdollisuudet
uudet kumppanit ja
toimijat
virikkeellinen tilasarja

68. Kokeiluista
- kokeilu tai pilotti on prosessi, jonka tulee edetä askel kerrallaan
- tärkeää ihmisten sitouttaminen asiaan
- pitää kommunikoida hyvin
- osalliset tahot ja ihmiset pitää kartoittaa ja sitouttaa kokeiluun
- pitää kerätä kokemuksia ja jota pitää kehittää niiden mukaan
- päätteeksi tulee rakentaa laadukas, pysyvä ratkaisu
- jatkuvat irtonaiset ja väliaikaiset kokeilut eivät itsestään tee
hyvää kaupunkia, vaan niillä tulee olla jokin päämäärä.

69. KESKUSTA - mitä merkitystä?
Instituutioita, jotka haluavat näkyä
Funktioita, joiden on oltava helposti saavutettavissa
Ihmismagneetteja, jotka luovat kuhinaa
Kaupungin vetovoimaisuuden symboleja

70. Keskustan suhde muihin
kaupunkitiloihin ja eri paikkojen
saavutettavuus.

71. Keskustan suhde muihin
kaupunkitiloihin ja eri paikkojen
saavutettavuus.
?
toimiva ja inspiroiva
julkinen tilasarja
?
julkisten tilojen muoto, ? ?
laajuus ja suhde sisätiloihin

72. Leppävaaran kaupunkipolku, Espoo
Puistojen Kotka
kuvakotka.blogspot.com

73. Jyväskylän kaupunkisuunnittelun mallin soveltaminen Joensuuhun?
= retorinen kaavoitus
ennen yleiskaavojen
slow tekoa
know show
flow
KAUPUNKISUUNNITTELUA
MIELIKUVIEN AVULLA
grow JA VAIHTOEHTOISTEN
LINJAUSTEN
PUNNITSEMISTA

74. “Olemme siirtymässä yhteis-
kuntaan, jossa keskeinen ”tuote”
on kaupunkitila tai koko
elinympäristö.”
Lehtovuori & Neuvonen 2011

76. 10
MINUUTIN
KAUPUNKI
LIIKKUMISTARVETTA
ASUMINEN, TYÖPAIKAT JA
VÄHENTÄMÄLLÄ
IHMISTEN TILAN KÄYTÖN PALVELUT ELÄVÄN
MAHDOLLISTETAAN MELUN
YMMÄRTÄMINEN KAUPUNKIKESKUSTAN
JA ILMASTOPÄÄSTÖJEN
YMPÄRILLÄ
VÄHENTÄMINEN
LIIKKUMISEN JA SIIRTYMISEN
HYÖDYNTÄMINEN
IHMISTEN VÄLINEN KAUPUNGINOSIEN
SATUNNAISTEN
SOSIAALISUUS VAHVISTUU IDENTITEETIT JA IMAGOT
KOHTAAMISTEN
TUOTTAJANA
Demos Helsinki: Metropolin hyvinvointi (2010)

77. Miksi:
Koska energiatehokkuudesta tulee keskeisin
taloudellinen kysymys.
Koska elämänlaatu liittyy yhä enemmän monipuoliseen
asuinympäristöön.
Koska palvelut työllistävät ja luovat sitkeää vaurautta.

79. HUILI 4/2011
Kuinka paljon eri kaupungeissa pyöräillään?
55% Kööpenhamina
40% Amsterdam
30% Malmö
25% Osaka
11% Turku
6% Helsinki

80. HUILI 4/2011
Kuinka paljon eri kaupungeissa pyöräillään?
55% Kööpenhamina
40% Amsterdam
30% Malmö
25% Osaka
11% Turku
6% Helsinki
20% Oulu

81. MIKSI PYÖRÄILLÄ?
Tilastojen valossa pyöräily on turvallista.
Se lisää liikkujien kommunikointia ja keskinäistä kunnioitusta.
Kööpenhaminassa pyöräilyn taloudelliseksi hyödyksi arvioidaan 0,16 EUR
jokaista poljettua kilometriä kohti.
Autoilu puolestaan maksaa yhteiskunnalle 0,1 EU/km. Kustannukset
muodostuvat mm. teiden ylläpidöstä, niiden viemästä maa-alasta ja
onnettomuuksista.
USA:ssa on laskettu, että 80% autoilijan vuosittaisista kustannuksista menee
ylikansallisille yhtiöille ja kaukaisille öljyntuottajille.
Pyöräilijän setelit jäävät hyödyttämään paikallista elinkeinoelämää.
HUILI 4/2011

82. Kuopio

83. Visio:
Kuopion väestö asuu vireissä naapurustoissa.
Monipuoliset palvelut ovat tavoitettavissa kävellen.
Laadukkaaseen asumiseen kuuluvat kaikkialla
naapuruston on omat, vireät kohtauspaikat, joita kaikki
ikä- ja väestöryhmät käyttävät. Kohtaamisista syntyy
asukkaita tarpeita palvelevia yrityksiä, jotka nostavat
elämänlaatua ja luovat sitkeää vaurautta.
Tehokas ja houkutteleva joukkoliikenne on kaikkien
seudun asukkaiden rakastama. Kuopion khk-päästöt
ovat vahvasti laskussa.

84. Esteet:
Vallitsevia suomalaisen asumisen ihanteita on
uskallettava muokata rohkeilla uusilla ratkaisuilla.
Rakennusliikkeet, kiinteistösijoittajat ja keskusliikkeet
on houkuteltava mukaan uuteen malliin ja luopumaan
turvallisista, taloudellisesti kannattavista
perusratkaisuistaan.
Joukkoliikenteeseen on investoitava aiempaa enemmän.

86. Freiburg, Saksa

87. VIESTIT
JA
MIELIKUVAT

88. www.jns.fi
Kuva: matka-opas.com
Kenen kaupunkina Millaisia symbolisia
kaupunki ja sen viestejä ja esityksiä
kulttuuri näyttäytyy? kaupunkiin sisältyy?

89. mitä
kaikki tämä
tarkoittaa...?

90. ONNELLISUUS
mielekäs perhe,
vapaa-aika ystävät,
naapurit
paikat ja yhdessä
mielekkäät tekeminen
tilat
HYVINVOINNIN
KULTTUURI

91. Demokraattiset yhteiskunnat ovat
keskimääräistä onnellisempia.
- Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2010): The Spirit Level.

92. Demokraattiset yhteiskunnat ovat
keskimääräistä onnellisempia.
- Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2010): The Spirit Level.
”Vapaan ja demokraattisen
yhteisön tai yhteiskunnan tuntee
myös siitä, että se sallii erilaisten
ihmisten antaa oman
toiminnallisen panoksensa
yhteisiin asioihin.”
-John Dewey

93. onnellisuuteen ja
hyvinvointiin vaikuttaa
itsensä merkityksellisenä
kokeminen.

94. TOP-DOWN SUUNNITTELUN ONGELMIA
Ei tunnista yhteisöjä
“...as people become more dependant on expert-knowledge
of professionals, they loose faith in their own capacity to act.”
Ivan Illich
Suunnittelijan ja käyttäjän
välinen kuilu kasvaa.
Arkkitehdin tai suunnittelijan tulee hyväksyä hallinnan
menetys ja hyväksyä itsensä tilan matkustajaksi kuten
muutkin.
P.B. Jones (2005)
Toimintoja varten suunnitellut (funktionaaliset)
alueet eivät salli vaihtoehtoista käyttöä.

95. KAUPUNKI 2.O
-sallii erilaiset käyttäjäryhmät
-erilainen käyttö = monipuolinen tila
-elää eri vuorokauden aikaan
-elää eri vuoden aikoina
-kokeilee
-houkuttelee erilaisia ihmisiä
-tunnistaa ja tunnustaa olemassa
olevat yhteisöt
-huomioi alueen erityispiirteet ja
identiteetin.

96. Miksi ihmisten tila ja
ihmisten kultturi?
Koska kulttuurilla on eriytynen voima ihmisiin. Olisi
järjetöntä olla hyödyntämättä sen yhteiskunnallisia
vaikutuksia.
Koska kulttuurilla on tapa luoda yhteys ihmisiin.
Koska ilman vireää kulttuuria mikään yhteiskunta ei ole
elinvoimainen.

97. Kaupunkien kilpailu kovenee,
elämänlaatu korostuu

98. Kaupunki on kestävä,
kun ihmiset haluavat
elää ja asua siellä...

99. Ihmiset valitsevat kaupungin,
yritykset tulevat perässä?

100. Ihmiset valitsevat kaupungin,
yritykset tulevat perässä?
1900-luku: Työpaikka➔Kaupunki➔Elämäntyyli

101. Ihmiset valitsevat kaupungin,
yritykset tulevat perässä?
1900-luku: Työpaikka➔Kaupunki➔Elämäntyyli
2000-luku: Elämäntyyli➔Kaupunki➔Työpaikka

102. Tulevaisuuden asumista leimaa ennen kaikkea
jokaisen ihmisen ja ryhmän vapaus muokata
– tuottaa –omaa elinpiiriään niin sosiaalisesti
kuin fyysisestikin. Lehtovuori & Neuvonen 2011

103. David Miliband:
96

105. Demokratia

106. Demokratia
= Yhteisistä asioista puhuminen

107. Demokratia
= Yhteisistä asioista puhuminen
= Vuorovaikutus

108. Demokratia
= Yhteisistä asioista puhuminen
= Vuorovaikutus
= Elinvoima

109. Design thinking
– eli kuinka suunnitella prosesseja kohti
ihmislähtöisempää yhteiskuntaa

110. Design thinking
– eli kuinka suunnitella prosesseja kohti
ihmislähtöisempää yhteiskuntaa
1. Tunnista ja opi tuntemaan käyttäjäyhteisöt
2. Tee suurista kollektiivisista ongelmista
käyttäjäyhteisön silmissä relevantteja
3. Tuota nopeasti prototyyppejä eli kokeile – lopullista
ratkaisua ei ole!

111. KESKITTYMÄLLÄ IHMISIIN JA HEIDÄN TARPEISIIN,
VOIMME SAADA KAUPUNGIN, JOKA ON...
Gehl Architects

112. Kaupungin lupauksena on
hyvän synnyttäminen
ja tarjota ihmisille mahdollisuus
vaikuttaa yhteiseen elintilaan.

113. KIITOS.
antti.lippo@demos.fi
www.demos.fi